Hei, haluaisin synnytyspelkoisena tiedustella jo synnyttäneiltä:
- Kuinka iso vauvasi oli ja millä viikolla synnytit?
- repeydyitkö ja miten pahasti?
- miten hyvin repeytymät paranivat ja kuinka nopeasti?
- miten pitkän ajan kuluttua paikat tuntuivat taas "normaaleilta"
Kiitos paljon!
- Kuinka iso vauvasi oli ja millä viikolla synnytit?
- repeydyitkö ja miten pahasti?
- miten hyvin repeytymät paranivat ja kuinka nopeasti?
- miten pitkän ajan kuluttua paikat tuntuivat taas "normaaleilta"
Kiitos paljon!
Vastaukset 19
Vanhimmat
- Vauva mitat 3260g/47cm ja synnytin viikolla 39 4
- Pieni repeämä tuli vaikka välilihaa leikattiin
- Repeämät parani noin kolmessa viikossa ja ei niistä ole mitään tuntemuksia ollut
- Normaaleilta paikat alkoivat tuntumaan ehkä noin kuukaden jälkeen. Täysin toivuin noin 3kk synnytyksestä...
Oleppa hyvä! =D
Tällä hetkellä odotan siis toista lasta. Esikoisen synnytys oli positiivinen kokemus vaikkei suinkaan kivuton. Ilokaasulla pärjäsin kuitenkin todella hyvin kipujen kanssa eikä puudutuksia tarvittu. Esikoinen syntyi 41 3, koko 3710g ja 52 cm tyttö. Repeytymiä tuli ihan vähän emättimen sisäpuolelle. Väliliha säilyi vaurioitta. Haavat paranivat tosi hyvin ja nopeasti pystyin istumaankin normaalisti. Seksin aloittaminen viivästyi pitkittyneen jäkivuodon takia, sitä kesti 11 viikkoa. Oli jäänyt pieni pala istukkaa kohtuun, kaavintaan en kuitenkaan joutunut vaan sain lääkekuurin tuohon ongelmaan. Paikat tuntuivat normaaleilta aika pian, mutta tuon seksin alottelu oli aika kivulloista aluksi, mutta hiljaa hyvää tulee. Toiseen synnytykseen olen menossa avoimella ja innokkaalla mielellä, enemmän mietityttää miten sen jälkivuodon kanssa taas menee. Muuten synnytys meni tosi hyvin. Luota omiin kykyihisi. Itse olen käynyt äitiysjoogassa ja kuunnellut"Synnytä rentoutuneena" cd:tä. Apua näistä kyllä on ollut synnytykseen valmistautuessa ja esikoisen kanssa varsinkin avautumis vaiheessa. Suosittelen! Onnea koitokseen.
Hei. Itse myös pelkäsin synnytystä ja suunnittelin jo etukäteen että haluan kaikki mahdolliset kivunlievitykset. Mutta kun synnytys alkoi ja jouduin menemään ambulanssilla sairaalaan (lapsivesi meni) olin sairaalaan tullessa auki jo 8cm joten eikun suoraan synnytyssaliin ja en saanut mitään muuta kivunlievitystä ku ilokaasua (sekin auttoi vain hetkellisesti!
Vastaukset:
Vauva paino 2770g ja olin viikolla 39 3
Tuli ensimmäisen asteen repeämä ja 5 tikkiä laitettiin, sairaalassa ollessa katsoivat joka päivä alapään ja lähtöpäivänä (3vrk synnytyksestä) sanoivat ettei edes huomaa että olisin synnyttänyt=)
Nyt on tasan viikko synnytyksestä ja paikat tuntuvat melko normaalilta...Mutta jokainen on erilainen,itse olen pieni kokonen 150cm 55kg joten oisin kuvitellu että synnytys tulisi olemaan vaikea mutta ei se niin kauheeta ollut:)
Paljon onnea synnytykseen,kyllä se hyvin sujuu!!!!
-Poika oli 48 cm 2 935 g ja synnytys käynnistyi lapsivesien menolla kun raskautta oli takana 37 5. Synnytys kesti 4,5 tuntia. Yhden tikin sain pieneen nirhamaan virtsaputken seudulla, mitään repeämiä ei tullut, vaikka en ole mitenkään kauhean isokokoinen: 175 cm ja 53 kg (synnyttämään lähtiessä 66 kg). Pystyin itse kävelemään synnytyssalista osastolle. Viikon verran olimme sairaalassa (poika 2 pv teholla) ja pystyin hyvin istumaan. Sängyssä makaaminen tuntui ikävimmältä ja kävely kyllä muistutti ankan taaperrusta, mutta muuten voin aivan loistavasti. Tikki oli itsestään sulava ja lähti n. 6 viikkoa synnytyksestä. Saman verran kesti jälkivuoto ja viikon verran jälkivuodon lopummisesta (hieman vajaa 2 kk synnytyksestä) alkoi alapää tuntua suht normaalilta, mutta seksiä harrastettiin vasta pojan ollessa 2,5 kk ikäinen, oli paikat kuitenkin sen verran hellinä.
Onnea synnytykseesi, se on ihana kokemus! Itse en saanut kuin ilokaasua ja kaksi kohdunkaulan puudutetta, jotka eivät auttaneet mitään, eli periaatteessa luomuna synnytin. Ja silti jäi tosi hyvä mieli koko tapahtumasta, koska vain tekisin sen uudestaan! :)
Kaks lasta synnyttänyt, ensimmäinen rv38 2900g ja toinen rv39 3100g. Ensimmäisestä jouduttiin välilihaa leikkaamaan kun oli vauvalla napanuora hankalasti kaulan ympärillä ja oli kiire saada vauva ulos kokonaan. Sen paranemiseen meni n.1kk, oli kivulias (jouduttiin leikkaamaan vähän enemmän kun ihan välilihaa vaan...). Toisen synnytys meni hienosti (4,5h), pieniä repeämiä joihin muutama tikki (ei ois välttämättä kuulemma edes tarvinnut, mutta kätilöopiskelija laittoi silti). Viikossa toivuin käytännössä täysin alapään osalta :) Molemmat "luomuna" synnyttänyt, eikä mitään traumoja ole jäänyt. Ihania kokemuksia.
Nyt on kolmas tulossa ihan alkumetreillä tosin, saa nähdä kuinka käy. Synnytys ei pelota enää yhtään.
Avoimin mielin vaan synnyttään, hienosti kaikki menee ja siellä on ammatti-ihmiset paikalla pitämässä teistä molemmista huolta :)
Poika syntyi käynnistyksellä rv 41 6 ja oli 54cm ja 4,2kg. Tuli toisen asteen repeämä välilihaan (repeämistä en tuntenut lainkaan!). Muutama tikki, paranivat ilman ongelmia, pystyin istumaan heti jo synnytyspöydän laidalla (en saanut epiduraalia). En osaa sanoa, kuinka nopeasti repeytymät paranivat, mutta jälkivuoto kesti kymmenisen viikkoa, klitoriksen seutua aristi pari kuukautta synnytyksen jälkeen. Seksi on ollut synnytyksen jälkeen PALJON nautinnollisempaa! :-D
-Tyttö syntyi vk 39 1 painoa 3340g ja pituutta 48cm (omaan kokooni nähden iso tyttö tuli) Itse synnytys kokonaisuudessaan kesti 10h.
-Ei repeämiä, eikä tikkejä, kiitos altaan jossa paikat kerkesivät pehmetä ja kätilön joka piti lämpövesi haudetta alapäällä aina synnytyksen loppumetreille asti :) Kävelin jopa itse varovasti synnytyssalista osastolle.
-No istuessa koski sellaisen viikon ja muuten normaaliksi meni n.kuuukausi.
Toista tässä odotellaan, toivottavasti menisi yhtä mukavasti, odotusten listalle on sairaalaan laitettu: amme ja lämpöhaude :)
Niin ja puudutuksena oli epiduraali, pelkäsin piikkiä, mutta en edes sitten tiennyt että anestesialääkäri oli sen laittanut ennenkuin huomasinkaan :)
- 3565 grammaa ja 50 cm, rv 40 6
- En revennyt ollenkaan.
- Paikat oli hiukan arkana, mutta parissa viikossa ok.
- 4 viikossa oli kaikki taas aika ennallaan, tosin pientä löysyyttä kovassa yskässä havaittavissa :-(
Mutta jumppaamalla varmasti parantuu.
- Kuinka iso vauvasi oli ja millä viikolla synnytit?
Rv42 0, vauva 54 cm 4020 g
- Repeydyitkö ja miten pahasti?
Episiotomia tehtiin, yritin kyselläkin että montako tikkiä tuli mutta eivät vastanneet mitään jostain syystä, en tiedä miksi. Kokoon parsimisessa meni varmaan puolisen tuntia jos en nyt ihan totaalisesti ajantajua hukannut siinä "sumussa".
- Miten hyvin repeytymät paranivat ja kuinka nopeasti?
Kipeet oli paikat, en istunut edes renkaan päällä pariin viikkoon. Haava parani normaalisti (ei mitään tulehduksia) kun muisti joka vessareissulla hyvin huuhtoa käsisuihkulla.
- Miten pitkän ajan kuluttua paikat tuntuivat taas "normaaleilta"?
No nyt on poika 4 kk:n ikäinen ja mitään kipuja ei edes raskauden loppuaikana tulleista ja synnytyksestä villiintyneistä valtaisista peräpukamista ole enää tällä hetkellä jäljellä. Kammarielämä on aloitettu uudestaan vasta ihan näin päivinä, ei onneksi satu. Alaosasto tosin ei ole enää entisensä noin muuten. En nyt jaksa selittää miten se on erilainen mutta on kuitenkin :)
Ja lopuksi - itse synnytin silloin viime lokakuussa ekaa kertaa. Jälkeenpäin toivoin, että voi kun en olisi kuvitellut voivani kuvitella millaista on synnyttää ja olisin ymmärtänyt, miten todella yksilöllistä se on jokaiselle naiselle. Kipukynnykset, kivunlievitysten tehoamiset (itselläni epiduraali ei tehonnut) ja kaikki muu asiaan liittyvä. Itse olen synnytettyäni sitä mieltä, että kukaan ei voi toiselle tyhjentävästi selittää sitä, millaista se on kun toisille se on maailman kamalin paikka ja toiset tekis sen vaikka sata kertaa uudestaan.
Mut se mikä on totta, on se, että mikään muu palkinto maailmassa ei ole niin sen kaiken arvoinen, kuin se oma tuhinakone. Sanat eivät riitä selittämään sitä pakahduttavaa rakkauden tunnetta, minkä ainakin itse koin kun esikoisen sain. Ja se sama tunne on edelleen voimissaan eikä loppua näy :)
- Rv 39 2 synnytin ja vauva oli iso: 4976g ja 50,5cm
- Ei repeytynyt pahasti. Kaksi pientä repeymää, joihin riitti muutama tikki. Ei leikattu välilihaa.
- Repeytymät paranivat ehkä viikossa, vaikea sanoa, kun en niitä muutenkaan juuri huomannut:)
- No, sain pahat peräpukamat jotka haittasi istumista parin viikon ajan. Sitten jälkivuotoa oli 8 viikkoa. Muuten alapää tuntui normaalilta (vaikkakin väljemmältä) neljän viikon päästä, mutta vatsa oli arka vähän pidempään. Seksiä harrastettiin vasta 3kk synnytyksestä, mutta silloin ei sattunut yhtään.
Kuinka iso vauvasi oli ja millä viikolla synnytit?
-Vauva painoi 2970g ja syntyi rv.39 6.
Repeydyitkö ja miten pahasti?
-Kyllä, 2. asteen repeämä koko emättimen pituudelta.
Miten hyvin repeytymät paranivat ja kuinka nopeasti?
-Muutamassa viikossa haava oli umpeutunut, eli hyvin parani. En ollut kipeänä.
Miten pitkän ajan kuluttua paikat tuntuivat taas "normaaleilta"?
-Tiukkuus ei ollut kadonnut mihinkään. Normaalilta seksi tuntui n.4kk synnytyksestä (ei enään sattunut).
Näistä hyvistä kokemuksistakin pitää ääneen puhua, ettei vaan olisi päällimmäisenä ne kauhutarinat! Itse varauduin siihen, että kaikki kauheudet tapahtuvat kohdallani. Toisin kävi. Synnytys oli upea kokemus! Rentoutuminen oli minulla kaiken a ja o. Lue Malla Rautaparran kirja Kantamisen kausi, sieltä saa hyviä vinkkejä kropan rentouttamiseen.
Minulla oli normaali alatiesynnytys, eikä kivunlievutystä ehditty antaa, sen verran vauhdikkaasti se meni. Nyt kysymyksiin:
- Kuinka iso vauvasi oli ja millä viikolla synnytit?
vkolla 37 3 syntyi, 47cm, 2,7kg
- repeydyitkö ja miten pahasti?
en revennyt lainkaan
- miten pitkän ajan kuluttua paikat tuntuivat taas "normaaleilta"
kyllä muutama vko meni- ehkä kk
Kiitos paljon!
Kiitos, ja onnea matkaan!
pieni poika oli, 48cm ja 2kg760g, mutta sain silti toisen asteen repeämät ja alapään ompelu sattui aivan hirveästi. Pyysin lisää puudutetta, mutta käötilö sanoi, että on jo laittanut sitä.Poika syntyi rv 39 5.
Vauva syntyi rv 35 3, kuitenkin 3530g ja 51 cm.
Viime minuuteilla sydänäänet heikkeni, ja lapsi painettiin ulos kohdusta.
Repesin, mutta hyvin sai kätilö ommeltua kokoon paikat. Ompelun ajaksi laitettiin katedri, jottei virtsaputken suu mennyt umpeen (katedrointi ei satu).
Muistaakseni paranin aika hyvin ja suht´ nopeasti. Eiköhän siitä kerro sekin, että toinen lapsemme syntyi 11 kk ensimmäisen jälkeen...
synnytin esikoisen vkolla 38 1.tein kaikkeni et se syntys jo kun en jaksanut enää koko raskautta..eli kokeilin kaikkea saunaa,seksiä,siideriä,juoksentelua (hirveän mahan kanssa) ympäriinsä jne.ja itekin pelkäsin synnytystä mutta loppuvaiheessa mikä tahansa tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin olla aina vaan raskaana..!no synnytys alkoi lapsiveden menolla ja supparit oli kivuliaita mut siedettäviä kunnes sain epiduraalin(ei satu!)ja sit olikin helppoa ponnistamiseen asti.se sattuu mutta niinhän se menee ja se on pian ohi.vauva oli 47cm ja 3200kg. ei leikattu välilihaa ja pääsin aika vähillä repeymillä kun malttoi vaan kuunnella kätilön ohjeita ja ponnistaa nätisti..vähän ompelivat ja siinä se.sitten oli pissaaminen kauheaa tuskaa jonkun päivän ajan,suihkun kanssa helpompaa.noin viikon sisään helpotti.normaalilta ei valitettavasti ole sen jälkeen tuntunut,tai tarkoitan aivan samalta kuin ennen ja syy on varmasti itsessä kun en hirveästi ole lantionpohjalihaksia harjoittanut.mutta parantuminen kävi n.5vkossa eli sen jälkeen pystyi taas nauttimaan varovasti seksistä jne.nyt olen jälleen raskaana ja heinäkuussa synnytys.aina se pelottaa mutta mitään kammoa ei jäänyt,oikein paljon tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää!
Synnytin rv 39 1, vauvan paino 2890g.
Eppari tehtiin(ei tuntunut mitään kipua kun puudutettiin).
Ommeltiin, eikä sekään tuntunut miltään puudutuksen jälkeen(ompelu kesti n.20min.!)
Muistaakseni paranemiseen meni n.1kk.
Joku ihmetteli miten pystyin istumaan normaalisti,samana päivänä kun olin synnyttänyt.
Synnäriltä kävelin osastolle.
Vessassa käydessä kannattaa suihkuttaa samalla kokoajan alapäätä suihkulla!
Kesällä taas menossa synnyttämään ja myönnän, että pelottaa, vaikka ei se niin kauheeta ollutkaan!
-eka lapsi painoi 3485 ja 50 pitkä syntyi 40 2
-synnytys kesti 7 tuntia ja mulle laitettiin 4 tikkiä kun tarvi leikata.
-istuin heti synnytyksen jälkeen(ilman rengasta) joten paranin 2 viikossa.(suihkuttelu auttaa ja tietty liikunta)
-toka lapsi painoi 3670 ja 50 pitkä ja syntyi kans 40 2
-synnytys kesti 9 tuntia ja tosi pieni repeämä joten 1 tikki. istuin heti synnytys salissa ja paranin taas tosi pian. jälkisupistuksia tuli vielä kotona kun imetin siihen jouduin ottamaan särkylääkettä.
-paikat palautuivat 4 viikkoa synnytyksestä kun aloin käydä heti kävelyllä piene pojan kanssa. itse olen tosi pieni kokoinen169/50 mutta musta tuntuu et pienten on helpompi synnyttää ...ainakin kun olen jutellut "isompien" synnyttäjien kanssa.
Olen nyt kohta 3 vko vanhan pojan äiti. Tämä oli minulle toinen lapsi vaikkakin välissä oli 10 vuotta.
Poju oli 3950g ja 51 cm pitkä. Ensimmäisestä (3670g) repesin pahasti mutta tästä en käytännössä yhtään.
Molemmista olen kiitollisuudella ottanut kivunlievityksenä epiduraalin ja kyllä siitä apua oli. Tässä jälkimmäisessä otin pikkasen myös ilokaasua joka vei terävimmän kivun pois.
Kaikkein paras neuvo on että kuuntele kätilöä ja pyydä häneltä selvät ohjeet niin kaikki menee hyvin. Ensimmäisen kanssa ponnistin ilman supistusta uja uskon että repeytymä johtui pitkälti siitä..
Kaikkein parasta synnytyksessä on kuitenkin se että se unohtuu nopeasti kun rinnalle saa sen ihanan lapsen.. Tsemppiä ei se kivaa ole mutta palkinto siitä on mahtava...
Anneli
Yleistäminen..! Muka pienten naisten synnytykset olis helpompia kuin "isojen" naisten?? Eiköhän me kaikki olla ihan yksilöllisiä synnyttäjiä.