lauantai 24.02.2007
Sampon pääekonomisti Lauri Uotilalla on asuntovelallisille rauhoittava viesti: Korot pysyvät tosi matalina jatkossakin. - Markkinakorot kyllä nousevat lähiaikoina vielä 4,5 tai jopa 5 prosenttiin. Mutta, että korot kymmenen seuraavan vuoden aikana nousisivat esimerkiksi 7 prosenttiin, sitä en usko. On jopa mahdollista, että korot laskevat, kuten Japanissa.
Sampo pankin pääekonomisti Lauri Uotila ei synkistele: Suomen talouselämällä menee paremmin kuin koskaan, velkoja maksetaan, töitä riittää, kansa on onnellista ja uskoo yritysjohtajien tapaan valoisaan tulevaisuuteen.
- Hyvin menee ainakin seuraavat kaksi vuotta. Kymmenen vuotta kestänyt myönteinen kehitys jatkuu, sillä talouden rakenteet ovat kunnossa. Mikään paratiisihan tämä ei ole. Aina on pienryhmiä, joilla ei menen hyvin.
Velkaneuvojat ovat viime viikkoina kertoneet ylivelkaantumisen kasvusta, mutta Uotilan mielestä ongelma on "häviävän pieni ja yksittäistapauksia koskeva":
- Jos velkaneuvojalla on kolme asiakasta jonossa ja yksi sisällä, on neuvonnassa tietysti jonoa. Mutta tämä ei kuvaa Suomen talouden tilaa yleisesti.
Velanhoito hallinnassa
Suomalaiset kotitaloudet ovat parin viime vuoden aikana investoineet etenkin asuntoihin, joiden hinnat ovat nousseet reippaasti. Uotila muistuttaa, että myös tulotaso on noussut.
- Lainakorkojen osuus perheen vuosituloista on pysynyt parissa prosentissa vuosituloista. Esimerkiksi 90-luvun alussa korkoihin meni 9 prosenttia tuloista.
Eivätkä suomalaiset kansainvälisessä vertailussa sitä paitsi ole erityisen velkaantuneita. Tanskalaiset ovat ottaneet lainaa 2,5 kertaa vuositulojensa verran ja hollantilaiset lähes yhtä reippaasti. OECD-maista Suomi on toiseksi velattomin.
Öljyn hintaan sopeuduttu
Suomen taloutta keikuttavat kansainväliset suhdanteet. Myös Uotila pitää ykkösuhkana USA:n velkaisuutta ja ulkomaankaupan syvää alijäämäisyyttä. Ekonomistit eivät kuitenkaan pidä äkillistä velkakriisiä ja lamaa todennäköisenä.
- Dollarimarkkinat ovat keskeiset sijoitusmarkkinat eikä euro ole vaihtoehto. Mutta jos alijäämäisyyttä rahoittavat Kiina, Japani ja Venäjä jostain syystä siirtävät edes osan sijoituksistaan muualle, leikkaantuu USA:n kasvu.
Raaka-öljyn hinnan pitäisi tahdittaa talouskasvua.
- Öljy kävi kesällä 80 dollarissa, mutta satakin dollaria tynnyriltä on jatkossa mahdollista. Muutakin kustannusrasitetta esimerkiksi raaka-aineiden kohonneina hintoina on tullut maailmantalouteen. Niihin on sopeuduttu, ei tule kriisejä, Uotila sanoo.
Sampon pääekonomisti Lauri Uotilalla on asuntovelallisille rauhoittava viesti: Korot pysyvät tosi matalina jatkossakin. - Markkinakorot kyllä nousevat lähiaikoina vielä 4,5 tai jopa 5 prosenttiin. Mutta, että korot kymmenen seuraavan vuoden aikana nousisivat esimerkiksi 7 prosenttiin, sitä en usko. On jopa mahdollista, että korot laskevat, kuten Japanissa.
Sampo pankin pääekonomisti Lauri Uotila ei synkistele: Suomen talouselämällä menee paremmin kuin koskaan, velkoja maksetaan, töitä riittää, kansa on onnellista ja uskoo yritysjohtajien tapaan valoisaan tulevaisuuteen.
- Hyvin menee ainakin seuraavat kaksi vuotta. Kymmenen vuotta kestänyt myönteinen kehitys jatkuu, sillä talouden rakenteet ovat kunnossa. Mikään paratiisihan tämä ei ole. Aina on pienryhmiä, joilla ei menen hyvin.
Velkaneuvojat ovat viime viikkoina kertoneet ylivelkaantumisen kasvusta, mutta Uotilan mielestä ongelma on "häviävän pieni ja yksittäistapauksia koskeva":
- Jos velkaneuvojalla on kolme asiakasta jonossa ja yksi sisällä, on neuvonnassa tietysti jonoa. Mutta tämä ei kuvaa Suomen talouden tilaa yleisesti.
Velanhoito hallinnassa
Suomalaiset kotitaloudet ovat parin viime vuoden aikana investoineet etenkin asuntoihin, joiden hinnat ovat nousseet reippaasti. Uotila muistuttaa, että myös tulotaso on noussut.
- Lainakorkojen osuus perheen vuosituloista on pysynyt parissa prosentissa vuosituloista. Esimerkiksi 90-luvun alussa korkoihin meni 9 prosenttia tuloista.
Eivätkä suomalaiset kansainvälisessä vertailussa sitä paitsi ole erityisen velkaantuneita. Tanskalaiset ovat ottaneet lainaa 2,5 kertaa vuositulojensa verran ja hollantilaiset lähes yhtä reippaasti. OECD-maista Suomi on toiseksi velattomin.
Öljyn hintaan sopeuduttu
Suomen taloutta keikuttavat kansainväliset suhdanteet. Myös Uotila pitää ykkösuhkana USA:n velkaisuutta ja ulkomaankaupan syvää alijäämäisyyttä. Ekonomistit eivät kuitenkaan pidä äkillistä velkakriisiä ja lamaa todennäköisenä.
- Dollarimarkkinat ovat keskeiset sijoitusmarkkinat eikä euro ole vaihtoehto. Mutta jos alijäämäisyyttä rahoittavat Kiina, Japani ja Venäjä jostain syystä siirtävät edes osan sijoituksistaan muualle, leikkaantuu USA:n kasvu.
Raaka-öljyn hinnan pitäisi tahdittaa talouskasvua.
- Öljy kävi kesällä 80 dollarissa, mutta satakin dollaria tynnyriltä on jatkossa mahdollista. Muutakin kustannusrasitetta esimerkiksi raaka-aineiden kohonneina hintoina on tullut maailmantalouteen. Niihin on sopeuduttu, ei tule kriisejä, Uotila sanoo.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei niitä nousevia korkoja koskaan ennalta tiedetä.
Jos olisi tiedetty vuonna 90 olisi monta asiaa toisin.
Korko VOI olla vuoden lopussa 7 %.
Korko SAATTAA olla 2-3% enemmän kuin
nyt. TAI sitten se SAATTAA jopa laskeakin.
Ja tässähän se ongelma onkin. Molemmilla
leireillä on vankat perusteet. Molemmille
suuntauksille on hyviä perusteluja.
Ennustetta vaikeuttaa eniten se, että maailman
muutokset tapahtuvat aina hyppäyksittäin.
"Pyytämättä ja yllätyksenä", kuten Anneli sanoisi.
...asiantuntijaa, eikö vain?
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=103&news_id=20074567
Mistäköhän näillekin urpoille maksetaan? Toisten Urpojen kusetuksesta tietenkin.
Siis mitä tämä tarkoittaa? Kaveri syöttää hatullista oikein tosissaan. Tosiaan Japani tuplasi ohjauskorkonsa eikä suinkaan laskenut ja heppu tietää sen paremmin kuin hyvin!!!!!!!!!!
Aivan sikamaista ja idiootit nyökyttelevät tahdissa. Kyllähän pääekonomisti tietää...
ohjauskorkonsa 0,25%:sta 0,50%:iin, eli no, tuplasihan se sen, mutta siellä korot ovatkin olleet "luonnottoman" alhaiset jo vuosia vuosia...
vain puoli vuotta sitten he ennustivat, että korot nousevat neljään prosenttiin ja sitten käännytään laskuun. Nyt he puhuvat jo viiden prosentin koroista. Sitten kun korot ovat siellä, he rauhoittelevat max seitsemän prosentin koroilla. Mutta siitähän pankit heille palkkaa maksavat. Siinä mielessä ihan OK!
illan lottonumeroista?
ei sulla olis numeroa niin soitan ja kysyn.....???
Mieshän puhuu aivan puuta heinää.
"Lainakorkojen osuus perheen vuosituloista on pysynyt parissa prosentissa vuosituloista. Esimerkiksi 90-luvun alussa korkoihin meni 9 prosenttia tuloista."
Suomalaisen keskitulo on 2500 euroa kuussa. Eli kaksi aikuista tienaa 60 000 euroa vuodessa. Siitä 2% on 1200 euroa!!
Käsi sydämelle, kenellä menee vain 1200 euroa vuodessa asuntolainan korkoihin :)
Kyllä todellisuudessa ollaan jo yli tuon 9%...
puhutaan nimenomaan suomalaisten keskimääräisistä lainojen koroista, ei siitä että mitä jotkut jotka ovat ottaneet satojentuhansien eurojen lainoja, maksavat korkoja...
Eli suomalaisten keskimääräinen lainamäärä on luokassa alle 40000€, eikä mitään monia satoja tuhansia...
Tarkistin juuri oman korkotodistuksen vuodelta 2006, lainani korot olivat viimevuonna 1314,19€ ja ne ovat kahden vuokra käytössä olevan asunnon (yhdistetyn) lainan korot.
Mikähän tämän kaverin hiljentäisi? Aina tivaamassa asiallista keskustelua mutta sinulla itselläsi ei tunnu olevan mitään hajua koko tilanteesta!
Vuonna 1996 oli lainat noin 44 000 euroa.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=160460&lan=fi
Ja tämä tilanne vuodelta 2005. 2006 on varmasti enemmän.
nyt samasta asiasta? Eli vuonna 2005 oli UUSIEN asuntolainojen (valtion takaamien) keskikoko tuon 97000€. Mutta näitä vuonna 2005 otettuja lainoja suhteessa koko lainakantaan ei ole kauhean paljoa, joillain ei lainaansa ole jäljellä kuin vaikkapa 1000€:a, eli kun lasketaan keskiarvoja, niin silloin otetaan huomioon kaikki lainat eikä vain sen vuoden keskiarvolainaa.
Kaikki tässä käyttämäni luvut löytyvät tilastokeskuksen ( www.stat.fi ) sivuilta.
Suomessa on 2429500 asuntokuntaa (jotka muodostuvat sekä pientaloista että kerrostaloasunnoista.), näistä 58% eli 1409110 on omistus-asuntoja tai -kiinteistöjä (loput ovat joko vuokra- tai asumisoikeus-asuntoja).
Suomalaisilla KOTITALOUKSILLA on asuntoon kohdistuvia velkoja 53 miljardia euroa (luvussa 71miljardia euroa, mikä esiintyy joissain kirjoituksissa, on mukana myös muiden esim.vvo sato yms. yleishyödyllisten yhteisöjen, sekä kuntien ja yritysten rakentamien, lähinnä vuokra-asuntojen lainakanta, eli koko asuntolainakanta).
Tästä on nyt helppo laskea että yhtä omistusasunnoissa asuvaa KOTITALOUTTA KOHDEN on lainaa keskimäärin 37612€.
..tuollaisia lukuja tänne kirjoitella. Sillä tuohan on kun märkä rätti vasten tuhnun kasvoja. Tuhnun, joka kuvittelee että jokaisella tuularilla on 300te velkaa 70-luvun neukkuläävästään, ja joka ei selviä 50 euron koronnostoista ei sitten millään.
niitä kotitalouksia joilla lainaa on 0€:a ja niitä joilla sitä on 300000€:a tai yli. lopuilla on siitä välistä, mutta keskiarvo on tuo 37t€, siitä on aika turha alkaa kiistemään.
Ja osassa perheistä lainalle on kaksi maksajaa ja osalla yksi maksaja joten sekin vaikuttaa...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000001337&posting=22000000012311313#22000000012311313
Nyt meidän täytyy päättää
Kirjoittanut: kumpaa uskoa 2.12.2005 klo 15.12
Jean Claude Trichet, pääjohtaja, EKP:
" EKP ei ole aloittamassa koronnostojen sarjaa"
Rommendahl, elämäntapaintiaani, suomi24
" korot nousee ihan smoolanderina ja kautokeinona"
TÄYSIN VASTAKKAISET NÄKEMYKSET NÄIN TÄRKEÄSSÄ ASIASSA!
HYVÄT PALSTALAISET, KUMPAA ASIANTUNTIJAA USKOMME?
"Niemand hat die Absicht,eine Mauer zu bauen","kenelläkään ei ole aikomusta rakentaa muuria",sanoi DDR:n puoluejohtaja heinäkuussa 1961 kun häneltä kysyttiin,aikooko hän rakennutta Berliinin muurin.
Jaahas.. olette voittaneet tämän palstan
"herkkäuskoisin sinisilmä" 1 palkinnon!
"Devalvaatio tulee vain minun ruumiini
yli" -Iiro Viinanen, valtionvarainministeri.
"Nauran itseni tärviölle"
-Aku Ankka
On sen verran sijoitusasuntolainaa, että ostin itselleni 5% korkokaton. Siinä joutui jonkun verran nostamaan 0.3% marginaaliani, mutta nukunpa yöni rauhassa ainakin seuraavat 5 vuotta. Hyvä puoli on se, että kun korot laskevat, laskevat ne myös korkokatollisissa lainossa.
Sampo on hyvä pankki ja meillä menee hyvin! Ainahan asumiseen kannattaa panostaa.