MÄ vihaan itseäni mä olen lihonnut 15 kiloa ja olen ruma ja lihava ja tahdon sen vuoksi kuolla mitä tapahtuu jos mä otan jotkut puutarhasakset ja leikkaan tän läskin irti kuolenks mä mun läski lähtis sillä ja mä pääsisin tästä tuskasta
Mitä tapahtuu
mitä tapahtuu
181080
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
viedeolle se leikkaus.
tuskimpa onnistut,kipu lopettaa leikin lyhyeen.
eikö olisi helpompi muuttaa ruokavaliota?
tai sitten hylkää pinnallinen ajattelutapa.
ei kauneus/komeus ole kaikki kaikessa,sisin on tärkeintä.
jos kaikki pojat eivät tykkää niin sou what?
onhan niitä poikiakin moneen junaan.
Ei en ole siis mikään 16, olen 24 v siis vastaus kummallekkin teistä ihanista ihmisistä ketkä vastasitte ja yleisesti en ole pinnallinen ihminen joka ajattelee vain ulkonäköä ja vihaan tätä pinnallisuutta ja koska olen elänyt 24 vuotta tämä helvetin kanssa haluan tästä pois koska en vain enää kestä anteeksi välimerkkien puuttuminen koska en jaksa miettiä enää välimerkkejä vaan haluan vain kertoa teille tämän mitä ajattelen jos joku pieni ihminen ymmärtäisi mikä tuska palaa sisälläni ja pyydän apua uskon että olen seonnut ja uskon että soitan kohta ambulanssin ja nekin pitää mua hulluna vielä
en jaksa dieettejä olen niin monta vuotta yrittänyt mun täytyy päästä tästä läskistä eroon ennen kuin voin poistua asunnosta olen aina ollut lihava joten tämä ei ole uutta minulle mä vain olen niin kyllästynyt tähän painostukseen mitä tulee joka suunnalta ja mieheni niittasi sen sanomalla että olisit kauniimpi kun laihduttaisit ja täsmensi että kukaan ystäväni ei uskalla sanoa minulle että laihduta yleensä mieheni ei sano mitään pahaa eikä ole mikään sovinistityranni vaan ihana mies vittu suhteemme on ollut vuoden ajan sitä että luulin hänen hyväksyvän minut sellaisena kuin olen ja nyt tämä tiesin kyllä itsekkin että olen lihonnut ja tehnyt töitä sen eteen että laihdun liikkunut ja keventänyt ruokavaliota mutta kaikki ei tule sekunnissa laihduin jo 25 kiloa kuntoillen ja nyt 15 tullut takaisin ja nyt itken parhaillani kirjoittaessa ja olen päättänyt että koska maailma vain ei hyväksy minua tällaisena ja eikä varsinkaan tärkein kuka minulla on haluan olla syömättä niin pitkään kuin mahdollista ja kuolla siihen niin kuolen laihimmillani mitä mahdollista ei ole mistään enää mitään väliä auttakaa mä en kestä tehkää jotain mua ei haittaa vaikka kuolen siihen kipuun kunhan kuollessani tämä ihra on poissa ja olen vain kaunis maatessani rauhallisen näköisenä ja rauhassa ja pääsen paikkaa missä on vain kaikkea kaunista ja jossa merkitsee se kuinka kiltti olet ihmisille ja kuinka kauniita ajatuksia sinulla on
Voi sua pientä.. :( Olen itsekin tuntenut joskus, että en kestä tätä elämää ja läskejäni. Ehkä se auttaa, jos pystyt ymmärtämään, että sinun tuntemuksesi ei johdu noista ylimääräisistä kiloista. Olen tuntenut oloni ihan yhtä huonoksi 70 ja 170-kiloisena. Yritä ajatella, että sulla on vielä toivoa. En tiedä kuinka painava olet, mutta kuvittele että olisit lihonut vaikka 30kg ja katselisit elämääsi taaksepäin. Etkö toivoisikin, että olisit aikoinaan pystynyt nauttimaan elämästä ja vaikka pitämään painosi siinä lukemassa kun se nyt on. Hyväksy itsesi ja tee itsellesi hyvää! Se on ainoa keino laihtua. Jos pakotat itsesi olemaan syömättä tms. voit laihtua jonkun verran, mutta sitten lihoat sen takaisin moninkertaisesti. Usko pois, minulla on kokemusta asiasta.
sinä sen painon saat laskemaan.
ja parempi elää vaikka yksin,ennen kuin huonossa suhteessa.
tiedän että sanoilla on vaikeaa lohduttaa,mutta on monella asiat vielä huonomminkin.
reipastu ja kattele rauhassa miten teidän suhteenne kehittyy.
se sun mies ei kuulosta kovin kummoselta.
ei miehen ole pakko olla sovinistityranni,myös muunlaista ilkeyttä on olemassa.
Eli no taustatiedoksi, tiedän että jollakulla on pahempia ongelmia mutta muistan pentuna että terkkari sanoi että minun pitäisi painaa 35 kiloa ja painoin melkein 60.
Nyt joskus
Siis vielä pikku jatko tähän:
tuo syömisjuttu. Tiedän että jos olen syömättä, se ei hyödytä mitään. Pointti onkin se että tulen kuolemaan nälkään tai ainakin pyrin siihen, tarkoitus on laihduttaa vain kuolemaa varten. Haluan että arkkuni on auki hautaajisissa jotta kaikki voisivat ihailla kuinka paljon ole hoikistunut ja kaikki muistaisivat minut kauniina
sinuna menisin terveyskeskukseen tai mihin vaan. tarvitset psykologin apua. jos sinulla on ollut kaksisuuntainen, niin hoidat sen ensin pois ja sitten vasta laihdutat. jos päässä vippaa, siihen ei auta vaikka painaisi 2 grammaa.
olen kutakuinkin samassa tilanteessa kuin sinä, joten tiedän hiukan mistä puhun...
Ei elämä tuosta voi olla kiinni.
Olet varmaan aika nuori vielä.
Sinulla on vielä paljon edessäsi, saat painosi laskemaan jos olet kiloihisi noin kyllästynyt.
Ota rauhallisesti, netissä löytyy hyviä dieettiohjeita.
Olen itse onnistunut tilaamalla kalorilaskurin.
Se on kyllä aika vaivalloista.
Kokeilepa ensin vähentää nopeasti imeytyviä hiilihyrdaatteja.
Kunhan pääsee alkuun ei tule niin usein nälkä.
Tsemppiä!
jos oikeasti olet todella läski, etkä pysty elämään sen kanssa vaan ajattelet noin kamalia juttuja, mene vatsalaukun pienennnysleikkaukseen tai rasvaimuun, saat lääkäriltäsi ruokaohjeet leikkauksen tai rasvaimun jälkeen varmasti laihdut ja pystyt hyväksymään itsesi.
No sen olenko oikeasti läski voit katsoa mitoistani tuolla ylempänä.
Menen juu heti kun voitan lotossa. KK tulot 650 egee. Vatsalaukku pienenee kun on syömättä. Nälkälakko kestänyt jo pitkälle toista vuorokautta ja hyvin jatkuu. Tästä näläntunteesta alkaa jo nauttimaan. Tosin kaljaa olen kitannut tässä jo jonkin hetken, siitä saa kaloreita mutta helpottaa oloa.
Minulle ei enää ole väliä siitä teenkö rasvaimun vai mitä teen. En ainakaan aio syödä enää. Kuten alkoholisteilla, jos viina pilaa elämän, siihen ei pidä koskea. Luulin että pystyn hyväksymään itseni kunnes eilen romahdin. Minulle valkeni että ei tässä maailmassa kannata olla lihava koska paino on ihmisarvon mitta eikä millään muulla kauniilla ole enää väliä. Ei hyvillä teoilla eikä kauniilla ajatuksilla, ei vitun millään.
että hoikkia ja yleensäkin kauniita kohdellaan paremmin.
kauneus on rakastettavaa.
siinä olet väärässä että se olisi nykyajan ongelma,kyllähän kauneutta on arvostettu iät ajat.
mutta muista että sinun kohtalosi ei ole olla lihava.onnistut kyllä tiputtamaan painoasi,sillä sinulla on vahva motivaatio,nimittäin rakkaus!
rakkaus vie sinut voittoon,rakkauden vuoksi ihminen läpäisee esteen kuin esteen =)
elämän sääntöjä ei opi koulukirjoista,ne on jokaisen opittava itse.
peli ei aina ole reilua,mutta rehellistä kylläkin.
kaikilla on mahdollisuus onneen,joidenkin on vain yritettävä kovemmin.
minäkin yritän koko ajan,
ja olen onnistunutkin
niin onnistut sinäkin =)
kyllä syömättömyydellä yrittää laihduttaa,se tulee takaisin,sillä et menetä muuta kuin lihasta.
syö paljon proteiineja ja kasviksia.
ja muista liikkua.
ps.kannattaa syödä monivitamiini valmisteita,ettei pääse puutokset yllättämään.
tässä viestiketjussa ei vissiin kukaan ole miettinyt, että ehkä aloittajan ainut ongelma ei ole ylipaino? siinä vaiheessa viimeistään olisi pitänyt herätä, kun hän kertoi sairastaneensa kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja vetää alkoholia psyykenlääkkeiden kyytipojaksi. ne ovat pahimmillaan tappava yhdistelmä. no toivotaan että ei ole käynyt kuinkaan.
varmaan parasta olisi että aloittaja hakisi ammattiapua.
että psyykkiset ongelmat ja huono itsetunto ovat aiheutuneet liiasta lihavuudesta.tämä on siis maallikon mielipide,joka on lihava itsekin.
ehdottomasti terapiaa aloittajalle,mutta lisäksi suosittelen aloittamaan kuntoilun ja oikean ruokavalion.terapiassa saa elämää järjestykseen,jotta voi sitten aloittaa uuden ja paremman elämän.
viina eikä myöskään lääkkeet ole mikään ratkaisu.
voihan niitä lääkkeitä syödä sen aikaa että saa itsensä kuntoon,niin fyysisesti kuin psyykkkisestikin.
itse syvän masennuksen kokeneena voin sanoa,että sekä kehon että mielen hyvinvointi on yhtä tärkeää.molemmat vaikuttavat toisiinsa.
terve mieli terveessä ruumiissa,ja päinvastoin =)
mutta tsemppiä aloittajalle,vaikutit oikein suloiselta tytöltä.
Hengissä olen kyllä onneksi vielä, taustatietoa sen verran että siitä liikunnasta, käyn erinäisissä jumpissa 4 kr/viikko, aerobiciä, bodypumpia. spinningiä... mitä tahansa.
Olen jo hoidossa joka onkin tämä kaiken pahan alku ja juuri: lääkkeet ovat aiheuttaneet pääosin tämän lihoamisen.
lääkkeet tekevät kovat ruokahalut,mutta ei ole muuta keinoa kun syödä vähemmän.Paranemisia.
Niinpä ne perkeleet tekivät. Mutta tosin myös lisäksi muutoksia aineenvaihduntaan ja muutenkin oli väsyneempi kuin normaalisti ettei jaksanut liikkua niinkuin normaalisti.
Loppuvaiheessa edellistä "lihottavaa" lääkitystä huomasin, että en voinut katsoa edes telkkua: kun tuli jokin ruokamainos, olin heti ahmimassa jotain, tai ainakin halu oli suuri! Nyt lääkitys vaihdettu ja vaikutuksen huomaa heti!
Paino vain tuli niin salakavalasti, todellisten liikakilojen luuli olevan vain pikku turvotusta, ajatteli että pikku painon nousu (kuvittelin aluksi 5-6 kiloa) olikin yhtäkkiä 15!!! Vittu mikä kriisi. En omista puntaria ja työpaikaltani vahingossa löysin puntarin ja kävin mittaamassa. Sitten vielä mieheni huomauttaa fiksuna että olet lihonnut ihan törkeenä (ai vittu kerro jotain uutta)
paikkasi on syömishäiriöiden sivuilla kuten minunkin. Ymmärrän todella hyvin nuo tuntemuksesi siitä että et voi mennä ulos ennen kuin laihdut jne.
hae apua mielenterveystoimistosta ennen kuin on liian myöhäistä.