epilepsia ja vuorotyö

Hei,

Itselläni meni vuosi erittäin hyvin, minkä jälkeen puoli vuotta kohtalaisesti ja sen jälkeinen puoli vuotta oli aika lailla helvettiä, lopputuloksena oli n. 20 kohtausta kuukauteen. Nyt en ole reilu vuoteen tehnyt vuorotöitä, samana aikana ollut yhteensä noin 3 kk sairauslomalla eri pituisissa päitkissä (n. 1pv-2vkoa). Tällä hetkellä tulee noin kymmenen kohtausta kuukaudessa ja taas lääkevaihto meneillään.

Omalta osalta voin sanoa, että vuorotyö oli vikavalinta(mutta toisaalta ei ollut vaihtoehtojakaan), mutta ihmiset kun ovat yksilöitä; toinen kestää, toinen ei.

Unirytmiin pääseminenkin on aika yksilöllistä ja riippuu myös työvuorokaavioista, joita on olemassa erittäin epäinhimillisistä jotenkin siedettäviin. Toiset saattavat nukkua suoraan yövuoron jälkeen niin pitkään kun nukkuvat, toiset taas nukkuvat noin puolillepäivin ja nukkuvat sitten ennen yövuoroa muutaman tunnin, mikäli kehittyy jonkinasteinen uniongelma ihminen herää jo aamupäivällä, minkä jälkeen ei saa enää nukutuksi. Joka tapauksessa oli epileptikko tai ei, niin suurimmalla osalla ihmisistä on yövuorojen jälkeisenä päivänä tokkurainen olo.

tekemään kuin 2 vuoroa ja silloinkin on
hyvä jos iltavuoro loppuu jo 20.00.
Opiskeluaikana oli pakko valvoa 1 yö
ja se oli täyttä tuskaa,
kun piti väkisin jaksaa valvoa.
Kotiin mennessäni hyvä, kun hereillä
pysyin. Seuraavan päivän olin aivan
tokkurassa ja kohtaus altis liian
vähästä unesta.

Parempi kun työaika on säännöllinen.

Heipsan!
Itse olen myös alalla, jossa työ tapahtuu 3-vuorossa. Keskustelin neurologini kanssa yövuoroista ja sen mahdollisista altistuksista kohtauksille. Hän suositteli minulle, etten tekisi yövuoroja ollenkaan ainakaan tällä hetkellä, kun minulla on ajokielto päällä ja yksikin kohtaus taas siirtää ajolupaa vuodella eteen päin. Neurologini kirjoitti työvoimatoimistolle B-lausunnon koskien ajokieltoani ja yövuoroissa työskentelyä, jotka voivat altistaa kohtauksille. Keskustelin työvoimatoimistossa asiasta ja olivat ymmärtäväisiä asian suhteen, ajatellen työnhaku mahdollisuuksieni parantumista, jos minulla on taas ajolupa (pätkätyöläisen kirous). Teen tällä hetkellä kaksivuorotyötä ja iltavuoro kestää klo. 22 asti. Itse huomaan väsymyksen painavan reilummin, jos joudun tekemään useammin aamuvuoroja heti illan jälkeen. Joskus saattuu, että vuorotellen on aamu ja iltavuoroa koko viikon ja silloin ottaa kyllä koville. Mutta pakko on vain nukkua töiden jälkeen, yleensä jopa 2-3 tuntiakin.

Tärkeää on muistaa itse seurata väsymystään ja pitää huoli levosta!

heippa!

silloin kun itse sairastuin epiin (19v), tein rankkaa 2-vuorotyötä (aamut 7-15, illat 15-23)yövuorotkin olivat mahdollisia, mutta niitä en ikinä tehnyt ennenkään epiä koska olen nähnyt mitä ne aiheuttavat pidemmän päälle - varsinkin jos pelkkää yötä tekee. Epin puhjettua oli mielettömän vaikeaa (sairasloman jälkeen) tottua taas työntekoon ja ystävällisen pomon kanssa sovittiin että teen pelkkää iltavuoroa. Aamuisin oli muutenkin vaikea nousta ylös sängystä... Joten varmaan kannattaa varovasti aloittaa vuorotyöt?

Rontti

Olen ollut kohta vuosikymmenen verran vuorotyössä. Tehdään 08-20 tai 20-08 vuoroja aina muutama ja sitten parin vapaapäivän jälkeen vaihdetaan toiseen vuoroon.

Ajan myötä kohtaukset on lisääntyneet. Voi se vuorotöistäkin johtua, mutta saattaa yhtä hyvin olla useiden tehottomiksi todettujen lääkkeiden vaihtamisten syytäkin. Kun töissä sain kohtauksia, ne tuli aina yövuorossa. Silloin meitä on vaan pari henkilöä töissä, päivisin taas toimisto on täynnä porukkaa.

Mulla on nyt kohtaukset pysyneet reilun vuoden poissa. Avun toi leikkaus, viallisia osia napsittiin pois :)

Unirytmistä: minä saan yleensä vuorojen välissä nukuttua vain 3-4 tuntia. Silloin ei väsytä kun pitäisi nukkua, mutta töissä sitten taas haukotuttaa.

Kyllä neurologit on todenneet, että vuorotyö lisää kohtausriskiä, mutta niin monet muutkin jutut ovat vaarallisia.

Heipsis

Tein kolmivuorotyötä lastensuojeluyksikössä, mutta siihen tulis stoppi epilepsiakohtausteni ja neurologini ansiosta.. Neurologini ilmoitti heti, että minun on päästävä pois työpaikastani ja niinpä sieltä sitten piti lähteä. Se olikin vaieka paikka, kun työ oli niin mielekästä.

Työ tosin oli muutenkin erittäin vaikeaa ja raskasta, huostaanotettujen lasten ja avohoidon tukitoimenpiteenä sijoitettujen nuorten kanssa työskentely ei ole kaikista helpointa, mutta haastavaa. Minä todella tykkäsin, mutta epilepsia paheni kovasti ja sitten tuli lääkevaihdokset ja sairaslomat ja se totaalinen kolmivuorotyön kielto.. =(

Ja ne yöt otti tosi lujille ja takaraivossa jyskytti etenkin kolmen yön valvomisen jälkeen aina pelko kohtauksesta.. Eihän se epilepsian kannalta ihanne todellakaan ollut!!

t. ansuliina

itse teen 2-vuorotyötä ja se sopii minulle. Väillä saa nukkua aamulla pitkään ja listat yritetään suunnitella ettei tulisi aamu-ilta-aamu-vuoroja (tämä ei tietenkää aina onnistu).
Itse en kyllä varmaan pystyisi valvoa (no, ehkä silloin tällöin yhden yön). Kyllä mun elämä menisi sekaisin, välillä nyttenkin jos iltavuorosta on aamu.

minä teen hoitotyötä 3 vuorotyötä. Aaamuja, iltoja ja harvakseen öitä. Neurologi sanoi minulle että mikäli tulee kohtauksia valvomisen takia hän kirjoittaa todistuksen ettei yötöitä tarvitse tehdä. Teen yövuoron kerran kuukaudessa ja ei ole ollut ainakaan vielä ollut ongelmia. Nukkua pitää ennen ja jälkeen valvotun yön. Myöskin nukkumapäivän jälkeinen yö pitää olla vapaana. Sain luvan kokeilla yötyötä, kun tasapaino lääkityksessä oli saatu.

Tämä on melko vanha ketju joten halauaisin kuulla mitä mielipiteitä ja kokemuksia nykyään on epilepsiasta vuorotyössä.

Itse olen tehnyt 8 vuotta pelkkää päivävuoroa mutta nyt työnantaja haluaa siirtää kahteen vuoroon. Neurologi kirjoitti vuosia sitten suosituksen vuorotyön välttämiseksi.

Kohtauksia on ollut tuon 8 vuoden aikana korkeintaan 10. Pelottaa muuttaa rytmiä ym..

Työstäni en halauaisi luopua koska se on mielekästä ja sopinut hyvin tilanteeseen.

Onko kokemuksia vastaavasta?