Olen tässä miettinyt jo pidemmän aikaa, että taidan kärsiä stressustä. Itseasiassa tunnen itseni aina stressaantuneeksi, rentoutunut olotila on harvinainen tunne. Olen 19 vuotias tyttö ja yo-kirjoitukset lähenevät. Kauheaa stressiä on kirjoituksista ja kurssien suorittamisesta, kun mikään ei tunnu sujuvan, vaikka yrittäsin. Pelkään, että joudun kohta käymään lukioni 5 vuodessa kun mikään ei yksinkertaisesti suju. En muista mitään/osaa vaikka kuinka lukisin. Olen toistuvasti nähnyt öisinkin unta äidinkielen opettajastani, kun hän aina motkottaa minulle, kun aineeni eivät ole hyviä. Hän ei selvästikään pidä minusta, enkä tahdo mennä kouluun, kun en kestä sitä negatiivisen kritiikin määrää.
Koulu on yksi suurimmista stressin aiheistani, mutta niitä on monia muitakin. Mm. stressaan jatkuvasti ulkonäöstäni ja pelkään lihomista. Tämän takia pakotankin itseni joka päivä liikkumaan. Olen myös sitä mieltä, että olen lihava (157/50). Olen nostanut tästäkin asiasta kauhean suuren asian ja näen usein myös painajaista ulkonäöstäni ja painostani. Useimmiten juuri näen painajaisia yöllä ja olen helpottunut kun aamulla herään. itseasiassa laitan jo aikaisin aamulla herätyksen, vaikka koulua ei olisikaan, että herään eikä minun tarvitse nähdä painajaisia.
Oloni on tukala ja minulla on usein tunne, etten jaksa enään. Olen yrittänyt muille sanoa, etten jaksa enään, minulla on kauheet paineet joka asiasta, mutta vastaus on vain: "no mitä ajattelet sitten silleen?". Minkäs minä sille voin, olen tässä yrittänyt rentoutua ja hyvä rentoutumiskeino onkin, kun olen ystävieni kanssa, mutta heillä harvemmin on aikaa nähdä vaan joudun usein heidänkin ongelmiaan puimaan, kun minun vaivani eivät tunnu ketään kiinostavan. Harrastan myös liikuntaa, mutta ei sekään niinkään rentouttavalta tunnu.
Koulu on yksi suurimmista stressin aiheistani, mutta niitä on monia muitakin. Mm. stressaan jatkuvasti ulkonäöstäni ja pelkään lihomista. Tämän takia pakotankin itseni joka päivä liikkumaan. Olen myös sitä mieltä, että olen lihava (157/50). Olen nostanut tästäkin asiasta kauhean suuren asian ja näen usein myös painajaista ulkonäöstäni ja painostani. Useimmiten juuri näen painajaisia yöllä ja olen helpottunut kun aamulla herään. itseasiassa laitan jo aikaisin aamulla herätyksen, vaikka koulua ei olisikaan, että herään eikä minun tarvitse nähdä painajaisia.
Oloni on tukala ja minulla on usein tunne, etten jaksa enään. Olen yrittänyt muille sanoa, etten jaksa enään, minulla on kauheet paineet joka asiasta, mutta vastaus on vain: "no mitä ajattelet sitten silleen?". Minkäs minä sille voin, olen tässä yrittänyt rentoutua ja hyvä rentoutumiskeino onkin, kun olen ystävieni kanssa, mutta heillä harvemmin on aikaa nähdä vaan joudun usein heidänkin ongelmiaan puimaan, kun minun vaivani eivät tunnu ketään kiinostavan. Harrastan myös liikuntaa, mutta ei sekään niinkään rentouttavalta tunnu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihminen käsittelee paljon stressejä ja pelkoja unien avulla. Tietyssä mielessä painajaisunet ovat "hyvä juttu", koska ne antavat meille mahdollisuuden käsitellä vaikeitakin asioita "turvallisessa ympäristössä" eli unen aikana.
Et muuten ole todellakaan mikään "läski"! Päinvastoin.