"Toisenlaisia uskovaisia"

tällä palstalla käyvät, eivät ainakaan kommentoimassa, muun uskoiset mutta täysin uskonnottomia kyllä käy kuten allekirjoittanut. Olen hieman tutustunut muihinkin uskontoihin ja löytänyt melkoisesti yhteisiä tekijöitä useasta uskonnosta.
Jokainen saa puolestani uskoa mihin haluaa mutta oma uskunto ei saa olla ase toisten parjaamiseen sillä mikä uskonto, mikä tahansa, on muuta kuin ihmisen oma tulkinta suhteutettuna koettuun todellisuuteen eikä se ole, eikä voikaan olla totuus jolla muita tuomitaan.

Itse olen homo, joka on kiinnostunut sekä kristinuskosta että esim. buddhalaisuudesta. Näissä kahdessa voi olla yllättävää samankaltaisuutta tietyllä tavalla, vaikka ei ensi alkuun uskoisi.

pistäytyy täällä silloin tällöin....

Minä pidän itseäni kristittynä, vaikka olenkin maailmankatsomukseltani lähinnä antroposofi. Muiden ns. kristittyjen mielestä en ole kristitty.

Olen löytänyt nimenomaan Rudolf Steinerin ja antroposofian kautta kristinuskon lisäksi suhteen myös buddhalaisuuteen.

Samalla käsitykseni homoseksuaalisuudesta on "vakiintunut", ts. minulle on ollut jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan itsestäänselvyys, että minun osani tässä elämässä on olla homo.

Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kysymykseni maailmaa ja ihmistä kohtaan olisivat ehtyneet.

Ihmettelen sitä, miksi homomaailma näyttää olevan niin suvaitsematonta. Maailma on monimuotoisuuden maailma, myös maailmankatsomusten kannalta.

tunnustan itseni lesboksi ja kiinnostuneeksi kaikista maailman uskonnoista ja merkitys minulle löytyy niiden yhteisistä piirteistä