rintasyövän

Oli meillä kuolema. Äitini sairasti rintasyöpää viitisen vuotta, ensin leikkauksen jälkeen kaikki oli parisen vuotta "hyvin" sitten kun uudelleen havahduimme taudin jyräämiseen se olikin sitten jo maksassa ja luuytimessä. Alkoi lopullinen taistelu aikaa vastaan.

Siihenkin aikaan sisältyi varmasti vielä elämisen arvoisia rakkaita päiviä, kivutontakin laatuaikaa.

Mutta vääjäämätön kuitenkin odotti kulman takana, ja koska äitini oli ehdottomasti halunnut hoitaa/ hoitanut lääkityksensä itse, ei hän lopussa kuitenkaan kyennyt kontroloimaan omaa tilaansa, vaan hallitsemattomat kivut saivat vallan. Ennen kuin me omaiset tajusimme että hän ei enää itse kykene huolehtimaan lääkityksestään.

Kipu ei jalosta. Ja kipulääkkeitä panttaamalla ei saa parempaa sädekehää....

Äiti ei ollut edes korkannut läpilyöntilääkkeidensä rasiaa. Eli ei ottanut vaikka tarve olisi ollut. Kontaten tuli vastaan...

Koitankin nyt sanoa että älkää jääkö yksin sen sairauden kanssa, jakakaa hoito omaistenne kanssa, älkää pitäkö sisällänne älkääkä yrittäkö olla rohkeita.
10755
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

kertoa lisää tästä äitisi todella ikävästä asiasta? Minkä ikäisenä sinun äitisi sairastui ja millainen hänen rintasyöpänsä oli? Millaiset hoidot hän sai? On todella ikävä kuulla,että näinkin voi käydä,ja on käynyt äidillesi.Olen pahoillani puolestanne.

Äänestä
  • 70 vuotias, ja löysi "kyhmyn" rinnastaan, osoittautui sitten että myös kainalossa oli etäpesäkkeitä jotka kaikkinensa leikkauksessa poistettiin. Äidin omasta mielestään se syöpä johtui hänen saamastaan vaihdevuosi hormooni lääkityksestään/väitti myös lääkärin niin sanoneen. Tiedä sitten.

    Leikkauksen jälkeen oli parisen ns. tervettä vuotta, kunnes kipujensa pakottamana hakeutui uudelleen tutkimuksiin, jolloin todettiin edenneen jo maksaan ja luuytimeen.

    Seurasi sytostaatit ja muut lääkkeet, aluksi näyttikin että esim maksassa olevat etä pesäkkeet pienenivät paljon pidettiin (vain) kolmen kuukauden tauko niissä, kun riehaantui uudelleen ja kaikkia lääkkeitä oli pakko jatkaa uudelleen. Lääkkeitä vaihdettiin useaan kertaan, etsien parhaiten purevia lääkkeitä. Seuraavan hoitojakson jälkeen enää kuukauden tauko.

    Kaiken tämän ajan äiti jaksoi hakea kaikki hoidot, vaikka sivu-oireita oli paljon, ihon halkeilua, sormenpäät haavoilla, suunpielet rikki jne...pahoivoinnit...

    Otti kaikenlaiset lääkkeet, itsehoitohin siis syöpään tarkoitetut, tusinanverran muita. kalkkeja sinkkejä vitamineja.....
    eikä antanut muiden puuttua niihin. Se on sitten väärä ratkaisu....niin ei pidä tehdä....
    Tai meillä se ei ainakaan toiminut sitten loppuen lopuksi. Tuossa vaiheessa pitää osata joko omaisten tai asianosaisen ottaa avuksi hoitohenkilökuntaa, ihan tosissaan.

    Valitettavasti en pysty edes kertomaan kuika penkin alle homma lopuksi kärvistyi, koska äiti kuoli ihan pitkän kaavan mukaan.

    Äänestä

  • sairastuessaan kirjoitti:

    70 vuotias, ja löysi "kyhmyn" rinnastaan, osoittautui sitten että myös kainalossa oli etäpesäkkeitä jotka kaikkinensa leikkauksessa poistettiin. Äidin omasta mielestään se syöpä johtui hänen saamastaan vaihdevuosi hormooni lääkityksestään/väitti myös lääkärin niin sanoneen. Tiedä sitten.

    Leikkauksen jälkeen oli parisen ns. tervettä vuotta, kunnes kipujensa pakottamana hakeutui uudelleen tutkimuksiin, jolloin todettiin edenneen jo maksaan ja luuytimeen.

    Seurasi sytostaatit ja muut lääkkeet, aluksi näyttikin että esim maksassa olevat etä pesäkkeet pienenivät paljon pidettiin (vain) kolmen kuukauden tauko niissä, kun riehaantui uudelleen ja kaikkia lääkkeitä oli pakko jatkaa uudelleen. Lääkkeitä vaihdettiin useaan kertaan, etsien parhaiten purevia lääkkeitä. Seuraavan hoitojakson jälkeen enää kuukauden tauko.

    Kaiken tämän ajan äiti jaksoi hakea kaikki hoidot, vaikka sivu-oireita oli paljon, ihon halkeilua, sormenpäät haavoilla, suunpielet rikki jne...pahoivoinnit...

    Otti kaikenlaiset lääkkeet, itsehoitohin siis syöpään tarkoitetut, tusinanverran muita. kalkkeja sinkkejä vitamineja.....
    eikä antanut muiden puuttua niihin. Se on sitten väärä ratkaisu....niin ei pidä tehdä....
    Tai meillä se ei ainakaan toiminut sitten loppuen lopuksi. Tuossa vaiheessa pitää osata joko omaisten tai asianosaisen ottaa avuksi hoitohenkilökuntaa, ihan tosissaan.

    Valitettavasti en pysty edes kertomaan kuika penkin alle homma lopuksi kärvistyi, koska äiti kuoli ihan pitkän kaavan mukaan.

    vastasit.Minunkin äitini on sairastaa rintasyöpää.

    Äänestä

  • sinulle,kun kirjoitti:

    vastasit.Minunkin äitini on sairastaa rintasyöpää.

    kiinnostaisi tietää, minkä ikäinen sinun äitisi on itseltäni on vasta leikattu. lopullisia tuloksia en tiedä.

    Äänestä

  • myös sairastunut kirjoitti:

    kiinnostaisi tietää, minkä ikäinen sinun äitisi on itseltäni on vasta leikattu. lopullisia tuloksia en tiedä.

    51vuotta,mummoni on 75v,myöskin mummoni on sairastanut rintasyövän 69vuotiaana.Minun isälläni on ollut 2v.sitten suolistosyöpä.Myös kahdella äitini siskolla on ollut rintasyöpä 46 ja 49 vuotiaana. itse olen 20vuotias ja kyllä kokenut vakavia sairauksia lähiomaisissani. Tämä kasvattaa ainakin.

    Äänestä

  • iältään kirjoitti:

    51vuotta,mummoni on 75v,myöskin mummoni on sairastanut rintasyövän 69vuotiaana.Minun isälläni on ollut 2v.sitten suolistosyöpä.Myös kahdella äitini siskolla on ollut rintasyöpä 46 ja 49 vuotiaana. itse olen 20vuotias ja kyllä kokenut vakavia sairauksia lähiomaisissani. Tämä kasvattaa ainakin.

    Ajattelin vain, että tutkimallahan saisi selville, onko teillä perinnöllinen alttius sairastua rintasyöpään?

    Äänestä

  • iältään kirjoitti:

    51vuotta,mummoni on 75v,myöskin mummoni on sairastanut rintasyövän 69vuotiaana.Minun isälläni on ollut 2v.sitten suolistosyöpä.Myös kahdella äitini siskolla on ollut rintasyöpä 46 ja 49 vuotiaana. itse olen 20vuotias ja kyllä kokenut vakavia sairauksia lähiomaisissani. Tämä kasvattaa ainakin.

    geenitutkimus.mummollani,äidilläni ja kolmella tädilläni on brsa2.geenivirhe. Itse menen tutkimuksiin vähän vanhempana.

    Äänestä

  • on tehty kirjoitti:

    geenitutkimus.mummollani,äidilläni ja kolmella tädilläni on brsa2.geenivirhe. Itse menen tutkimuksiin vähän vanhempana.

    voidaan seurata asitten vähän tarkemmin?

    Äänestä

  • myös sairastunut kirjoitti:

    kiinnostaisi tietää, minkä ikäinen sinun äitisi on itseltäni on vasta leikattu. lopullisia tuloksia en tiedä.

    muiden rintasyövän läpikäyneiden ikä? Oli 36 v kun löysin rinnastani kyhmyn, joka osoittautui 2,5 cm halkaisijaltaan pahanlaatuiseksi, räjähtämällä leviäväksi syöväksi. Kainalossa oli yksi etäpesäke. Rinta leikattiin, sain sädehoitoa kolme viikkoa ja tamofeenia pari vuotta. Olen nyt 54 vuotta, edelleen työelämässä ja koen elämäni ihan hyväksi.

    Äänestä

  • sinua.. kirjoitti:

    voidaan seurata asitten vähän tarkemmin?

    on myös minulla.Todella toivon,ettei olisi.Mahdollisuus on 50/50.myös isäni puolelta on paljon syöpää,mm.isäni isä sekä isän veli ovat kuolleet syöpään.Mutta syöpähoidot kehittyvät koko ajan,en osaa itseni puolesta vielä peljätä,äitini puolesta kyllä.Mutta uskon,että hän paranee ja elää vielä montakymmentä vuotta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


loppu....... kirjoitti:

Oli meillä kuolema. Äitini sairasti rintasyöpää viitisen vuotta, ensin leikkauksen jälkeen kaikki oli parisen vuotta "hyvin" sitten kun uudelleen havahduimme taudin jyräämiseen se olikin sitten jo maksassa ja luuytimessä. Alkoi lopullinen taistelu aikaa vastaan.

Siihenkin aikaan sisältyi varmasti vielä elämisen arvoisia rakkaita päiviä, kivutontakin laatuaikaa.

Mutta vääjäämätön kuitenkin odotti kulman takana, ja koska äitini oli ehdottomasti halunnut hoitaa/ hoitanut lääkityksensä itse, ei hän lopussa kuitenkaan kyennyt kontroloimaan omaa tilaansa, vaan hallitsemattomat kivut saivat vallan. Ennen kuin me omaiset tajusimme että hän ei enää itse kykene huolehtimaan lääkityksestään.

Kipu ei jalosta. Ja kipulääkkeitä panttaamalla ei saa parempaa sädekehää....

Äiti ei ollut edes korkannut läpilyöntilääkkeidensä rasiaa. Eli ei ottanut vaikka tarve olisi ollut. Kontaten tuli vastaan...

Koitankin nyt sanoa että älkää jääkö yksin sen sairauden kanssa, jakakaa hoito omaistenne kanssa, älkää pitäkö sisällänne älkääkä yrittäkö olla rohkeita.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu