sen verran haluaisin tietoa, että kun yleensä se laitetaan troksin alle ja sen alla on hiekka tms täyttö.Silloin vesi pahimmassa tilanteessa 30 cm lattiapinnasta ,noin teoriassa.Kun tämä kapillaari katko laitetaankin paljon alemmas ja sen päälle rätit ja hiekkakerros johon sitten viritetään viemäriputket.tällä täyttöjärjestyksellä saadaan jäämään tämä teoreettinen veden nousu 50-60 cm lattiapinnan alapuolelle.Mikä laki tai ohje käskee urheilla tällä asialla ,veden nousu vaaralla, tässä lattia pinnan alla. Kun se veden nousu vaara saadaan jäämään paljon alemmas tekemällä kapilaari katko alemmas.Onko tiedossa estettä tälle täyttö järjestykselle?
kapilaarikatkosta
asiallista tietoa
71701
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
eristeen alla pitää sen varmasti kuivana (jos salaojat toimii). Jos eristeen alla hiekka niin sen kastuminen alta tai ylhäältä päin pitää lattian varmasti märkänä.
Itse luotan vain siihen että lattiapinta on vähintäin 500 mm maanpintaa ylempänä. Ja kaadot ja salaojat kunnossa.
http://edilex.fi/data/rakentamismaaraykset/c2.pdf
niin eihän se kosteus pääse nousemaan sinne lattian alle, joten höpö jahkailua harrastat.
Ei savella saa tehdä hiekkakakkua perustuksiin. Samanlaista pelleilyä on käyttää kyllästettyä puutavaraa alajuoksuissa. Alajuoksut kestävät satoja vuosia ilman myrkytettyä puutavaraa, jos perustukset tehdään oikein.
Totta sokkelin sisään ei pidä täyttää hienoaineksilla lainkaan.
Ajattelemasi kapillaarikatkon yläpuolinen hiekkapatjahan kastuisi jo rakentaessa vesisateella tai viimeistään lattiaa valettaessa, eikä kuivu ikinä.
On olemassa myös kapillaarikatkoina toimivia hengittäviä lämmöneristeitä, jotka kuivaavat rakenteen aina automaattisesti.
käytettävät eristeet???
Salaojittavat lämmöneristeet Isodrän tai Fuktisol.
Näitä käytetään nykyisin jo varsin yleisesti kellarinseinissä ja maanvaraislattioissa, sekä lämpimissä alapohjissa.
Tietoa löytyy www.isodran.com ja www.malander.fi
Esim. kevytsoralla kapillaarikatko pitääkin tehdä alas, ettei kevytsoran mahdollinen kostuminen vähennä lämmöneristävyyttä.
Ei se veden nousun rajoittaminen 60 cm tai 30 cm päähän mitenkään eroa toisistaan. Molemmissa tapauksissa maarakeiden välisen huokosilman suhteellinen kosteus on 100 %, eli lattian alapuolella vesihöyryn osapaine on sama. Ylemmän kerroksen ollessa kapillaarikatkomateriaalia se kuivuu itsestään myös mahdollisen vesivahingon kostuttaessa sen, joten rakenne on itsestään kuivattuva. Kapillaarikatkon ollessa alhaalla yläpuolinen vesivuoto vai aiheuttaa myös kosteusvaurioita mikäli ylempi kerros sitoo vettä. Veden sitomiskyvyssä nousevat esiin myös mineralogiset asiat, jolloin hyväksi mielletty kalliomurskekin saattaa olla aikamoinen pesusieni.