Olen katsellut ikkunoiden alumiiniosien valmistustoleransseja ja joillakin merkeillä on mittatarkkuudet aika suurilla toleransseilla. Esimerkiksi Skaala näyttää tekevän ulkopuitteen tyyliin rakoja saa olla. Eihän asialla ole välttämättä käytännön merkitystä, mutta rumalta näyttävät. Onko muilla merkeillä samaa vikaa?
Skaalan alumiini
liitokset
484502
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Skaalalla on paljon alle keskiverron... todella paljon!
Itsellä nuo paljon parjatut Pihlan ikkunat.Kyllä niissä on alumiinit todella siististi, ei todellakaan särje silmää. Alimiinipuolella tosiaan Pihla ja Tiivi on muita edellä, on hieman käytetty järkeä suunnitelussa, alumiinirakenne on hyvin tuuletettu eikä naksu pakkasella. Muut ovat naulanneet alumminin suoraan puupintaan, ei hyvä.
Ei kannata Pihlan kohdalla puhua laadusta ja tuotteet ovat melkoisia muovirimpuloita.
Miettisin kiinitystyyliä jos alumiinien on tarkoitus olla kiinni vielä 20 v päästä. No tuleehan siihen vielä vuorilaudat päälle josko ne pitäisi alumiinin kiinni.
Jos ne suoraan puuhun naulataan, niin taitaa parinkymmenen vuoden päästä olla puu siinä kunnossa että ei naulat eikä ruuvit pysy, kun puu lahoaa.
Pihlalla ja Tiivillä ei alumiini ole kiinni puupinassa vaan siellä on välissä kappaleet, jotka sallivat alumminin elää lämpötilan vaihtelun mukaan ja samalla siellä on myös jonkinlainen tuuletus, joten puu ei vello kosteudessa.
Pihlassa muovia on tasan yhtä paljon kuin muissakin ikkunoissa. Joihinkin paikkoihin muovi on täysin käyttökelpoinen materiaali, helppo tehdä tarkkoja osia valutekniikalla ja mekaaninista kulutusta vastaan erittäin kesstävä. Itsellä kokemusta esim. viljaputkissa. Kun teräs kuluu puhki hyvinkin nopeasti, niin muovi kestää moninkertaisesti.
Ikkunoissa muoviongelmia on aivan riittävästi. Ja Pihlan laatu...
Eli nyt ilmeisesti on muovi puun ja alumiinin välissä, mutta ei kai se voi irti puusta olla? ja millä se on kiinni puussa onko muovi naulat vai liima. Tietääkseni muovi kondensoi aivan samallatavalla kuin metalli.
Ne kiinnikeet puun ja alumminin välissä eivät kyllä ole kautaaltaan vaan ehkä sentin levysiä kiinnikeitä määrävälimatkoin. Väilssä tosiaan pääsee ilma kiertämään ja kondensioongelmaa ei silloin ole. Kyllä siinä mennään yli aidasta siinä missä se on matalin, kun kylmästi vedetään alumiini puuhun kiinni suoranna, mutta asiakas viulut maksaa ja ongelma näkyy vasta kun valmistaja voi luistaa pois takuusta eli vuosien päästä.Kondensiotaipumus pinnala on kyllä paljon tekemisissä aineen ominaislämmön kanssa, kyllä teräspinta kerää kosteuuta huomattavasti helpommin kuin esim. muovipinta. Kyllä jokainen voi testata. Vie metalliputken ja muoviputken vaikka tunniksi 30 asteen pakkaseen. Sitten vaan ulos ja paljaaseen käteen kumpikin. Kova mies, joka metalliputkea vaikka minuutin pitää paljaassa kädessä, muoviputkea sen sijaan pitää kuka hyvänsä.
Viekää peltisankko ja muovisankko pakkaseen ja potkaiskaa muutaman tunnin kuluttua kumpaakin. Kumpihan hajoaa. Että se niistä muovirimpuloista. Muovia ei pitäisi käyttää kiinnikkeenä ulkotiloissa jos on pakkasta.
Ja talvella tuppaa vielä Suomessa pakkasta olemaan.
halkaista karmia. Kyllä sen naulata saa tai pitääkin naulata suoraan karmiin eikä millään muovipaloilla, mutta kiinnitettäessä alumiinia se ei saa halkaista karmia. Jotkut lyövät alumiinin karmissa olevaan uraan ja jos karmi halkeaa ulkopinnastaan (ulospäin näkymättömästä paikasta) se on vielä suuri riski. Kannattaa tarkistaa asia karmien päistä kun ikkunat saapuvat tontille. Tuuletusraot kaikilla on varmasti kunnossa, sen verran asiasta on säädöksiä, mutta kiinnitystavasta ei!!!
On kuule kokemusta näistä muovirimpuloista ja ongelmia on. Voin kertoa.
Ei noihhin kiinnikeisiin kait mitään iskuja kohdistu, jos ei joku niitä mene irti repimään.Tietääkseni tuo asetaali-muovi kestää noin 55 asteen pakkasen, joten aikalailla kaukaa haettua niiden särkyminen. Sen voin sanoa, että jopa pelti(josta nuo vaihtoehtoisesti voitaisiin valmistaa) katkeaa hyvin helposti tuossa pakkasessa. Lämpöä asetaali kestää 110 astetta, joten ei ihan äkkiä tule sellaista lämpötilaakaan.
Tuollaisissa kiinnikeissä muovi on täysin kilpailukykyinen materiaali, ei teräksellä voiteta mitään olennaista etua. Muovista voidaan tehdä paljon helpommin optimaalisesti muotoiltuja esineitä, siksi se usein on syrjäyttänyt metallit.
Tuo niin teknistä kijoitusta että tällänen tavallinen rakennustyömies ei sitä ymmärrä.
Mutta sen ymmärtää varmaan kaikki että kun pakkasella tuodaan ikkunoita työmaalle ja puretaan paketteja ja aletaan asentaa ikkunoita paikalleen, vaikka kuinka varovasti, ei tahdo vaan nuo muovirimpulat kestää. Eli alumiiniverhouslistat irtoilee kun kiinnikeet hajoaa. Onneksi ne tulee kuitenkin elementti sauma kitillä smyykiin kiinni ni ei putoile ihmisten päälle niin helposti.
Itse asentelin talvella ikkunat, tuossa niitä pihalla otettiin pois lavalta lähes 15 asteen pakkasessa, ei ensimmäinenkään kiinike hajonnut.
Eiköhän inttämisesi ole turhaa, kun noiden muoviosien kanssa on todella ongelmia. Voit väittää mitä vain, mutta eivät näytä kestävän. Itse ainakin ottaisin omaan talooni jotain muuta kuin muovituotteita. Käytäntö osoittanut todistelut kestämisestä vain puheiksi.
Muovi on sellainen materiaali, että itse ainakin olen oppinut välttämään sitä pitkäkestoisuutta tarvitsevissa tuotteissa. Halvat muoviosat ovat usein alttiita ulkopuolelta tulleille voimilla, mutta pahempi ongelma on käyttövuosien mukana tulevat muutokset (väri, haurastuminen). Jostain syystä muovi useissa kohteissa ei kestä esimerkiksi 40 vuotta ja iän myötä hajoavat suunnilleen itsestään ilman suurempia rasituksia. Ja jos väität ikkunoiden keston olevan 20 vuotta, niin minä en ainakaan sellaisia ikkunoita halua.
Just näin
Minulla tuolla on vanha karjarakennus(nyt jo ei siinä käytössä), siellä on vuonna 1983 asennetut ikkunat, joissa täysin muovista tehty rakenne, siis ainoastaan lämpölasin tekemät lasielementit ovat jotain muuta ainetta.
Kuten kaikki karjarakennuksissa käyneet tietävät, aikaajoin jopa vesi tippu lasien sisäpinnoilta, kun talvella ilmastointia joutuu hieman pienentämään pakkasilla.Lisäksi ilmassa on js jonkinlaisia kaasuja,siis lantakaasuja, metaani etc. Eivät nuo karmit ole miksikään muuttuneet 24 vuodessa, jos olisivat olleet puuta, niin taatusti olisivat vaihtokunnossa.Taitaa olla vieläkin melko suosittu ikkunamateriaali kohteissa, joissa kostetta paljon. Kyllä muovi laatu/hintasuhteeltaan on aika kilpailukykyinen, ehkä alumiini metalleista sen kanssa parhaiten kilpailee, teräs kun tuppaa ruostumaan ja ruostumaton teräs kalliinpuoleista.
Ainakaan nykyikkunoissa käytettyä muovia ei voi pitää kovin laadukkaana. On taidettu tuossakin asia alkaa säästää vuosien kuluessa.
Taitaavat nuo ikkunapokat olla ihan normaalia PVC:tä. Kyllä tietämys muoveista on mielestäni vuosien mittaan parantunut.Teflon on hyvä esimerkki, samoin muovit, joita käytetään mm. liukulaakereiden valmistukseen, yllättävän kova kulutuskestävyys verrattuna vaikka pronssiin ja muihin seosmetalleihin, joita käytetään samaan tarkoitukseen. Päinvastoin olen sitä mieltä, että muovit monessa suhteessa ovat kehittyneet viimeisen 20-30 vuoden aikana.
Muovit on kyllä kehittynyt, mutta ei Suomalaiset ikkunavalmistajat käytä mitään huippumuoveja. Käytettävät muovit ovat halpoja ja aivan jotain muuta kuin esittämäsi. Väitä mitä väität, mutta suomalaisiin olosuhteisiin ei heikot muovit sovi.
Sinun kannattaa opiskella muovien alkeita. Puhut aika matalalla tasolla.
Kun noita juttuja lukee niin huomaa että täällä vain provosoidaan toisten tuotetta tietämättä niistä yhtään mitään, tuo muovi keskustelukin osoittaa sen. Olen sen verran niihin tutustunut messuilla että ennen irtoo tiilet katolta kuin ne muoviklipsit sieltä puun ja alumiinin välistä. Kannattais varmaan sinunkin käydä vertailemassa vaikka messulla tuotteita. Se alumiinin naulaaminen suoraan puuhun mädäntää karmit kymmenessä vuodessa, kokeilkoon joka ei usko
Nykyajan alumiini ikkunoissa ei sitä muovia ole siellä puun ja alumiinin välissä kuin pienet klipsit, eikä ne sieltä lähde pois kuin väkisin ottamalla, ei sellaista myrskyä tule että muovit irtois. Sitten vielä se tuuletus joka klipsien ansiosta siellä välissä on, kuivaa rakenteet toisin kuin niissä missä alumiini naulataan suoraan karmiin. Jokainen varmaan ymmärtää asian kun miettii mitä kosteus saa aikaan rakenteissa kun ei kuivu vaan möhii siellä viikosta toiseen, sinäkin varmaan sen tajuat kun mietit tarpeeksi, ymmärryksellä!!! Tai no joo, vaikeaahan se on jos sitä ei löydy.......
Sillä ei ole mitään käytännön merkitystä kestävyyteen, onko alumiinit naulattu vai ei.
voi voi , sillä on iso merkitys mätäneekö sun ikkunat kun tuuletus ei pelaa, mutta itseppä maksat kahdet ikkunat siinä ajassa kuin ne jotka hankkii tuulettuvat. Elämä on....
Olet varmaan Pihlan myyntimies, kun itse paasaat aivan pöljiä. Puuhun kiinni lyödyt alumiinit eivät ole ongelma. Ei ne ikkunat sieltä ala ensiksi mätänemään. Joka tuota väittää, niin valehtelee. Ikkunat kyllä loppuu muualta ennemmin.
t: Ikkunaasentajana 20 v.
Kyllä siinä varmasti on eroa, jos alumiini naulataan suoraan puupintaa tai sitten näillä välikappaleilla jätetään sinne väliin tuuletusrako, sen sanoo jo järkikin.Lisäksi kun pakkenen kiristyy, paukkuu tuo naulattu rakenne kuin sähkötolppa pakkasessa. Nuo asetaalikappaleet ovat alumiinipinnan takana, joten turha on väittää, että aurinko niihin vaikuttaisi.Ainoa firmat, jotka asiallisesti ovat alumiinit kiinnittäneet ovat Tiivi ja Pihla.
Tutustu ikkunoihin ja kirjoita sitten vasta. Ei noin paksua voi kukaan uskoa. Olet varmaan juovuksissa noita kirjoittaessa.
Tulet vielä yllättymään, jos omistat tuollaiset ikkunat. Voin luvata.
Suomessa valmistetaan joka päivä molemmilla alumiinien kiinnitystavoilla useita tuhansia ikkunoita. Jos kiinnitystavalla olisi jotain suurta merkitystä, niin luulisi ongelmien jollain tavalla jo näkyvän.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että kiinnitystavalla ei ole käyttäjän kannalta juuri mitään merkitystä.
Itse en ole ikkuna-alan tietäjä, mutta eikös ne lämpötilaerojen tuomat pituusmuutokset kohdistu niihin Pihlan muovipaloihin. Jos kerran muut ikkunat paukkuu, niin täytyyhän pituusmuutoksia tapahtua pihloissakin.
Tuo Tiivin ja Pihlan systeemi antaa alumiinille hieman laajenemisvaraa, jolloin ei tule noita lämpöjännityksiä, josta paukkuminen johtuu.
Voi myös kysyä, miksi jokuu tekee kallimpaa rakennetta, jos siitä ei ole mitään hyötyä?
Olen muutamassa ns. "vanhassa" puu-alumiini kohteessa päässyt katsomaan noita suoraan puuhun lyötyjen alumiinien alle, eikä ole mitään väittämiänne mätänemisongelmia tullut esille. Joku teoreettinen 40- vuotta on tietenkin pitkä aika, mutta väittäisin näkemäni perusteella tuon lahoamisongelman keksityksi jossitteluksi. Mikään ei viittaa veden muhimiseen siellä välissä. Eiköhän ne ikkunan mene sitten joskus tulevaisuudessa vaihtoon ihan muusta syystä.
Tuuletusrako ei ole koskaan pahitteksi, kun joku metallipinta lyödään materiaalin päälle, joka ei kosteudesta pidä, vaan joko homehtuu tai sitten jopa mätänee.Kun taloon lyödään esim. peltikatto, kyllä sinne alle koolaus lyödään aluskatteen ja pellin väliin, pelti nimittäin kondensoi vettä melko runsaasti talviaamuisin. Jokainen voi mennä toteamaan, kun joku laihialainen on jättänyt kylmästä konehallista aluskatteen tyystin pois, kevättalvella suoraastaan vettä sataa, kun aurinko alkaa lämmittää peltikattoa.Kyllä oikeaoppisempaa on jättää tuo tuuletusrako, turha väittää muuta.
Ajatellaan vaikka näiden isojen valmistajien kohdalla, käsitykseni mukaan tekevät vähintään 200000 yksikköä vuodessa. Jos tuo ilmarakosysteemi nostaa vaikka ikkunan hintaa 2 euroa(aika realistinen arvio), tekee se vuodessa vaatimattomat 400000 euroa kuluja, samalla hinnalla saa yli 10 työntekijää sivukukut mukaanlukien, kyse ei ole mistään pikkuasiasta.
vanhempieni talossa on edelleen 60-luvun ikkunat jotka pelaavat hyvin. Edellisessä huoneistossamme oli alkuperäiset 40-luvun ikkunat jotka alkoivat kaivata kunnostusta, ei vaihtoa koska puuaines oli tervettä mutta maali ja kitit rapisseet.
Mitähän ne mainitsemasi muut syyt ovat jotka ajaa ikkunanvaihtoon?
ettei kaikkien valmistajien alu-ikkunoissa alumiinin ja puukarmin välisestä tuuletuksesta ole huolehdittu? - Älä höpötä turhia, jos et ikkunoista mitään tiedä! - Eihän alumiini ole suoraan kiinni puussa kuin muutaman millin levyisten kosketuspintojen kohdalta.
Väitän, että ainakin kaikkien isojen ikkunavalmistajien tuotteet kestävät vertailun tämän asian suhteen erinomaisesti. Monen ikkunatehtaan tuotekehitysosastoilta löytyy DI-tason kavereita, jotka ovat tällaisia asioita miettineet ennen tuotteiden valmistuksen aloittamista.
Kyse on enemmän valmistusteknisestä kuin ikkunan kestävyyteen vaikuttavasta seikasta. Muoviklipsien käyttö ei välttämättä ole yhtään kalliimpaa kuin naulaaminen. Klipsit tosiaan maksavat, mutta niiden käyttö vastaavasti nopeuttaa tehtaalla alumiinien kiinnitystä, joten kyse on paljon muustakin kuin myyntimiesten argumenteista, joista täällä myyntimiehet vääntävät kättä näköjään ihan tosissaan...
Minä lopetan tosiasioiden esittämisen, kun sinulla ei näytä tuo polla kestävän ajatusta, että olet väärässä. Ihan joka paikassa ei kannata teorioitasi esittää. Ehdottaisin myös Pihlan lisäksi muihin ikkunoihin tutustumista ja sitten pientä opiskelua liittyen tuohon materiaalioppiin.Palataan sitten asiaan.
20 v. ikkunoita asentanut, myös Pihlaa ja Tiiviä
Pihlan ikkuna on sellainen tekele, etten koskaan huolisi sellaisia. Tuttavanikin osti ikkunat muualta, kun se TM testi paljasti totuuden. Eikä tuollaiset muovinpalat kuulosta hyvältä. Heppoiselta kuulostaa.
Ei tuo kosteusongelma ole todellinen. Ehdötan minäkin sinulle pientä tutustumista ikkunarakenteisiin. Mutta ne Pihlat tulee olemaan ongelma sinulle vielä.
alumiini ikkunat hakkaa puuikkunat 100-0 , sen sanoo jo järkikin, ei tarvi olla kenenkään myyntimies, ei siinä auta edes testivoitot.
No onneksi ikkunat homehtuvat sieltä ulkopuolelta, joten ei tule terveysongelmia.
Ei kannata tulla uskovaiseksi myyntimiesten puheista... Nämä ikkuna-asiat ovat lopulta hyvin yksinkertaisia ja helposti maalaisjärjelläkin tajuttavissa.
Suurin osa ikkunamerkeistä on teknisiltä ominaisuuksiltaan lähes identtisiä. Tämän takia myyntimiesten täytyy etsiä tikusta asiaa, jotta löytäisivät omasta tuotteestaan kehuttavia asioita.
jos ja kun kerra alumiini on parasta mitä on olemassa niin kertokaa minulle typerykselle että kun alumiini hapettuu niin millä ihmeellä saan tämän hapettuneen pinnan hiottua ja maalattua sen näköiseksi kuin esim.puu puitteen ? eli onko työnä VAIN irrottaa lasi ottaa puite ja viedä se hiekka puhallukseen ja maalauttaa se maali ruiskulla maalaamossa.kuulostaa aika arvokkaalta touhulta ja lisäksi alu ikkunat on onttoja joten jos massaukset vuotaa edes minimalistisesti niin kaikki vesi on tämän elementin sisällä ja kuten ne jotka on käymyt fyssan tunneilla tietää vesi laajenee pakkasessa joten nämä super alu ikkunat "turpoaa"ja liitokset aukeaa.eipä muuta kun alu ikkunoita ostamaan!
Oletko ostanut pintakäsittelemätöntä alumiinia? Miksi ihmeessä et ostanut valmiiksi käsiteltyinä ikkunoitasi? Puu pilaantuu paljon nopeammin, jos siitä jätät pintakäsittelyn pois ikkunoissasi. Epäilen kyllä, ettei kukaan edes myy niitä raakapinnalla. Tämä raaka alumiini toki hapettuu ollessaan ilman kanssa tekemisissä, mutta se on luonnon oma konsti suojata alumiinin pintaa. Tehtaassa vastaavaa käsittelyä kutsutaan anodisoinniksi. Toinen konsti suojata alumiini hapettumiselta on maalaus. Alumiinin oikeanlaisessa maalauksessa ei tosin käytetä pohjakäsittelynä hiekkapuhallusta, vaan kemiallisia menetelmiä,joita on ehkä tässä turha Sinulle typerykselle sen tarkemmin selittää. Kuinkahan se vesi siellä ontossa ja harvassa alumiiniputkessa pysyy niihin pakkasiin asti, vai onko siinä joku takaiskuventtiili, joka päästää veden sisään, muttei pois? Todellisuudessa sitä ei mene sinne sisäänkään.
Siis, eipä muuta kuin alumiini-ikkunoita ostamaan.
Sitähän se teettää, kun maksetaan huonoa palkkaa niin ei työntekijät kiinnitä huomiota laatuun. tehdään vaan, eikä piitata. mutta miksi piitata, kun palkka on huono..?
pohojanmaallakaan.
Tämä aihehan on lähtenyt hieman rönsyilemään otsikossa mainitusta. Olen tilannut Skaalan ikkunat ja mielestäni jokaisessa valmistajassa/tuotteessa on huomauttamista. Valmistaja joka väittää olevansa paras kaikista, katsokaa peiliin.
Rakentaessani asiakassuhteen täysin KOTIMAISEN ikkuna- ja ovivalmistajan kanssa varmistan, että maksan palkan joillekkin suomalaisille työntekijöille. Ja tämä on ISO pointti valinnalleni.