Hei kaikki tutut ja tuntemattomat!
Arvatkaa mitä?
Vuorottelu vapaa alkaa ihan pian!
Nyt haluaisinkin kuulla oletteko te olleet vuorottelu vapaalla?
Mitä teitte vai teittekö mitään?
Aloititteko uuden harrastuksen, matkustelitteko?
Miten aika meni, vastasiko odotuksianne?
Itselläni on nyt puolen vuoden vapaa edessä enkä ole vielä sen kummemmin miettinyt kuinka sen vietän. Lukeminen ja liikunta ainakin lisääntyy, se on varmaa.
Mutta suurin toive on se että saan levätä, ihan kaikessa rauhassa ns. vetää lonkkaa.
Oikein aurinkoisia kevät päiviä teille kaikille!
Olkaa ulkona ja nauttikaa talvesta ja tulevasta kesästä!
Arvatkaa mitä?
Vuorottelu vapaa alkaa ihan pian!
Nyt haluaisinkin kuulla oletteko te olleet vuorottelu vapaalla?
Mitä teitte vai teittekö mitään?
Aloititteko uuden harrastuksen, matkustelitteko?
Miten aika meni, vastasiko odotuksianne?
Itselläni on nyt puolen vuoden vapaa edessä enkä ole vielä sen kummemmin miettinyt kuinka sen vietän. Lukeminen ja liikunta ainakin lisääntyy, se on varmaa.
Mutta suurin toive on se että saan levätä, ihan kaikessa rauhassa ns. vetää lonkkaa.
Oikein aurinkoisia kevät päiviä teille kaikille!
Olkaa ulkona ja nauttikaa talvesta ja tulevasta kesästä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
näin vanhemmiten jatko-opikelut suorittamassa n. neljä vuotta sitten ja otin vain minimi 3kk vuorotteluvapaan, eli aika meni opiskelujen merkeissä ja ei kovin suuria ansionmenetyksiä tullut.
Vuorotteluvapaa on hyvä monella tapaa ja sen voi käyttää rentoutumiseen tai hyödyksikin omien asioiden hoitoon erilaisin tavoin. Saattaa ehkä joskus olla vaikea saada tuuraajaa ja riippuu vähän työtehtävistä, mutta aika moni sitä ilmeisesti anoo ja saakin.
Suosittelen vuorotteluvapaata pitkään työelämässä olleille ottamaan, koska se laittaa ajatukset välillä muuallekin kuin omaan työhön, ja jos varallisuus sallii, niin muistaakseni vuodeksikin on mahdollista anoa tai saada.
Olin noin vuoden verran sapatilla muutama vuosi sitten. Sapatti olli sellainen hyppy tuntemattomaan. Jätn vakituisen hyvän työpaikan, koska yksityiseltä puolelta juurikaan sapatille ole mahdollista päästä, ei ainakaan sen tyyppisestä työstä mitä itse teen (päällikkötaso). Päätin kotiin jäädessäni, että vuoden pidän vapaata. Mieheni epäili, etten malta olla pois töistä niin kauaa - olen vähän työnarkomaani. Päätin sapatille jäädessäni, että teen iltapäivisin jotain mukavaa koulusta palaavan tyttäreni kanssa (oli silloin 11 v). Tiesin, että nyt on viimeinen hetki, kun hän on lapsen tavoin seurastani kiinnostunut. Luin hänelle koulun jälkeen ääneen Harry Pottereita. Tein kaksi kertaa viikossa hänelle ja mukana tuleville kavereille lettuja. Tottakai leivoin ja tein kaikkia kotitöitä eri tavalla kun oli aikaa. Suurin yksittäinen tekoni oli kuitenkin iso nurmikenttä, jonka raivasin suurelta osin yksin kesantona olleesta pellosta. Toki tein paljon muitakin yksittäisiä "urotekoja", mutta tästä nurmikosta aina muistan sapattivuoteni. Lapsi ja lapsen kaverit muistavat aina kun tein lettuja - kavereiden äiditkin aina ihmettelevät millaisella reseptillä letut teen, kun muksut niin kehuvat. Kai niissä maistui aika. Valitettavan vähän työn lomassa on aikaa tehdä hyvillä mielin niitä arkisia asioita, joista kuitenkin perhe-elämä koostuu. Mieheni kanssa parisuhde on ollut aina hyvä, mutta sapattivuoden jälkeen mieheni sanoi, että se oli meidän yhteisen elämän paras vuosi.
Se muista, että aika kuluu todella nopeasti - vapaalla vielä nopeammin!