Ihmeparantuminen !

Heh! Sorry kevyttä huumoria. On mullekin noin käynyt, kun on ollut muuta mielekästä tekemistä.
Onneksi olkoon olet lähempänä paranemista ison askeleen.
Itselläkin alkoi noin 0,5 -1 vuoden jälkeen tulla noita "unohtamisia".
Sitten se pikkuhiljaa vain unohtui, ikäänkuin kokonaan, kun oli toisenlainen elämänrytmi sisään ajettuna, johon ei kuulu alkoholipitoiset juomat. Niin yllättäen huomasin, etten niitä kaipaakaan. Ja että mulla on itseasiassa parempi olo ilman niitä, koko ajan. Nousuhumalakin jo alkoi usein tuntua pahalta, siis jopa siitä yhdestä saunaoluesta, jonka toisinaan itselleni sallin.
Ja laskuhumala alkoi tuntua hyvältä, että huh ompa kiva kun alkaa pää selvitä.
Niin se mieli voi muuttua ajan saatossa.

Syynä voivat olla erilaiset verisuonitukokset, joiden perimmäisenä syynä on valtimosuonten kalkkeutuminen eli ateroskleroosi.

Lähimenneisyydessäni on tapaus joka on saanut mietteliääksi,kun puhutaan alkoholismista.

Nimittäin eräs jo ikääntynyt tuttava sai vakavan kohtaukseen ja elvytettiin henkiin. Aivot kummin estyivät saamasta verta ja ennuste oli lohduton.

Tämä kumminkin toipui kohtalaisen toimintakykyiseksi,vaikkakin lähimuisti ei ollut aivan entisensä. Myös jonkinlaista persoonallisuuden muutosta olin huomaavinani?.
Tämä henkilö oli kaikilla mittareilla tarkasteltuna täysin alkoholisti.
Mutta nyt ei alkoholismista näy merkkiäkään,eikä hän ole lopettanut juomista,eikä siis yrittänyt ponnistella viinasta mitenkään erityisesti eroon.
1-Konjakkipullo saattaa kestää viikokaupalla?

Eli olen tehnyt johtopäätöksen,että aivojen jokin osa ei toimi niinkuin ennen. Silti hän on yhä humoristinen ja lukee paljon.
Jokin persoonallisuuden osa ei hinkua enään viinaa. ?

Elimistösi on ilmeisesti tottunut olemaan ilman alkoholia. Samoinhan käy raitistuneelle henkilölle (kuten minulle), että elimistö tottuu uuteen olotilaansa eikä kaipaa enää alkoholia kun raittiutta on kestänyt jonkin aikaa. Yleensä tuo vajaa pari kuukautta ei riitä, itselläni meni n. vuosi. Kuitenkin mielen lohkoihin jää "alkoholijälki" ja kiinnostus huikanottoon herää salakavalasti, miltei huomaamatta. No, mieli on siitä kummallinen, että se alkaa luulemaan esimerkiksi vaikka niin, olen parantunut alkoholismista, voin taas ottaa ihan pikkiriikkisen. Useimmille (ei ihan kaikille) juominen jatkuu yhtä rajuna ellei rajumpanakin kuin ennen raittiutta ja taas mentiin ojasta allikkoon.
AA yrittää vertaistukiryhmillään torjumaan tätä mielenmuutosta ja toisten alkoholistien tarinat tapahtumien kulusta (ns. retkahduksista) palauttavat toisten alkoholistien muistin siihen mitä tapahtuu jos...
Itselläni aa on toiminut hyvin, olen ollut raitis jo kaaaauan, eikä sitä kuuluisaa retkahdusta ole tullut. Vaan päivä kerrallaan sitä ollaan raittiina. Nyt jo 23 v.

Tosin kyllähän sitä raittiuden saamiseksi on monia muitakin keinoja. Tai se loppuu vaan ihan huomaamatta.

Kävikö aamulla myös niin, että herättyäsi raaputtelit kainaloa, ja julmetusti pelästyit, että mihin ovat kulkuset kadonneet?
Se on yksi alkoholidementian oireista. Taudinkuvaan kuuluu myös se, että unohtuu ryypätä.
Että se niistä ihmeparantumisista.

On se erikoista että joku paranee ihan itsekseen tappavasta taudista. Onnittelut!

Jotkut eivät parane taudeistaan vaikka saavat apuakin: http://youtube.com/watch?v=upM4fe1-4Uo

Ihmeellisiä ovat tautien tiet..............