Uuden Dufour-34 tai v-2001 HR-34 saisin melkein samalla rahalla. D-34 näyttää todella hyvältä. Li-
säksi siinä on Bureau Veritaksen laatutodistus.
HR-34 on ollut vesillä jo seitsemän vuotta. Kum-
man Sinä ottaisit? Please, vain asiallisia vastauksia!
säksi siinä on Bureau Veritaksen laatutodistus.
HR-34 on ollut vesillä jo seitsemän vuotta. Kum-
man Sinä ottaisit? Please, vain asiallisia vastauksia!
Vastaukset 55
Vanhimmat
Ilman muuta hooärrän. Purjehtii kivasti, ja kestää isältä pojalle. Laadussa löytyy.
Ei kai Dufourissakaan suuria vikoja ole, mutta purjehtijana ei kyseinen malli parhaasta päästä ole. Vm 2001 HR on vielä uusi, jos ollut hyvässä pidossa.
Ihmettelen jos nuo kaksi lähtee samalla rahalla. Mutta jos niin on, niin HR on oma valintani. Laatupursi. D on enempi vuokraamokäyttöön sopiva teollisuustuote (eikä siinä mitään pahaa).
D saattaa olla liikkeissään "sporttisempi" vaihtoehto.
Sillä bureaun todistuksella voi pyyhkiä vaikka...
On hyvä purjehtimaan ja siinä on myös kivat tilat.
HR on tukevatekoinen matkavene.
Hyviä vaihtoehtoja molemmat.
Isompien rapakoiden ylitykseen HR ja saaristoväylille kryssimään D:llä.
Paljonko on hinta?
D34 hyvät varusteet = HR34 (huom!v-2000,ei siis
2001) = 170000
Kun vanha Dufour lähti remmistä homma lipsahti massatuoantolinjalle. Nämä sopivia monelle, hyviä ei kenellekkään, kuten keskihintaluokan auto. Vaan silti Dufour peittoaa muut ranskalaiset.
Täältä pitää tuollaista kysyä. HR vai Dufour...Jeesus...
En maksaisi kummastakaan "mummon miljoonaa" HR:n hinta on tuon mukaan ainakin kaksinkertaistunut seitsämässä vuodessa!
aina kallista
Taas päästiin ikuisuusaiheeseen! Eli markkakin on iso raha silloin kun se puuttuu. Ei ole uusi havainto että (hyvä)vene maksaa käytettynä enemmän kuin uutena. Itse maksaisin hyvinkin tuon summan kunnon purresta.
Mutta sata tuhatta euroa uudesta maasturista, jonka hinta puolittuu viidessä vuodessa ja 20 vuotiaana viedään sulatettavaksi rautaruukin masuuniin: Se olisi minulle liikaa.
Vertaa Dufourin ja HR:n painoeroa, niin huomaat että merellä HR on pykälää isompi vene
Miksi HR:n tapauksessa paino on osoitus merikelpoisuudesta, kun se ei sitä ole edullisten massatuotantoveneiden kohdalla? Tuli vain mieleeni, kun usein kuulee esimerkiksi Bavariasta puhuttavan kevytrakenteisena halpaveneenä, vaikka sen paino suhteessa kokoon ja purjepinta-alaan on raskaammasta päästä? Pistääkö ne niihin Bavarioihin ihan huvikseen ylimääräistä painoa vaikkapa sisustusrakenteisiin tai joihinkin muihin kestävyyden kannalta toisarvoisiin paikkoihin?
Jos olet kiinnostunut vertailemaan veneiden ominaisuuksia mittatietojen perusteella, tästä linkistä löydät helppokäyttöiset laskentaohjelmat. Näppäile pyydetyt tiedot (pituusmitat jaloissa, uppoumaan käy tonnit). Matkaveneiden käyttäytymistä avomerioloissa voidaan mitata mukavuustekijällä (CF). Mitä korkeampi luku sitä rauhallisemmat liikkeet. Leveys vaikuttaa negatiivisesti.
Niinkuin ehkä tiedät veneiden ominaisuudet eivät riipu yhdestä ainoasta tekijästä. Pelkän painon perusteella et voi päätellä niistä, jos muut mitat eivät ole identtisiä.
http://www.sailingusa.info/motion_comfort.htm
Tarkistin esitepainot HR:stä; tekevät nykyään jollia HR 352 ja HR 36 ovat merikelpoisia veneitä. Painoa 6700 - 7500 KG, kölipaino n.3000kg. HR 34 on jolla noihin verrattuna, aika lähellä Bavariaa tai Hansea
Veneiden kehityksessä ei pääpaino ole ollut merikelpoisuuden parantamisessa. Markkinoilla pärjäävät parhaiten ne veneet, jotka ovat nopeita-tilavia-jollaketteriä ja pärjäävät hintakilpailussa. Sarjavalmistus ei varmaankaan kannata, jos vene on painava-satamakömpelö-ahdas, vaikka se olisikin edellistä vaihtoehtoa merikelpoisempi ja tukevampi. Niille, jotka panevat pääpainon merikelpoisuudelle ja merenkulkuominaisuuksille muiden ominaisuuksien kustannuksella, on nykyinen venevalikoima aika suppea. Kaikki hyvä ei yhdisty missään veneessä, ei varsinkaan halpa hinta.
Avomeriveneiden rungot olivat 100 vuotta melko saman tyyppisiä ja merikelpoisia, vaikka niillä kilpailtiinkin. Moottorit oli sellaisia, että vastatuuleen piti purjehtia, jos aikoi päästä perille.
Erillisperäsin oli merkittävä parannus ominaisuuksiin. Mutta siitä sitten lähtikin kehitys kohti märkäpinnan pienentämistä ja kölin lyhentymistä.
Siltikin vasta 70-luvulla alettiin apinoida jollien muotoja ja lisätä nopeita avotuuliominaisuuksia kilpaveneissä. Näitten lippojen kuvia on sitten venelehdet olleet täynnä. Toimittajat kehuvat niiden ominaisuuksia ja edistyksellisyyttä mitä lätyskämpi pohja sekä kapeampi ja syvempi köli.
Ja jengi ostaa lätysköitä ja ajaa koneella, kun pitäisi nousta vähän vastaiseen. Ellei moottorit olisi kehittyneet niin toimintavarmoiksi kuin ne nykyisin ovat voisi lätyskällä olla hankala palata viikonloppupurjehdukselta ajoissa kotio jos myötätuuli loppuu.
Kun katselee vanhojen avomeriveneiden runkojen linjoja ei voi kuin ihailla niiden kauneutta sekä tarkoituksenmukaisuutta. Ja miksi niistä on luovuttu? Että saatais solmu pari lisää avotuulella. Sillä ei ainakaan matka- tai perheveneessä ole mitään merkiystä - varsinkin jos vene on vielä niin ylirikattu, että pitää reivata se jo keskituulilla. Siinä sit on veneellä ominaisuudet, joita kannattaa ihailla.
kyllä taitaa olla puurot ja vellit sekasin taas. ootko koskaan vertaillu miten sellanen nykyaikanen lätyskä kulkee vastatuuleen verrattuna pitkäköliseen 100 vuotta vanhaan runkomalliseen verrattuna? Itse olen kokeillu ja nimenomaan nykyaikanen vene katoaa pitkäköliltä horisonttiin, mitä nykyaikasempi sitä nopeammin. Nimenomaan se perinnepurjehtija on ekana käynnistämässä konetta.. Avotuulilla ero on vielä suurempi, nykyaikaisella lätyskällä ajelee mielellään sekä kevyellä että kovalla tuulella, kun taas perinnevene on kuin täi tervassa kevyessä kelissä.
Reivaustarvekin on vähän henkilökohtainen juttu, esim monia avomerikisaveneitä ei ole koskaan reivattu itämeren kisoissa, vaikka välillä on ollut tuulistakin..
Kysymys ei ollut suorituskyvystä, vaan mukavuudesta ja merikelpoisuudesta.
Kyllä 6,5 M OSTAR -veneet canting köleillään, bulbeillaan, kevyellä painollaan ja leveydellään saadaan luovimaan kovaa, mutta ei mitään mukavia ja merikelpoisia tavallisille tallaajille ole. suurin osa nykyisistä veneistä ovat tätä filosofiaa ilman hienouksia (lyhyitä, leveitä ja kevyitä)
niinkuin tossa edellinen sanoi, itämerelle sopivia veneitä ovat
H-vene
Avance 36
Omega 42
Sirena
Siesta
ja tämän tyyppiset veneet (pitkiä, raskaita, kapeita)
Niitä 100-vuotiaita tuskin olet itsekään saanut vertailutestiisi. Ilmeisesti haluat vain liioittella saadaksesi omille mielikuvillesi jotain pohjaa. Vanhimpia pitkäkölisiä, yhä ahkerasti purjehtivia ovat vaikkapa ´kutoset´ ja ´kasit´. Vertaile omaa venettäsi niihin ja kerro sitten.
Olisi tosiaan mielenkiintoista järjestää kryssikisa nykyisien muotiveneiden ja R-luokan välille . Vasta sen jälkeen voitaisiin tehdä päätelmät pitkäkölisten "täi tervassa" ominaisuuksista. Niissä vanhoissa ei muuten ole moottoria, joten on turha puhua koneen käynnistämisestä. Se mitä joku yksittäinen perinnepursi tekee, ei riitä yleistämiseen. On selvä, että vanha painava Colin Archeri käynnistää koneensa sille liian heikossa tuulessa. Mutta teepäs vauhtivertailu, kun tuulta on >15 m/s ja mennään slööriä.
On tiertysti selvä, että märkäpinnan pienentäminen ja veneiden kevyempi rakenne on lisännyt vauhtiresursseja. Samalla on kuitenkin menetetty mm. suuntavakavuudesta ja kölirakenteen lujuudesta. Useimmat nykyveneet on suunniteltu kevyille- ja keskituulille. Niissä ne voivat ollakin parhaimmillaan, ei kuitenkaan kovissa keleissä.
En ymmärrä, minkä vuoksi yrität ottaa kantaa jopa reivaamiseen. Jos ei ole koskaan reivannut, ei koskaan ole ollut kovassa kelissä. Itämeren avomerikisoissa on melko harvoin "kovaa" keliä. Navakkaa tuulta tietysti silloin tällöin. Kyllä kryssillä kannattaa reivata, jos vene trimmauksesta huolimatta kulkee liian kallellaan ja vauhti hidastuu sen takia.
Luuletko, että nämä aikuisena seilaamaan opetelleet tietävät yhtään mitään konstruktioveneistä. Ihan turha postaus:-)
>Itämeren avomerikisoissa on melko harvoin "kovaa"
>keliä. Navakkaa tuulta tietysti silloin tällöin.
Ainakaan Suomalaiset "Avomerikilpaveneet" eivät ole nimensä mukaisia - eivät ne kestä avomerellä. Oliko se viime vai toissa kesänä kun jossain Hangossa järjestetyssä avomerikisassa oli tuulet luokkaaa 12-15 m/s - seuraus oli että useammasta veneestä tuli masto alas tai muita varustevaurioita. jos vene ei kestöä 15 m/s avomeren (itämeren) aallookossa niin se ei ole avomerikelpoinen. Turha tulla tarjoamaan sitä vakioselitystä että "itämeren lyhyt aallokko on vaikeampaa kuin valtamerten" - näin voi olla mutta ei se muuta tilannetta. Koska kisoissa tuulee harvoin edes navakasti niin veneet tehdään kestämään vain heikkoja tuulia.
Lätyskällä pääsee lujaa vastattuuleen, jos ei ole aallokkoa. Kova aallokko jarruttaa veneen vauhtia paljon. Jo valmiiksi ylirikatun lätyskän purjeita on pakko reivata rajusti, että homma pysyy hallinnassa ja sitten loppuukin voima ja samalla vauhti.
Vanhan mallin avomeriveneen rungon vastus aallokossa on uomattavsti levärunkoista pienempi. Vastaavsti loppujäykkä runko kestää enemmän rättiä salossa, joten on melko helppo ennustaa kummalla pääsee kovempaa ja MUKAVAMMIN. Kun on se pitkä köli ja vasta-aallokkoon oikea keulan muoto.
...avomeriveneilystä nörtti?
skandit rulettaa, bavat kasvaa levää
no jos vedät konstruktioluokat tähän vertailuun niin vertaa sitten vanhoja luokkia uusiin. otappa kryssi-lenssiradalle 6mR, 8mR, 12mR 20-luvulta vastaan GP33, GP42, TP52. Kerroppa sitten missä olosuhteissa vanhat luokat voittivat?
ihan turva verrata bavaria asuntovaunuja kilpaveneisiin.
ai sorry unohtu ettet varmaan tiedä mitä GP33, GP42 tai TP52 on... joten eipä tästä enempää..
sekoilet??? gepseistä käytävä keskustelu on eri topicissa
Lomaveneet olivat selkeästi samanlaisia perusmuodoiltaan - saaristoristeilijöitä - kuin konstruktioluokkien veneet. Eivät pysy bavariat kryssillä mukana. Kyllä omput omppuihin pätee näin.
Eivät pärjää nykylomaveneet. Kun on purjehtimisesta kysymys.
” ai sorry unohtu ettet varmaan tiedä mitä GP33, GP42 tai TP52 on... joten eipä tästä enempää..”
Eikö nimimerkin ”vastatuuleenn” juttu koskenut hänen omia havaintojaan täältä kotivesiltä, jossa kaikki ”satavuotiaat jää kuin täi tervaan” jne ?
Vanhimpien veneiden, joita meidän vesillämme liikkuu, suuri joukko on konstruktioluokkia. Näistä eniten nimenomaan kutosia. Pienempiä pitkäkölisiä luokkaveneitä edustaa folkkariluokka, mutta sehän ei ole lähelläkään sitä satavuotiaiden perinneveneiden joukkoa.
http://www.6mr.fi/DAS/yachts/
http://www.8mr.fi/sivu.php?nayta=yachts
http://www.puuvene.net/purjevene.html#Matkaveneet
Nykyiset suosikkiveneet ovat nimenomaan juuri niitä sinun mainitsemiasi asuntovaunun mallisia. Eikö käytännössä vertailu sen vuoksi synny nimenomaan ´tavis´ vastaan ´tavis´. GP- ja TP-veneet eivät ole tavallinen näky meidän saaristoreiteillä, vai onko mielestäsi?
Kyllä mattimeikäläinenkin epöilyksistäsi huolimatta käsittää, että nykyaikaisen raaserin vauhtiresurssit ovat ihan toiset kuin viimevuosisadan alkupuolen puuveneillä. Eihän siitä nyt ollut kysymys! Niitä puisia konstruktioluokan veneitä on muuten yleisesti käytetty retkiveneinä. Siksi moniin rakennettiin ruffi, jota niissä ei alun perin ollut.
Vanhojen veneiden mollauksesta huolimatta on hienoa, että pitkäkölisiä klassikkopursia entisöidään ja niillä yhä purjehditaan aktiivisesti!
Johan oli liuta kommentteja tässä alla. Eipä tainnut moni tietää, mistä kirjoittaa. Uudet veneet, kunhan ei puhuta niistä asuntovaunuista, menee kaikissa olosuhteissa vanhoista ohi heittämällä, omastanikin. Kryssi kunnon aallokossa tasoittaa puntteja kyllä, mutta siltikään vanhoilla ei pärjää, meno on tosin paljon mukavampaa. Joku vielä kehuskeli CA:n menoa yli 15 m/s slöörillä, siis niissä oloissa joissa uudet singahtaa 10 kn nopeuserolla hetkessä horisonttiin, parhaat plaanissa.
Kuutoset ja kasit ovat nopeita, mutta ei niilläkään pärjää nykyisille vastaaville. mR-veneiden runkomuodot saattavat olla samantapaisia aikalaistensa kanssa, mutta edustivat aikansa kevytrakenteita, aivan eri sarjassa siis avomerikäyttöön tehtyjen kanssa.
Täysin outo on panna kaikki uudemmat konstruktiot samaan läjään. Charterkäyttöön optimoidulla ja IMS-optimoidulla ei ole senkään vertaa yhtymäkohtia kuin viime vuosisadan alkupuolen matkaveneellä ja niillä metriluokkiin tehdyillä.
on suunniteltu siinä 60-70 luvuilla. Koska
1. oli siirrytty moderneihin sluuppi ja kutteririkeihin, jotka paremmat purjemateriaalit mahdollistivat. Erityisesti isot keulapurjeet.
2. oli alettu tekemään erillisperäsimiä skegillä, joiden teho oli kölin takareunassa olevia tehokkaampi. Samlla turha märkäpinta väheni.
3. vielä ei kölejä ollut lyhennetty purjehdusominaisuuksia heikentävästi.
4. runkoja oli levennetty kohtuullisesti ja saatu paremmat avotuuliominaisuudet sen ohella, että alkujäykkyys lisääntyi kohtuullisesti.
Jos pitää valita joku esimerkki niin sanotaan vaikka Herlinin Lygia, joka menee lujaa edelleen. Vielä 80-luvultakin löytyy hyviä runkoja ennenkuin suunnittelusta unohtui avomeriolosuhteet.
pituusxleveys
9x3
12x3,8
15x4,3
Huomaa, että leveyden kasvu ei lisäänny samassa suhteessa pituuden lisääntymiseen. Tällaiset veneet on sopusuhtaisia ja hyviä allaround menijöitä - myös avomerellä - jos lyijyä on riittävästi.
http://www.orc.org/index.php?id=161
Noihan on kamalia ammeita näin tavispurjehtijan mielestä! Voipi olla aikamoista rynkytystä, kun aallokko kasvaa.
Veneitä on monenlaisia; kuten myös makutottumuksia. Vanha sanonta "yksi pitää tyttärestä, toinen äidistä" pitää tässäkin paikkaansa. Tytär voi antaa hetkeksi kiihkeän kyydin, mutta äidin kanssa sitä vasta mennään! Kyä näin o!
Näin varmaan, JOS kriteerinä on pelkästään venevauhti. Kaikki purjehtijat eivät pidä sitä perusteena oman veneen hankinnassa. Kevyt, leveä ja äkkiliikkeinen on suurten vesien purjehduksessa väsyttävä. Kannattaa itse vertailla! Pitkänmatkan purjehduksiin haetaan aivan erilaisia ominaisuuksia kuin Itämeren ja sen suht. suojaisten rannikoiden ´avomerikisoihin´. Asuntovaunu-veneet sopivat perheiden päiväretkiin saaristoon ja rannikoille, johon ne on myös suunniteltu.
Tuskin ostat autoakaan sen mukaan kuinka nopea se on. Vai pitäisikö niissäkin olla F1 verrokkina, vaikka itse tarvitsisi avolavaista?
CA:lla en ole purjehtinut, mutta tuskin ne kovin epämukavia voivat olla merenkäynnissä. Ainakin "comfort factor" on huomattavasti parempi kuin useimmilla nykyveneillä. Ehkäpä ääriolosuhteissa ovat nykyisiä "homojen himmeleitä" nopeampiakin. (Anteeksi termi!).
Siinä olen täysin samaa mieltä Antsun kanssa, että on aika outoa panna kaikkia uudempia konstruktioita samaan läjään. Yhtä outoa on panna vanhojakaan tai purjeveneitä yleensä - ´uudet parempia kuin vanhat´. Ei ole olemassa yleisvenettä, joka olisi kaikissa ominaisuuksissa hyvä. On vain erilaisia kompromisseja tai tiettyyn tarkoitukseen suunniteltuja rakennettuja. Jos joku päätyy HR 34:ään tai mihin muuhun tahansa, ei hän voi olla väärässä!
matkavenettä maailmassa? Oletko kasvanut liian suureksi vanhan ajan kilpaveneisiin ja haluaisit siirtyä tilavampien matkapursien harrastajaksi? Mutta rahat eivät riitä edes edullisimpiin merkkeihin. Se saattaa pistää katkeraksi?
mutta kaikilla muilla kulmilla... adjöö! Ja satamissa harasoo!
Mitkähän ovat ne "asuntovaunuveneet", jotka on suunniteltu saaristoon ja rannikolle? Ehkä Sunnwindit, mutta Bavariat, Jeanneaut ja Beneteaut ja Hunterit on kuitenkin suunniteltu käyttöön Valtamerillä (tai ainakin niiden "rannikoilla") ja Välimerellä.
Saaristoon niitä ei ainakaan ole suunniteltu ellei saaristona pidä päivämatkan etäysyydellä toisistaan olevia isoja saaria.
Joku sen termin on ottanut käyttöön tällä foorumilla. Ainakin termi antaa mielikuvan veneestä, jossa pääpaino on asuttavuudella ja mökkimukavuuksilla suihkuineen ja uimatasoineen. Eikö juuri niitä ominaisuuksia lapsiperheen veneessä tarvita? Minun mielestäni termi ei ole "halventava", vaan se on kuvaava.
Jos taas haetaan venettä valtamerten ylityksiin ja kruisailuun kaukana ns. sivistyneestä maailmasta, pääpaino valinnassa pannaan varmaankin lujaan runko-, köli- ja peräsinrakenteeseen (ehkä valitaan metallirunkoinen), merikelpoisuuteen, valitaan ehkä kutteritakila, isot tankkivolyymit, hyvät meripunkat, sopivuus tuuliperäsimen ohjattavaksi jne. En usko, että kukaan kokenut purjehtija suunnittelisi vaikkapa Patagonian tai Alaskan retkeä mainitsemillasi venemerkeillä. Eiköhän ne merkkiveneesi sittenkin ole sopivampia perhekäyttöön rannikolla. Pelkästään CE/A-luokitus ei riitä tekemään niistä valtameriveneitä. Välimeri ei ole valtameri.
Jos Bavariat, Jeanneaut, Beneteaut ja Hunterit olisivat nimenomaan valtameriveneitä, miksi ne täällä suojaisilla vesillämme olisivat edes niin suosittuja? Eihän täällä saaristossa ja pikkumerellä tarvita oikeita valtameriveneitä. Myös Sunnwindeillä pärjää mainioisti. Olenko ymmärtänyt väärin?
Joo, tuskimpa kukaan järkevä haaveilee ylirikatusta äärimmäisyysveneestä jos tarpeet on turvallisuus lujuus.
Asuntoautothan on kesämökin korvikkeita, niin teillä kuin vesilläkin. Jotta menisivät paremmin kaupaksi koitetaan niiden kuosiin saada seksiä, raasereiden linjoista, vaan eihän perheauto ole ferrari vaikka sitä vähän kiilamaiseksi muotoillaan.
Sunwindit on suunniteltu täälläpäin, joten ne on ehkä oikeasti suunniteltu juuri meidän saaristoon. Ainakaan sitä ei ole suunniteltu erityisesti Atlannille, koska valmistus ja myynti on ollut vain Suomessa ja kai osin Ruotsin itärannikolla.
Ranskalaiset taas on suunniteltu ottaen huomioon lähinnä Välimeren JA Atlannin olosuhteet, koska suurin osa käyttäjistä, veistämöt ja suunnittelijat ovat siellä. Ranskan rannikolla on kuitenkin aivan kunnon valtameriolosuhteet, toisin kuin Itämerellä.
Kyllähän noilla aivan yleisesti Atlantia ylitellään ja muutenkin valtamerillä purjehditaan.
Näitä samoja veneitä on myyty myös muutamia Suomeen, mutta ei se todellakaan tee niistä tänne suunniteltuja. Ne ovat suosittuja täällä luultavasti siksi, että ne ovat halvimmasta päästä JA ne ovat tilavia.
...tuossa toisessa ketjussa tätä, mutta toistetaan kysymys: onko olemassa varteenotettavaa mahdollisuutta, että avomeriaallokko kaataisi Bavaria/Beneteau/Jeanneau tyyppisen veneen, kun sen purjeet on laskettu? (Kysymyksen ydinhän on se, että olisin taipuvainen vetämään yhden merikelpoisuuden rajoista tähän: jos "Dunckerin oppia noudattamalla" eli rätit alas ja luukut kiinni ei saavuteta avomerimyrskyssä realistista turvallisuutta, niin sillä veneellä ei ole avomerelle syytä lähteä.)
näyttää asuntoveneeltä? Se on kuitenkin vain asennekysymys. Tilaan tottuu nopeasti, ja sen jälkeen voi rauhassa nauttia purjehtimisesta.
Itse olen ylittänyt Atlantin molempiin suuntiin yhdellä kyseisiä merkkejä edustavalla matkaveneellä. Minkäänlaisia ongelmia, jotka olisivat johtuneet venetyypistä tai sen merkistä ei esiintynyt. Suurin osa matkoista sujui kevyissä tai keskituulissa. Aallokko oli erilaista kuin kotivesillä, mutta siihen tottui nopeasti. Samalla veneellä olemme purjehtineet myös Itämerta ja Lounais-Suomen sekä Ahvenanmaan saaristoja. Toimii siinäkin.
Millään veneellä en lähtisi millekään valtamerelle väärään vuodenaikaan. Silloin kaikki ovat turvattomia. Joka muuta väittää on virtuaalipurjehtija.
Kyllä asuttavuutta voi parantaa runkoon kuin runkoon:
http://www.makezine.com/blog/lrg_oil_tank_boat.jpg
Kiinasta saa noitakin 1/7 hinnalla. Keppi pystyyn ja Suezin kautta Lauttasaareen.
http://www.anniebees.com/Asia/Images/HongKong64.jpg
ihan virtaviivaisiakin runkoja, etten sanosi jopa auerodynaamisia.
http://www.ruudleeuw.com/search113.htm
http://www.kk.org/streetuse/redneck_houseboat.jpg
Lue sä vaan niitä Dunkun kirjoja. Siinä on sulle just sopiva idoli.
-jos peräsin ei pidä tai vene muusta syystä kääntyy poikittain jyrkkään/murtuvaan aallokkoon - varsinkin, jos rätit on jostain syystä jääneet tankoon ja/tai niitä on liikaa ja vene on jo valmiiksi melkein kyljellään aallon tullessa
-jos iso aalto kaatuu veneen päälle se voi mennä myös keulan tai perän kautta ympäri oli sit ajoankkuri tai ei. Vene voi myös kohotessaan aallon seinää alkaa kääntyä sivuttain. Tätä voi edesauttaa kapea köli ja leveä runko.
-jos kapea kölikin tippuu, se on menoa
-jos luukut ja muut reiät pettää ja vene alkaa täyttyä se oikenee ensin hitaammin eikä lopulta ollenkaan. Leveä raaseri ei oikene muutenkaan.
-mastokin voi mennä ja tapahtua sen jälkeen ihan mitä vaan
-ja onhan noita veneitä kaadettu ihan omin voimin spinnullakin, siihen ei aaltoa tarvita
Voi miettiä minkälaisella veneellä mieluiten koittaa pärjätä tuollaisessa tilanteessa. Itämerellähän nyt yleensä ehtii johonkin rantaan suojaan, jos kuuntelee säätiedotuksia. Kaveri kertoi tosin kauhujuttuja syksyisestä 5-7 m aallokosta, johon oli menty ihan ammattikipparin johdattamana.
Pohjanmerellä jo voi varomattomuuttaan päästä 10-19 m aallokkoon. (19m on kuulemma korkein tähän mennessä mitattu)
Isommilla vesillä on kuulemma mahdollista törmätä 30 metriseen aaltoon. Silloin on varmaan ihan sama minkä pituinen vene on, pituudesta voi olla enemmänkin haittaa...
Mutta jos purjehtii niin, että rannikko on näkyvissä ja, kun alkaa tuntea reivaustarvetta hakeutuukin maihin, pärjää kyllä sunvindillä ja bavallakin.
Näyttää jo suunnitteluvaiheessa otetun huomioon.
http://www.sailinganarchy.com/fringe/2007/images/double contest.jpg
kerrankin hyvä jäynä
http://www.gaysail.com/home.html
veneessä ollut mitään ongelmia. So what?
Olitko odottanut merkkiveneesi hajoavan, mutta ei hajonnutkaan kevyissä tai keskituulissa? Ei mennyt rikki ja "toimi" vieläkin, vaikka seilasit vielä "Itämerta ja Lounais-Suomen sekä Ahvenanmaan saaristoja". En kodellakaan käsitä pointtiasi, vaikka luin viestiketjun uudelleen.
Ovatko nämä "kyseisiä merkkejä edustavat" matkaveneet sellaisia, että nimimerkin kuvaama retkipurjehdus todistaa niistä jotain? Mitä pitäisi osoittaa? Vai ovatko nämäkin veneet lähinnä "himmeleitä", joille retkipurjehduksesta selviäminen on jotenkin poikkeuksellista??
Veneet ovat Vene-lehden mukaan lähes saman painoiset. HR:n esitepaino on pienempi kuin D:n, mutta käytännössä 200 kg raskaampi. HR.t eivät tunnetusti pysy suunnittelupainoissa. Molemmat veneet ovat ns. laatuveneitä, eli rakenteet tehdään kunnolla. Molemmat veneet ovat myös pituuteensa nähden mieluummin raskaita kuin keveitä. Kummallakin pärjää avomerellä.
Uskoisin, että D päihittää purjehdusnopeudessa ja purjehdusnautinnossa HR:n kaikissa keleissä. HR:n tuleen nousukyky on D:hen verrattuna huonompi johtuen kiinteästä tuulilasista, pulleammasta keulasta. D:n voi purjeita reivaamalla panna kulkemaan tarvittaessa HR:n nopeutta, jolloin saadaan ihan sama mukavuus.
Ottaisin D-34:n korkealla rikillä, lyijykölillä ja 28 hv:n moottorilla ja yhdellä takahytillä. Uuteen veneeseen voi valita aina uusinta tekniikkaa. Esim. automaattiohjaus varustettuna gyrolla kykenee ohjaamaan venettä kaikkiin suuntiin kaikissa olosuhteissa uskomattoman hyvin verrattuna vanhoihin automaatteihin. HR:n ainoaksi eduksi ”mersustatuksen” lisäksi jää tuulilasi, joka mahdollistaa genoalla purjehtimisen ja moottorilla ajon täysin suojassa pressujen alla sadekeleillä.
Olet siinä oikeassa, että pitää olla perustelut, joilla veneen valinnan tekee. Vielä parempi, jos lisäksi on purjehtinut niitä veneitä, joista on kiinnostunut - ja vieläpä purjehtinut juuri niissä olosuhteissa ja sillä miehistöllä, johon venettään pääasiassa käyttää. Kaikki eivät käytä samoja kriteereitä kuin sinä tai joku toinen.