Olen nyt vähän äimänä. Meillä tuli viikonloppuna kiistaa anopin kanssa siitä nukkuuko vastasyntyneet äidin ja isän vieressä vai omassa pinnasängyssä. Tää nyt voi ihan oikeesti kuulostaa ihan turhalta, mut haluaisin kuulla teiltä äideiltä missä teidän vastasyntyneet nukkuu/nukkui??
Me vasta esikoistamme kovasti odotellaan ja kaikki on uutta, ihmeellistä ja hämmentävääkin välillä. Jostain vain tuli sitten anopin kanssa pinnasängyistä puhe ja kerroin että tuttavani hommas pinnasängyn jo viime syksynä vaikka vauva on syntymässä vasta maaliskuussa. Anoppi kävi sitten tätä ihmettelemään, että "voi voi, kun te nykyäidit olette niin tietämättömiä ja malttamattomia, et kaikki pitää hankkia heti kun vauva ilmottaa tulostaan, et eihän se vastasyntynytkään tarvii vielä pitkään aikaan pinnasänkyä!"
Olin sitten ihan ihmeissäni, koska siinä uskossa minäkin olen, että tottakai vauva nukkuu heti alusta asti omassa sängyssään! Miten ihmeessä sen uskaltas ottaa etes yöksi vierelle ettei pyörähdä sen päälle tai tukahduta peitolla/tyynyllä? Ja olen kyllä siinä uskossa että myös siskoni ja muutama tuttu, joitten vauvajuttuja olen päässyt seurailemaan, ovat nukuttaneet vauvansa pinnasängyssä. Sänky on ollu aina ihan kiinni vanhempien sängyssä tai ainakin siinä lähellä. Eipä kyllä koskaan ole tullut puheeksi nukkuvatko vauvat omassa sängyssään yölläkin, mutta siellä pinniksessä ne on ainakin aina silloin nukkuneet kun päiväs aikaan olen kylässä käynyt.
Anoppini on sairaanhoitaja ja kätilö, joten kaipa sekin tietää mistä puhuu...Eli onkohan minulta nyt mennyt jokin ohi...?
Me vasta esikoistamme kovasti odotellaan ja kaikki on uutta, ihmeellistä ja hämmentävääkin välillä. Jostain vain tuli sitten anopin kanssa pinnasängyistä puhe ja kerroin että tuttavani hommas pinnasängyn jo viime syksynä vaikka vauva on syntymässä vasta maaliskuussa. Anoppi kävi sitten tätä ihmettelemään, että "voi voi, kun te nykyäidit olette niin tietämättömiä ja malttamattomia, et kaikki pitää hankkia heti kun vauva ilmottaa tulostaan, et eihän se vastasyntynytkään tarvii vielä pitkään aikaan pinnasänkyä!"
Olin sitten ihan ihmeissäni, koska siinä uskossa minäkin olen, että tottakai vauva nukkuu heti alusta asti omassa sängyssään! Miten ihmeessä sen uskaltas ottaa etes yöksi vierelle ettei pyörähdä sen päälle tai tukahduta peitolla/tyynyllä? Ja olen kyllä siinä uskossa että myös siskoni ja muutama tuttu, joitten vauvajuttuja olen päässyt seurailemaan, ovat nukuttaneet vauvansa pinnasängyssä. Sänky on ollu aina ihan kiinni vanhempien sängyssä tai ainakin siinä lähellä. Eipä kyllä koskaan ole tullut puheeksi nukkuvatko vauvat omassa sängyssään yölläkin, mutta siellä pinniksessä ne on ainakin aina silloin nukkuneet kun päiväs aikaan olen kylässä käynyt.
Anoppini on sairaanhoitaja ja kätilö, joten kaipa sekin tietää mistä puhuu...Eli onkohan minulta nyt mennyt jokin ohi...?
Vastaukset 17
Vanhimmat
nukkui ensimmäisen kuukautensa vaunujen pehmeässä kantokopassa - oli pienempi ja vauvalle turvallisemman oloinen kuin pinnis. Yösyötöt vierellä, mutta syönnin jälkeen vauva takaisin koppaan. Sitten pikkuhiljaa kuukauden jälkeen siirryttiin pinnasänkyyn. Hei, olet aikuinen ihminen ja tulevan vauvasi äiti - sinulla on oikeus ja valta tehdä niin kuin ITSE parhaaksi näet! ;-D Tsemppiä!
Se, mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille.
Monet kannattavat perhepetiä, toiset taas nukuttavat vauvaa omassa sängyssään alusta asti.
Ei ole yhtä eikä kahta oikeaa tapaa vaan sinun on löydettävä se joka sopii sinulle ja perheellesi.
Itse olen nukuttanut kaikkia lapsiani alkuaikoina vieressä, koska olen kokenut sen itselleni helpoimmaksi ja luonnollisemmaksi tavaksi. Yösyötöt tissiltäkin sujuvat mielestäni näin parhaiten ja lapset saavat läheisyyttä ja niin edelleen... voisin luetella vaikka kuinka pitkän listan siitä miksi juuri se on se "oikea" tapa, mutta aivan samalla lailla muut äidit pystyvät luettelemaan hyvät syyt omille "ainoille oikeille" tavoilleen.
Onnea tulevan vauvan johdosta ja onnea oman elämäntapanne etsimiseen.
Meillä taas on molemmat lapset nukkuneet omassa pinnasängyssä alusta asti. Ensin olivat meidän vanhempien makuuhuoneessa pinnasänkyineen n. 2kk ja sit siirrettiin sängyt omiin huoneisiin. Saa mies nukuttua koko yön kunnolla, kun se työpäivä on kuitenkin tehtävä, minä pompin sit yöllä syöttämään, onneksi olen aina ollut herkkäuninen.. Meillä on toiminut tosi hyvin tämä järjestely, muilla voi olla toisin.
eli siten kuin teistä vanhemmista parhaalta tuntuu. Meillä vauva nukkui heti ensi yöstä lähtien toisessa huoneessa, tosin ensi alkuun vuode tehtiin äitiyspakkauksesta ja pinnasänky ostettiin vasta noin kuukauden kuluttua.
Tämä sopi meidän perheelle parhaiten, olen kyllä saanut tästä käytännöstä sekä kehuja että kulmakarvojen kohottelua. No, kaikkia ei voi miellyttää, joten tärkeintä on että käytäntö miellyttää teitä itseänne =)
mulla nukkui aluksi vierellä, oli helpompi, tissi lähellä, mutta mieheni oli silloin reissuhommissa, joten meillä oli hyvin tilaa. kun mieheni vaihtoi työpaikkaa ja nukkui kotona yöt, siirsin vauvan äiyspakkaukseen sängyn viereen nukkumaan (en lattialle,vaan tason päälle, missä se pysyi hyvin ja turvallisesti)
sairaalassa mulle sanottiin, että ihan varmaan et nuku vauvan päälle, kun itsekin sitä pelkäsin.vauva nukkui kainalossani siinä 80 cm sängyssä, kun ei muuten rauhoittunut.
mutta teette miten parhaaksi näette!!
siinä, että usein vastasyntynyt nukkuu siinä pakkauslaatikossa alkuun? Sehän on kyllä pinniksessä useimmiten..
Perhepetiä tuskin anoppisi tarkoitti vaikka sekin yleinen on nykyisin.
ohi , paljonkin!
Mitä sinä kellekkään selittelet , missä lapsesi nukkuu, oletko niitä uusavuttomia , jotka eivät osaa mitään tehdä tai mistään päättää.
Ymmärrän anoppisi ihmetyksen siitä, miksi nykyihmisillä on niin hirveän kiire näiden lastensa kanssa.
Tarkoitan sitä , että heti kun on huomattu raskaus , mennään ja ostetaan kaikki mahdollinen ja ylikin. Samoin lapsen synnyttyä alkaa hirveä kiire.
Lapsen pitäisi ennen yhtä ikävuottaan osata kävellä , juosta , pukea , syödä , tietää mitä vaatteita hän tänään pukee, mitä hän haluaa tänään syödä, jne.jne.
Ts. lapsen hoitovastuu unohtuu vanhemmilta , lapsi halutaan mahdollisimman itsenäiseksi heti synnyttyään.
Jotenkin tuntuu , että lapsilta riistetään lapsuus, vaatimalla heitä olemaa jotain pikkuaikuisia.
mua oikein surettaa monien tuttujen lapset, kun taaperona pitäis olla jo niin iso. Koskaan ei saa vauvattaa, aina pitäs osata ja tehdä.
enkä ole selitellyt kenellekään mitään ja sinulta jos keneltä on tainnut mennä jotain ohi, kun tänne tulet "haukkumaan" vaikka kysymykseni oli ihan asiallinen. Eikö sinua muka mikään asia ihmetyttänyt ensimmäistä lastasi odotellessa? Eipä ilmeisesti. Taidat olla niitä superäitejä, jotka tietää kaikesta kaiken ja joiden tapa kasvattaa lapsi on ainoa oikea tapa.
Kysymys oli siitä että anoppini oli sitä mieltä että vauva nukkuu vain ja ainoastaan vierellä, mikään muu ei tule kysymykseenkään. Oma käsitykseni, sen minkä lähipiiristä olen nähnyt, perustui siihen että heillä lapset on olleet pinnasängyssä alusta asti. Ja koska en ole superäiti, en edes superodottaja, että tietäisin asioista ennen kuin olen kokeilut, niin halusin vain kuulla muiden kokemuksia tästä asiasta.
Eikä meille ole ostettu vielä MITÄÄN vauvaan liittyvää, keskustelu lähtikin liikkeelle tuttavan pinnasängystä. Ja ainakaan minun lähipiiriin, jossa on paljonkin pieniä lapsia, ei kuulu yhtään tuollaista kuvailemaasi tapausta "lapsen hoitovastuu unohtuu vanhemmilta ja, lapsi halutaan mahdollisimman itsenäiseksi heti synnyttyään". Lapset on yksilöitä ja he kehittyvät yksilölliseen tahtiin. Siskoni lapset kävelivät kummatkin alle vuoden vanhoina, niin käveli siskonikin, eikä heitä siihen kukaan hoputtanut. Omasta tahdostaan ne sieltä lattialta ylös nousivat kun maailma alkoi kiinnostaa. Vanhempi lapsi oppi kuivaksi 1v 10kk iässä, tähän tottakai tarvittiin vanhempien panostusta, aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta mitä vikaa on jos haluaa lapsensa pois vaipoista ajoissa?? Tai mitä vikaa on siinä että lapselle annetaan oma lusikka siinä vaiheessa, kun muutenkin siirrytään syliruokinnasta omaan tuoliin?? Se lusikan käyttö opitaan sitten siinä sivussa ajan kanssa ja vanhempien kannustuksella. Taitaapi sinun lapset olla niitä jotka istuu vielä viisivuotiaina rattaissa vaipat housuissa ja tutti suussa. Niitäkin surullisia tapauksia kun olen nähnyt.
Piti tietää ihan tarkasti mihin lapseni laitan nukkumaan, ja koska, siis ensin äitiyspakkauslaatikko-kehtoon ja se pinnasänkyyn ja kun kasvoivat lootasta ulos niin pinnasängyssä jatkoivat uinailuja.
Lapseni kasvatin senaikaisten käsitysten mukaan, ja hengissähän nuo vielä ovat, mutta saivat kehittyä ilman hoputusta.
Ajallaan oppivat potalle, ja pukemaan itse , mutta eivät ronklanneet vaatteidensa kanssa niinkuin nykyään lapset tekevät , vanhempien rukoillessa vieressä että "pukisitko tämän ja jospa tämä kelpaisi"
Ja syömäänkin oppivat , eri ruokalajeja ja makuja ja ihan itse ja sitä mitä milloinkin oli pöydässä, milloinkaan eivät vinkuneet turhanpäiväisiä.
Katsoppas , täältä saat hyviä neuvoja jos vaan osaat lukea! Näitähän olit vailla!
En pukenut 2viikon ikäiselle farkkuja , niin kuin olen nykyään nähnyt tehtävän. Eikä minun 2 vuotiastani aivopesty millään pop-tähdillä tai muilla idoleilla.
Lävistyskorut ja meikkaaminen on tullut kuvaan vasta lähes aikuisena.
En vaatinut 3 vuotiasta osaamaan kirjaimia ja numeroita.Jne. jne.
Enkä usko kenenkään terveysalan ihmisen olevan niin tyhmän että neuvoisi vastasyntynyttä nukutettavan vieressä!
Pidä sinä huoli , että et joudu lapsesi pompoteltavaksi , ole sinä se asioista päättävä aikuinen, monessa perheessä näkyy nämä roolit menneen sekaisin , lapset määrää milloin äiti menee vessaan ja kuka istuu autossa missäkin.esim.!
Lapsi ei ole perheenpää, se on vanhempien tehtävä.
En ole uusavuton minäkään , en nyt pienokaisten äitinä, enkä 23 vuotta sitten kun sain ensimmäisen lapseni.
Kaikki lapsistani ovat nukkuneet ekat elinvuotensa perhepedissä; ensimmäiset vastoin terveydenhoitajien neuvoja ja nuorimman terevydenhoitajien neuvojen mukaan. Tuo lause "Enkä usko kenenkään terveysalan ihmisen olevan niin tyhmän että neuvoisi vastasyntynyttä nukutettavan vieressä!" taitaa olla sellainen että aika moni meistä viime vuosina synnyttäneistä sille tuhahtaa. Nykyään synnytyssairaaloisskain aika moni nukuttaa vauvaansa vieressä.
Olen myös käyttänyt farkkuja vauvoillakin, en toki aina mutta joskus.
Ja ihan fiksuja terveitä aikuisia noista on silti kasvanut.
ei ole hyvä oppia viereen..
Miksi ei ole hyvä oppia viereen?
minä haluan nukkua kahdestaan mieheni kanssa ja perhepedissä ei voi rakastella se ei todellakaan ole soveliasta lapselle oli sitten minkä ikäinen vain!!!sitä paitsi meillä ei koskaan edes ole poika pystynyt nukkumaan vieressä kun niin herkkä uninen aina vaatinut oman huoneen....lapset omaan sänkyyn nukkumaan!!!
Mun kaikki kolme lasta on nukkunu heti syntymästään asti mun vierellä samassa sängyssä,ja eipä oo tarvinnu valvoa yöllä kenenkään, eikä poukkoilla sängystä keskellä yötä. Vauva ja äiti on ollu tosi tyytyväisiä ja on ollu ihananläheinen tunne. Suosittelen!
Ps. Turha pelätä,että tukehduttais vauvan,kyllä äidinvaisto pelää niin paljon,että sellaista ei tapahdu.
Meillä nukutettiin eka 1,5kk viereen, vaikka pinnis oli ja oli ajateltukin että vauva siinä heti nukkuisi, ettei totu viereen, mutta pikkukaveri oli kovin ilmavaivainen ja rauhottui parhaiten viereen. Eikä sen päälle käänny, eikä tukehduta, jotenkin sen vaan kokajan osaa vaistomaisesti varoa. Kun vauvan olo parani, hän alkoi nukkua pinniksessä ihan rauhassa, ei siis ollut mitenkään tottunut viereen. Minusta tuntui siltä että hän nukkuu nyt jopa paremmin pinniksessä, ei meidän kääntyilyt sitten häntä häiritse. Päikkärit hän on nukkunut alusta asti pinniksessä, ilmavaivat kun iskivät aina illalla/iltayöstä.
En tiiä onko tää tullu jo aiemmissa vastauksissa, mut mun vauvelini nukkui aluksi siitä äitiyspakkauksen laatikosta tehdyssä sängyssään mun vieressä. Tuntui jotenki niin suurelta se pinnasänky sillon aluksi ja sit oli muutenki helppo ottaa siitä omasta pikkulaatikkosängystään viereen ja imettää ja sit siirtää takas.