Mistä löydän itsekuria? Viininlipittelyni on vähän riistäytynyt käsistä. Joka viikko, lähes joka päivä.
Aina vaan ajattelen, että huomenna...ensi viikolla...ensi kuussa....
Mistä te muut saman asian kanssa pohdiskelijat saatte voimanne ja itsekurinne?
Aina vaan ajattelen, että huomenna...ensi viikolla...ensi kuussa....
Mistä te muut saman asian kanssa pohdiskelijat saatte voimanne ja itsekurinne?
Vastaukset 11
Vanhimmat
No itsekuria saa....itsestä?
Voi muualtakin tietysti kuria saada.
Viini on kieltämättä liian hyvää ja tekee olonkin niin keveäksi. Me olemme mieheni kanssa asettaneet meille ehdottoman maksimin, minkä viikossa saamme viiniä juoda.
Ja aina silloin, kun huomaa, että vähän turhan usein tekee viiniä mieli, pitää vain kovan kurin. Lähtee vaikka kävelemään, jättää viinin ostamatta ja on itseensä tyytyväinen. Suosittelen tuota maksimimäärän määräämistä itselle ja siinä pysymistä. (Ja sitten kun ei pysy, rangaistuksena seuraava viikko täysin ilman. :))
Ja jos ei pysy rangaistusviikon ohjelman maksimimitoissa, voi pitää tauon ja siirtää ohjelmaa seuraavaan viikkoon, ja ehkä vielä seuraavaan. Niin ja prsk...ehtii sitä vielä ensiviikollakin mitä nyt yks viikko shinne tai tänne...
(Mutta oikeasti, hyvä keino, kovaa rulettia kuitenkin jo vetovoimakentässä tietämättään putoavalle alkoholistille).
"Mistä te muut saman asian kanssa pohdiskelijat saatte voimanne ja itsekurinne? "
Pohdiskelusta.
Debet/kredit, /-, hyvä/huono, terveys/sairaus jne.
Ajattele säännöllisesti mitä liiallinen alkoholin käyttö juuri sinulle aiheuttaa ja tulee aiheuttamaan pahenevasti?
Krapulat, väsymykset, kunnon heikentyminen, mielialojen vaihtelut, masennukset, ulkonäkö rappeutuu, rahan meno, ärsyyntymiset, hermot kireällä, unihäiriöt, lamaantuminen, elämänhallinan menettäminen...
Et ole ehkä käynyt koko skaalaa läpi, ja tuota sarjaa olisi voinut jatkaa vielä paljon, mutta jos asetat vaakakuppeihin kielteiset ja positiiviset tekijät, niin määrätyssä vaiheessa vaaka kallistuu täysin kielteisten tekijöiden puolelle.
Voit muokata mielikuviasi, jotka painuvat alitajuntaasi, ja sen jälkeen ei tarvita hammasten kiristelyä ja kilvoittelua kun ei tee mielikään, ja on helppo olla.
Alitajuntasi sinua ohjaa, ei valveminäsi.
Ohjelmoi alitajuntasi mielikuvilla, ja aloita vaikka elämäsi pahimmasta krapulasta, ja mikä sen aiheutti?
On sinulla tuo sana hallussa.
Jos nyt silti tämän että, voisiko pyrkiä sitten vahvistamaan aina tilaisuuden tullen niitä positiivisia mielikuvia ja toimintoja joihin alkoholi ei ole koskaan kuulunut? Pyrkiä niinkuin niihin pääasiassa, puolväkisin vaikka?
Ja pitää niitä negatiivisiakin, mutta vain mielikuvia, muistella. Mutta enämpi kuitenkin niitä positiivisia, selviä hetkiä ja elämää.
Kiitos anteeks.
Tulin taas iltavuorosta ja lueskelin näitä.
Sulla on oikeasti se sananen hallussa ja ymmärrän aika pitkälti mitä sanot täällä, samoja ajatuksia.
Aloittajalle sen verran, että se pakolla itsensä alkottomaksi tekeminen ei onnistu tai jos on siihen aineeseen tehnyt riippuvuuden, niin paha mennä sanomaan. Yli vuoden olen nyt taistellut ja tullut siihen tulokseen, että viinattomuus ja itseensä tutustuminen ovat ne parhaimmat keinot. Aluksi tuntui lohduttomalta se tilanne, että enkö koskaan enää saa ottaa ja nyt tuntuu siltä, että ei tarvitse enää ottaa. Aikamoisen rumban olen käynyt päässäni ja nyt olen tasapainossa ja elämä maistuu oikeasti.
Voisin myös kysyä, että maistuuko se viini ihan oikeasti hyvälle? Olut nyt kyllä maistuu minustakin hyvälle ja saunan jälkeen on ns. pakko saada olutta ja sitten olenkin ostanut alkoholitonta. Yksi tai kaksi menee hyvin, mutta kolmatta ei tee enää mieli. Jos on alkoholipitoista juomaa, niin kyllä tekee mieli juoda vaikka kuinka monta ja loppuja ei lasketa. Aamulla vain ei ole kivaa enää. Mikäköhän siinäkin on... Olen kyllä alkoholisti ja sen suoraan sanominen on helpottanut oloani. Eipä tarvitse ihmetellä miksi tekee mieli alkoholipitoisia juomia enemmänkin. Jos voi sitten jakaa vaikka sen viinipullollisen kerran tai pari viikossa kumppaninsa kanssa ja ei tule mitään seuraamuksia tai himoa enempään, niin olette niitä onnellisia, jotka voivat ottaa. Jos asia mietityttää, niin kannattaa miettiä vielä kerran. Jos voi olla vaikkapa kuukauden tai pari ilman mitään alkoholipitoista juomaa ja ilman sen kummempaa miettimistä tai kärvistely, niin ei ole ongelmaa.
Edellinen kirjailuni olikin yksipuolinen siten, että en siinä tuonut juomattomuuden positiivisia tekijöitä mukaan "mielikuvavaakaan."
Olet täysin oikeassa, sillä mielikuvilla psyykkaamisessa positiiviset tekijät ovat jopa tärkeämpiä kuin negatiiviset, sillä jokaisen ihmisen mielen suojana on muuri, josta positiiviset viestit menevät helposti alitajuntaan, mutta negatiiviset huonommin.
Eli niiden kankkusmuisteloiden ja muiden viinan aiheuttamien ikävien asioiden vertailuksi on rakennettava hyviä mielikuvia juomattomuudesta ja olotilasta siinä.
Oon ollut alkoa juomatta tammikuun ja helmikuun. Mitään en oo päättänyt, ilmeisesti vain tuli kiintiö täyteen. Liikaa negatiivisia vaikutuksia juopottelullani vaikka se ei ollut edes päivittäistä, vkloppuisin vain. Nyt on ollut niin hyvä olo etten ihan heti aio palata entiseen, toivottavasti en koskaan. Kokeile raittiutta niin tiedät mikä sulle sopii. Elämä on rikkaampaa. Vaikea selittää, kannattaa kokeilla!
2kk. Nyt takana. Onhan tää aika jännää aikaa, verrattuna entiseen. Todella monta vuotta tuli vehdattua ton alkoholin kanssa. Suunta meni aina vain pahempaan päin. Viimevuosi alkoi oleen jo lopun alkua, viina ei enää maistunut ja vaikka joi olo oli silti aivan hirveä. Krapula ei lähtenyt enää juomalla, eli koko homma oli aivan perseestä ja syvältä!!!
Ahdistus ja masis oli aivan witunmoinen. Alkoi tuleen paniikkihäiriökohtauksia. Sain siihen tk-lääkäriltä Alproxia. Ne autto hyvin siihen kaaokseen, joka sisällä jylläs. Syön kyllä kys. lääk. vieläkin pienellä annoksella. Kauheasti noista lääkkeistä täällä välillä moralisoidaan, mutta, kun korkki pysyy kiinni niiden avulla, niin sanokoon kuka, mitä sanoo, mulle parempi näin!
Kovin on toi aktiviteetti ja mieliala noussu tässä alkoholittomassa elämässä. Vähän silti kyllä on aika-ajoin haikea olo, kun rakkain on jäänyt taa.
Mutta kyllä tämä vaihtoehto on mulle se ainoa ja oikea. Päivä kerrallaan tässä on menty, ilman suurempia ongelmia.
Mutta jotain "odottamisen arvoista" kaipais entisen juhlinnan tilalle. Vielä en ole löytänyt mitään, joka totaalisesti täyttäisi sen odotuksen määrän, mikä oli juomiseen liittyvä odotus. Toivottavasti löydän jotain, sillä jotenkin tuntuu, että köysi kiristyy, kun matka pitenee.
Mutta en aio luovuttaa, sillä uskon ja toivon, että tämä mahdollisuus tuo vielä paljon hyvää tullessaan.
Onnittele ittees! Niin teen minäkin! :)
En minä masennukseen juo. Yksinäisyyteen lähinnä, joka ahdistaa. Kerralla ei hirveitä määriä, mutta turhan usein.
Nyt olisi sopiva hetki tsempata: kaksi viikkoa töitä putkeen ilman vapaapäivää - ei parane maistella.
En minä täysraittiutta havittele, mutta parempaa oloa ja pääsyä pois pahasta olosta.
-alkuperäinen
Kropassani "elämys matkana", ajalta jolloin vielä join, saisi kyllä sinut havahtumaan ja viinitonkka/pullo jäis sillä matkalla unholaan.
Ikävä kyllä asia on niin, että liian moni sen joutuu kantapään kautta oppimaan.
"Voi, kumpa matkas onneksi koituis.
Vihaa, katkeruutta, et tuntis joutavaa.
Voi, kun oisit viisaampi, kuin isäs milloinkaan, kunpa oppisit ajattelemaan...) YÖ-Ihmisenpoika.