Karjalainen
Ruunaalle tarvittaisiin 13 miljoonaa
Lieksa
Ruunaan alueelle tulisi investoida matkailutoimintojen kehittämiseen noin 13 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Se työllistäisi rakentamisen aikana, mutta myös investointien aikaansaama matkailutulokin olisi merkittävä, noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Se antaisi työtä 75 henkilölle,
Tällaisia vaikutuksia maalaillaan Joensuun seudun aluekeskusohjelman ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n teettämässä Ruunaan matkailusuunnitelmassa, jonka on käytännössä työstänyt Suunnittelukeskus Oy. Suunnitelma, joka on osa lähiaikoina julkaistavaa Pohjois-Karjalan matkailustrategiaa, lähtee niin sanotusta Ruunaan brändistä. Siihen on helppo yhdistää kestävä kehitys, puhtaus, aito erämaa, jäljittelemättömyys ja perinne.
- Alueen vahvuus on paljolti jäljittelemättömyydessä ja aitoudessa. Koskia ei voi rakentaa tai viedä muualle, luonnehtii suunnitelmaa esitellyt kehitysjohtaja Heikki Savolainen.
Aluekeskusohjelman aloitteesta liikkeelle lähteneen suunnitelman laadintaan on osallistunut parinkymmenen matkailuyrittäjän tiimi. Yhteistyötä on tehty myös Metsähallituksen kanssa. Lieksa-Ruunaan alueen Mini Master-Plan -nimen saanut suunnitelma on siis Lieksan itäpuolisen alueen matkailun tulevaisuuden mahdollisuuksiin nojaava tavoitteellinen visio. Puistonjohtaja Kyösti Tuhkalainen Metsähallituksesta pitää hyvänä, että Ruunaan tavoitteet tulevat kirjatuiksi matkailustrategiaan, jolloin niihin on helpompi saada jatkossa rahoitustakin.
Alueen katsotaan olevan Bomban, Kolin ja Joensuun puristuksessa, tarjoten hyvät mahdollisuudet hiljaisuuden etsimiseen Euroopan puhtaimmassa erämaassa. Suunnitelman tavoitteenasettelu perustuu siihen, että matkailijoille tarjotaan hyviä yksilöllisiä laadukkaita palveluja, varoen ylilaadukkuutta ja massaturismia. Avainsanoja ovat matkailutulojen kehittämisen kannalta yhteen hiileen puhaltaminen ja ympärivuotisuus.
Jälkimmäisen puute onkin ollut pitkään Ruunaan alueen ongelma, kesällä alueella riittää väkeä, mutta talvella on hiljaista. Alueella tarvitaan ympärivuotiseen käyttöön sopivaa majoitusta ja ohjelmapalveluja, joilla päästään eteenpäin.
Savolainen sanoo suunnitelman olevan realistinen kun huomioi Suomen ja koko maailman matkailunäkymät.
- Ruunaa saa varmasti osansa sitä mukaa, kun Joensuu, Koli ja Bomba kehittyvät. Nyt ollaan vedenjakajalla, on aika nostaa alue niin sanotusti kartalle ja lähteä voimakkaasti yhteisvoimin markkinoimaan aluetta.
Kasvua markkinoidaan
tehokkaasti
Asiakasmäärien kasvuksi on laskettu vuosittain viisi prosenttia ja yöpymismäärien kasvuksi 10 prosenttia talven tarjonnan lisääntyessä. Vuode- ja ravintolapaikkojen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä, jolloin alueella on jopa viisi uutta ohjelmapalveluyritystä.
Yhtenä toimijana alueella on Carelian Eastpoint ry, jonka puheenjohtaja Niilo Tirkkonen uskoo yhteisen verkkoportaalin olevan yksi tehokas markkinointikeino. Alueen tuotetarjonta on tulevaisuudessa esillä sähköisissä jakeluteissä osoitteissa www.kareliaexpert.fi ja www.eastpoint.fi. Tirkkosen mukaan alue on nähtävä kokonaisuutena aina Ilomantsin rajalta Kuhmon rajalle saakka.
Ruunaalle tarvittaisiin 13 miljoonaa
Lieksa
Ruunaan alueelle tulisi investoida matkailutoimintojen kehittämiseen noin 13 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Se työllistäisi rakentamisen aikana, mutta myös investointien aikaansaama matkailutulokin olisi merkittävä, noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa. Se antaisi työtä 75 henkilölle,
Tällaisia vaikutuksia maalaillaan Joensuun seudun aluekeskusohjelman ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n teettämässä Ruunaan matkailusuunnitelmassa, jonka on käytännössä työstänyt Suunnittelukeskus Oy. Suunnitelma, joka on osa lähiaikoina julkaistavaa Pohjois-Karjalan matkailustrategiaa, lähtee niin sanotusta Ruunaan brändistä. Siihen on helppo yhdistää kestävä kehitys, puhtaus, aito erämaa, jäljittelemättömyys ja perinne.
- Alueen vahvuus on paljolti jäljittelemättömyydessä ja aitoudessa. Koskia ei voi rakentaa tai viedä muualle, luonnehtii suunnitelmaa esitellyt kehitysjohtaja Heikki Savolainen.
Aluekeskusohjelman aloitteesta liikkeelle lähteneen suunnitelman laadintaan on osallistunut parinkymmenen matkailuyrittäjän tiimi. Yhteistyötä on tehty myös Metsähallituksen kanssa. Lieksa-Ruunaan alueen Mini Master-Plan -nimen saanut suunnitelma on siis Lieksan itäpuolisen alueen matkailun tulevaisuuden mahdollisuuksiin nojaava tavoitteellinen visio. Puistonjohtaja Kyösti Tuhkalainen Metsähallituksesta pitää hyvänä, että Ruunaan tavoitteet tulevat kirjatuiksi matkailustrategiaan, jolloin niihin on helpompi saada jatkossa rahoitustakin.
Alueen katsotaan olevan Bomban, Kolin ja Joensuun puristuksessa, tarjoten hyvät mahdollisuudet hiljaisuuden etsimiseen Euroopan puhtaimmassa erämaassa. Suunnitelman tavoitteenasettelu perustuu siihen, että matkailijoille tarjotaan hyviä yksilöllisiä laadukkaita palveluja, varoen ylilaadukkuutta ja massaturismia. Avainsanoja ovat matkailutulojen kehittämisen kannalta yhteen hiileen puhaltaminen ja ympärivuotisuus.
Jälkimmäisen puute onkin ollut pitkään Ruunaan alueen ongelma, kesällä alueella riittää väkeä, mutta talvella on hiljaista. Alueella tarvitaan ympärivuotiseen käyttöön sopivaa majoitusta ja ohjelmapalveluja, joilla päästään eteenpäin.
Savolainen sanoo suunnitelman olevan realistinen kun huomioi Suomen ja koko maailman matkailunäkymät.
- Ruunaa saa varmasti osansa sitä mukaa, kun Joensuu, Koli ja Bomba kehittyvät. Nyt ollaan vedenjakajalla, on aika nostaa alue niin sanotusti kartalle ja lähteä voimakkaasti yhteisvoimin markkinoimaan aluetta.
Kasvua markkinoidaan
tehokkaasti
Asiakasmäärien kasvuksi on laskettu vuosittain viisi prosenttia ja yöpymismäärien kasvuksi 10 prosenttia talven tarjonnan lisääntyessä. Vuode- ja ravintolapaikkojen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä, jolloin alueella on jopa viisi uutta ohjelmapalveluyritystä.
Yhtenä toimijana alueella on Carelian Eastpoint ry, jonka puheenjohtaja Niilo Tirkkonen uskoo yhteisen verkkoportaalin olevan yksi tehokas markkinointikeino. Alueen tuotetarjonta on tulevaisuudessa esillä sähköisissä jakeluteissä osoitteissa www.kareliaexpert.fi ja www.eastpoint.fi. Tirkkosen mukaan alue on nähtävä kokonaisuutena aina Ilomantsin rajalta Kuhmon rajalle saakka.
Vastaukset 5
Vanhimmat
konditionaalin riemuvoitto. tulisi, pitäisi, työllistäisi. minäkin tarvitsisin pari miljoonaa, varmaan moni muukin. kuka antaisi rahat?
Jos yksityiset tahot tuon rahan investoivat niin, a vot. Mikäs siinä. Saavathan ne pistää rahansa mihin lystäävät.
Mutta lieksalaisten veroäyrejä ei saa laittaa sniin epävarmoihin investoihin latiakaan.
Eipä ole kummanen visio ruunaasta.Ei tule onnistumaan!
Pikemminkin liekssaan pitäisi saada samanlainen kauppakeskus kuin tuurin, keskisen kaupat jotka vetäisi rajankin takaa tuhansia päivässä.
Rohkealle yrittäjälle olisi lieksassa selvä rakonen.
Eikä esim ikeankaan laajeneminen olisi mahdotonta, neuvottelujen tuloksena ikeakin voisi suostua mukaan mikäli saisivat hajun siitä että ostajamäärät nousisi kauppakeskuksen mukana.
Tuolla idealla lieksa saisi mammonaa ja kuuluisuutta, ei lätäkköjen ja ryteikköjen mainostamisella.
veri... siis kulliveri... seuraava kaheli ideoineen kehiin - olkaa hyvä!
Sillä 13 miljoonalla on luvattu saada kaksi kesätyöpaikkaa opiskelijoille. Mielestäni se on kannattava investointi siinä tapauksessa.