Katselin ensin, mille osastolle kirjoittaisin. Tältä Mielenterveyspuolelta löysin, että tämä Masennus-osasto olisi eniten minun hengenheimolaisten paikka... Joten, keskittymisvaikeuksista on kyse. Tuttua monille, tiedän. - Olen kovasti miettinyt, miten voisin kaiken keskellä harjaannuttaa keskittymiskykyäni, jotta saisin negatiivisen kehityksen tässä asiassa kääntymään, hiphei-hurraa, sellaiseksi että tosiaan voisin keskittyen antautua yhdelle asialle kerrallaan. Olisi se ihanaa ja hyväksi minulle, kun jos saisi luettua vaikka kirjaa. Mutta ei ole sujunut moniin vuosiin; lehtiartikkelit ovat maksimi keskittymisen kyvyssäni lukemiseen.
Onko kukaan pystynyt parantumaan tässä yhdessä asiassa (oireessa) vaikkapa omien päätöstensä ja ponnistelujensa avulla. Kärsin todella sellaisesta seko-seko-olosta ja myös samalla olen jähmeä. Päättämättömyys siihen vielä päälle, niin lytyssä ollaan. - Pystyä keskittymään yhteen asiaan pitkäksi aikaa olisi tosihieno juttu ja ehkä antaisi elämään jotakin uutta. Tämmöisenään elämä, sorry, ei oikein kiinnosta, mikkään ei huvita (kulunut sanonta!). - Kiitän kuuntelusta ja mahdoll. vastauksista.
Onko kukaan pystynyt parantumaan tässä yhdessä asiassa (oireessa) vaikkapa omien päätöstensä ja ponnistelujensa avulla. Kärsin todella sellaisesta seko-seko-olosta ja myös samalla olen jähmeä. Päättämättömyys siihen vielä päälle, niin lytyssä ollaan. - Pystyä keskittymään yhteen asiaan pitkäksi aikaa olisi tosihieno juttu ja ehkä antaisi elämään jotakin uutta. Tämmöisenään elämä, sorry, ei oikein kiinnosta, mikkään ei huvita (kulunut sanonta!). - Kiitän kuuntelusta ja mahdoll. vastauksista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllä minä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että keskittymiskykyä voi parantaa monella eri tavalla, mutta jotta se säilyisi vaatii se myös pitempiaikaisia ponnisteluja. Eli sitä sinniä ja mahdollista tukea läheisiltä.
Olen itse tuskastellut samantyyppisen ongelman kanssa kuin sinäkin. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että keskittymiskyvyn puute voi johtua eri ihmisillä monesta eri asiasta. Joten, jos joku keino auttaa itselle, ei se välttämättä sovi toiselle. Keskittymiskyvyn puutetta on myös eri asteista. Mutta mielestäni on tärkeää, että edes yrittää löytää itselleen sen oikean keinon keskittymiskyvyn palauttamiseksi, ja kokeilee.
Itse olen kärsinyt vain ajoittaisesta keskittymiskyvyn puuttesta, joka on liittynyt lähinnä opiskelumotivaation puutteeseen, mieltäni vaivaaviin asioihin sekä jännitystä aiheuttaviin tilanteisiin.
Olen saanut apua
- joogasta
- kalaöljystä
- lukemalla aiheesta
- kirjoittamalla paperille ylös tuntemuksiani, sillä jos mielen päällä on useita eri asioita, ei voi selkeästi keskittyä vain yhteen niistä.
Mielestäni kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että miettii ja hahmottaa itselleen listaten paperille minkälainen ja miten rajoittava ko. asia on itselle:
1. Onko keskittymiskyvyn puute sidoksissa tiettyihin tilanteisiin vai kokonaisvaltaista
2. rajoittaako se elämää / Miten se rajoittaa elämää. Mitä kaikkea voisin tehdä, jos minulla olisi hyvä keskittymiskyky
3. millä keinoilla olen yrittänyt poistaa ko. puutteen
4. mitä mahdollisia keinoja voisin vielä kokeilla puutteen poistamiseksi ja palauttaa keskittymiskykyni takaisin. (listaa ihan kaikki)
5. jos mahdollista, lue aiheesta esim. lehtiartikkeleja, kirjoja, nettijulkaisuja jne. Muista, että et ole ainoa, joka taistelee saman asian kanssa.
Tuossa nyt on ainakin muutama kysymys mitä itse olen miettinyt vastaavassa tilanteessa. Selvien faktojen ja omien kokemusten kirjoittaminen tuo selkeyttä tilanteeseen ja ainakin helpotti minun "toivottomalta tuntuvaa oloa". Tavallaan tiesin tuon jälkeen ns. "missä mennään".
Jos tuntuu, ettei yksin pääse asian pohtimisessa eteenpäin, ja tuntuu, että tilanne vaan "jumittaa paikoillaan", kannattaa ottaa viipymättä yhteyttä esimerkiksi paikkakunnan terveyskeskukseen ja varata aika ammatti-ihmiselle. Kannattaa nimittäin muistaa, että keskittymishäiriö voi olla myös sen laatuinen, että siihen eivät auta pelkät kotikonstit, vaan tilanne vaatiin keskittymiskyvyn palauttavia lääkkeitä(ad/hd, add).
Kiitos Sinulle, joka hienosti annoit minulle auttavaa tekstiä. Hieno homma! Aion tulostaa astauksesi ja alkaa sitten soveltaa noita asioita. Ompas hyvä itu aloittaa noin. Sitten ihan itse minun on jatkettava työskentelyäni asian kanssa ja mielelään tosiaan kirjoittamalla muistiin asioita; pään selvitystä tässä tarvitsen.
Jep, lääkärin hoidossa olen ikäni ollut ja nytkin pieni määrä ssri-lääkitystä menee. Tavallaan vaivan osuuden masennuksen ja neurottisuuden yhtenä oireena tiedän, mutta haluan silti - KASVAA! En halua luovuttaa, joten...
Keskittymättömyys on tosi vaivaksi itselleni (elän yksinään). Just se etten "voi" nauttia kirjan lukemisesta, kuten monet ystäväni. Ja sitten käytännössä asia vaikeuttaa arjen pyöritystä, kuten kotiasioideni hoitoa. Semmoinenkin asia päässäni aina takoo, kun teen välttämättömiä asioitani, joista monet ovat ihan mieleisiäkin, että "tämä ja tämä ALTA pois ensin ja sitten..." Siis, "alta pois" ja "sitten kun" päähänpinttumät (kuin joku siellä selittäisi noin!) haittaavat ja jarruttavat kaiken. Eihän elämää noin eletä! Kauheaa jahkaamista jatkuvasti ja just niin, että sata asiaa samanaikaisesti mielessä. Yäk.
Siinä teen kai virhettä, että kotonani pidän montaa virikettä samanaikaisesti ns. päällä. Pidän radiota taustalla, jatkuvasti "tarvitsee" kuulla uutisia... samanaikaan saatan sivusilmällä ja -korvalla pitää tv:tä auki, kun siihenkin "osallistun" ja sitten vielä - kurja tunnustaa - istuskelen ja mietin pitämällä läppäriä sylillä.. kun tulee mieleen jotakin mielenkiintoista ja mieltä askarruttavaa, niin googlaan vähän... ai niin, tarvii kurkkaista sähköpostitkin... ja 'sitten kun tämä ja tämä' .. niin suljen tietsikan ja alan muihn asioihin. Suihkuun meno odottaa, tiskit odottaa ja kaupassa käynti. Kämppä sikin sokin, sänky petaamatta myöhään. Tämä kaikki on "kuuliaisesti" mielessäni yhtäaikaa.
Hei, tämän em. kirjoitettuani hyväntahtoisesti itseäni kohtaan ilmoitan, että olen "hullu". En tahdo jatkaa näin. Esimerkiksi taidan alkaa pitää kotiani hiljaisena ja päättää että teen yhtä asiaa kerrallaan ja muut asiat täysin pois.... Ei ihme, että mieleni on levoton, eihän? En viitsi selitellä kaikkea koko ikääni masennus-ahdistuneisuusoireistollani, vaan näen, että tapani vaikuttavat minuun huonosti. - Apua, ryhtiä itselleni rukoilen. Kiitän kuuntelusta! t. alkuperäinen