meidän n. 9kk ikäinen poitsu on ruvennut kovin vahvasti ilmaisemaan kiukkuaan. en tarkoita sellaista norm. kitinää ja itkeskelyä, vaan ihan kunnon suuttumista asioista. esim. jos hän ei halua lattialle leikkimään niin rupeaa sylissä jäykistelemään itseään, huutaa kiukkuisena, potkii ja koittaa lyödä. tämä käsillä huitominen on erityisesti tullut kuvioihin lähiaikoina, esim. jos hän on kiukkuinen nukkumaanmennessä niin jos yritän esim. laittaa tuttia niin lyö minua käsiin ja huitoo niin etten saa koskea, silittää tms.
tämä sama vahva kiukku tulee esiin myös mm. jos ei saa tahtoaan läpi esim. koskea koiran ruokakippoihin tai verhoihin... sitten alkaa huuto, potkiminen, lyöminen...
onko muilla samaa kiukkuamista? miten siihen kun lapsi lyö äitiä pitäisi reagoida, kiellänkö? kieltäminen tuntuu turhalta koska siinä kiukun vimmassa poika ei näe eikä kuule mitään...
tämä sama vahva kiukku tulee esiin myös mm. jos ei saa tahtoaan läpi esim. koskea koiran ruokakippoihin tai verhoihin... sitten alkaa huuto, potkiminen, lyöminen...
onko muilla samaa kiukkuamista? miten siihen kun lapsi lyö äitiä pitäisi reagoida, kiellänkö? kieltäminen tuntuu turhalta koska siinä kiukun vimmassa poika ei näe eikä kuule mitään...
Vastaukset 2
Vanhimmat
minä teen tytön (vähän yli 1v) kanssa niin, että kiellän kyllä saman tien, jos lyö tai potkii tms. jatko sitten riippuu ko. tilanteesta. jos on pukemisesta kyse, niin pyrin olemaan huomioimatta koko asiaa. pakkohan ne vaatteet on päälle saada. :) jos taas kiellän tekemästä jotain ja neiti hermostuu, niin menen ihan lähelle ja selitän, miksi ei saa esim. cd-levyjä ottaa. sitten kiinnitän huomion johonkin muuhun/vien kauemmas kielletystä paikasta. jos on lyönyt, niin näytän mihin kohtaan on tullut "pipi" ja selitän, että se sattuu. jos lyö jollain esineellä, niin se menee pois vähäksi aikaa. tiedän, ettei noin pieni vielä tuota lelun piiloon laittamista "rangaistuksena" ymmärrä, mutta se tapa tulee meillä aika luonnostaan jo nyt.
ja sitten taas.. jos joudun vaikka ottamaan jonkun tytön leluna pitämän esineen pois häneltä tai jos hän yleensäkin saa esim. kieltämisestä kunnon raivarin, annan hänen yleensä aikansa kiukuta ja hetken päästä vasta lohduttelen jos ei rauhoitu.
ehkä joku voi pitää tuollaista vähän raakana tms., mutta minusta lapsen kiukku on ihan normaalia tietyissä rajoissa ja hänen tulisikin antaa kiukuta eli näyttää tunteitaan. olenhan kuitenkin turvallisesti paikalla koko ajan ja hän tietää sen. lyödä ei kuitenkaan saa, eiköhän tuokin sen opi jonkin ajan kuluessa. kuitenkin; pyrin siis itse olemaan mahdollisimman johdonmukainen, rauhallinen ja _selittämään_ asioita pitkään ja hartaasti. onnistumisprosentti tuossa on ehkä noin 90% eli ihan ok kai... ;)
Meillä kans samanikäinen ja samoin on oppinut "ilmaisemaan kantansa". Reagoi huutamalla ja kiukkuamalla kieltämiseen ja siihen ettei saa jakamatonta huomiota (esim. itse yrittää puhua puhelimessa). Meillä ei lyödä tai potkita mutta poikaa huutaa (joskus itkee ja huutaa mutta enimmäkseen vain huutaa) ja tulee roikkumaan jalkaan tai käteen kiinni aika tiukastikin (mustelmia löytyy äitin käsivarsista ;)
8kk neuvolassa kysyttiin että onko jo alkanut protestoida kieltoja, ja kun myönsin niin kehoitti vain pysymään tiukkana ja johdonmukaisena. Eli se mikä oli kiellettyä eilen on kiellettyä tänäänkin. Periksi ei saisi antaa vaikka kuinka kiukkuaa..