Mitkä ratkaisut ovat järkevät kivitalossa. Nykyisessä puutalossani vesikiertoinen lattialämmitys öljyllä ja ilmanvaihto lämmöntalteenotolla.
Seuraavaan talooni, joka tulee olemaan kivitalo, olen ajatellut lämmitykseksi jotain muuta. Ainakin kosteat ja laatoitetut tilat lattialämmitys sähköllä. Se on mielestäni kaikkein mukavin ja nopein ja helpoin hallita lämpötilan muutoksia. Esim. kylpyhuoneessa ja saunassa saa nopeasti lämpimän lattian jos tarvetta.
Miten kannattaa tässä tilanteessa toteuttaa muut lvi-ratkaisut. Vesikiertoista en tuskin enää lähde tekemään. Voiko muun lämmityksen ja ilmanvaihdon hoitaa jollain lämpimällä tuloilmalla esim. ilmalämpöpumpun avulla.
Seuraavaan talooni, joka tulee olemaan kivitalo, olen ajatellut lämmitykseksi jotain muuta. Ainakin kosteat ja laatoitetut tilat lattialämmitys sähköllä. Se on mielestäni kaikkein mukavin ja nopein ja helpoin hallita lämpötilan muutoksia. Esim. kylpyhuoneessa ja saunassa saa nopeasti lämpimän lattian jos tarvetta.
Miten kannattaa tässä tilanteessa toteuttaa muut lvi-ratkaisut. Vesikiertoista en tuskin enää lähde tekemään. Voiko muun lämmityksen ja ilmanvaihdon hoitaa jollain lämpimällä tuloilmalla esim. ilmalämpöpumpun avulla.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Minä suunnittelen ainakin mahdollisimman yksinkertaisen lvi-järjestelmän. Kaikki vesi- ja viemäripisteet tulee samaan kohtaan taloa ja putkituksia mahdollisimman vähän. Putket asennetaan ehdottomasti pintaan. Syynä se että siihen ne jokatapuksessa 20-50vuoden päästä tulee, kun on putkiremontti ensimäisen kerran. Toiseksi silloin näkee jos on putkivuoto tai vaurio, ja vesi ei pääse rakenteisiin. Kolmanneksi ne on helpompi asentaa näin. Tosin tämän jälkeen korostuu se että vesipisteet lähekkäin jotta ei putkia ympäri taloa. Ilmalämpöpunpulla voi lämmittää, mutta ainakin minä laitan lisäksi komian takan ja myös aion käyttää sitä
" Kaikki vesi- ja viemäripisteet tulee samaan kohtaan taloa ja putkituksia mahdollisimman vähän."
tuossa säästää ihan merkittävästi työtä. Meillä tulee nyt pisteitä vähän sinne sun tänne ja kyllä on aikaavievää hommaa kuljetella vesijohtoja 20m talon toiseen päähän kun välissä on vielä vähän tasoeroakin.. ensin kylmät pohjalle, sitten styroksia ja lämpimät putket ja sitten taas styroksia.
"Putket asennetaan ehdottomasti pintaan. Syynä se että siihen ne jokatapuksessa 20-50vuoden päästä tulee, kun on putkiremontti ensimäisen kerran."
Minä kyllä ajattelin että ne saisi kyllä olla nämä ensimmäiset 50 vuotta poissa silmistä, katsellaan sitten viitsinkö laittaa ujuttaa uudet sisäputket suojaputkiin vai vedetäänkö pinnassa..
"Minä kyllä ajattelin että ne saisi kyllä olla nämä ensimmäiset 50 vuotta poissa silmistä, katsellaan sitten viitsinkö laittaa ujuttaa uudet sisäputket suojaputkiin vai vedetäänkö pinnassa.. " Joo, eiköhän se remontti ole seuraavan omistajan murhe.
Tosin, meillä on putkia todella vähän kiviseinän sisässä. Tekninen tila on suoraan pesutilojen alla, putket menevät ylös lattialaminaatilla(!) päällystettyä kuilua pitkin, osin kulkevat katon alaslaskun sisällä jne, eipä siinä paljon ole aukirepimistä jos jotain pitää tehdä.
Sähköllä toimivan lattialämmityksen ja vedellä toimivan lattialämmityksen vertailu on kuin ladaa ja mersua vertaisi.
Hänellä itsellään oli sähkölämmitys lattiassa ja sanoi sen olevansa talonsa suurin virhe.
Jos haluat nopeasti pesutilojen lattain lämpimäksi, sen teet öljyllä/maalämmöllä/tms vedellä nopeasti, ilman että sulakkeet paukkuu.
Sehän on selvä että putkimies puhuu omien töittensä puolesta työllistäkseen itsensä myös jatkossa.
Varsinkin jos ajattelit laittaa / käyttää takkaa - laita sähkö. Kuten sanoit se reagoi nopeasti lämpötilan muutoksiin. Vesikiertoisen kanssa käy niin että lämpötila on hetken "ylisuuri" koska hetkenhän se kestää että vesimassa jäähtyy vaikka termostaatti pistääkin kierron kiinni.
lisäksi: on edullisempi. On helpompi säätää. jne.
Kun talosta tekee hyvän ja ratkaisut ovat lähellä "matalaenergia" taloa, lämmityksen tarve vähenee. Tällöin maalämmön yms. merkitys pienenee. Joten silloin mielestäni kannattaa valita edullinen ja kiistatta varmatoiminen / helpposäätöinen sähkö.
otti Ladan? Kaikki kohdallaan yläkerrassa?
Määrittelikö tarkemmin tämän "suurimman virheen" ilmentymistavan, -taajuuden jne.?
mikä hänen sähkölämmityksessään mätti? Tästä voisi ainakin päätellä että mitoitukset on hieman poskellaan:
"...opeasti, ilman että sulakkeet paukkuu."
Itse olen ehdoton lämmityskaapelien kannattaja, ja lisää tukea kannalle on tullut näilläkin foorumeilla aika paljon viime aikoina:
-kaapelit ei jäädy ja halkea varaston lattiassa eikä muutenkaan aiheuta vesivahingon vaaraa
-kaapelien ohjaus ei sekoa niin että lattia on yht'äkkiä 90-asteinen ja pinnat (ja kukaties laatta) vaihtokunnossa
-kaapelit kestää kauemmin
-kaapeleiden säädettävyys on parempi koska tehon siirtyminen alkaa ja loppuu samalla sekunnilla kuin katkaisijaa käännetään
-kaapelit on halvat. Ei ylimitoitettua investointia saman lopputuloksen saavuttamiseksi
Isoon taloon kannattaa laittaa lämmityssysteemi, joka on kallis investoida, mutta säästää käytössä = vesikiertoinen maalämpö tai kaukolämpö tai kaasu.
Pieneen taloon, ja varsinkin jos aikoo myydä, kannattaa laittaa sellainen jossa investointi on pieni, maksoi käyttö sitten mitä maksoi.
Pienessä talossa alkuinvestointi tuntuu "pahemmin". Investointi per neliö on isompi.
Siis jos rahalla haluaa perustella.
"Varsinkin jos ajattelit laittaa / käyttää takkaa - laita sähkö. Kuten sanoit se reagoi nopeasti lämpötilan muutoksiin. Vesikiertoisen kanssa käy niin että lämpötila on hetken "ylisuuri" koska hetkenhän se kestää että vesimassa jäähtyy vaikka termostaatti pistääkin kierron kiinni."
Jos hetkellä x vesikiertoisen lämmityksen sisätila-anturi haistaa että nyt on kuuma niin kämppä viilenee ennätysajassa. Lattioihin syötettävä viileämpi vesi kuljettaa lämpöä pois sieltä takan läheisyydetä. Liika lämpö haihtuu vedestä muutamassa minuutissa (jo ulkona vaan on hiukkaakaan pakkasta). Esim. 30 asteen pakkasilla LTO:n jälkilämmityksessä vesi viileni kennossa 15 astetta.
Eli nopeammin vesikiertoinen reagoi, jos vaan sitä ohjataan järkevästi. Jos molemmat järjestelmät ovat seinätermostaatin takana niin viilenemisnopeus on aivan sama termostaatin lopettaessa kierron tai sammuttaessaan sähkövastuksen.
Juha
(Huomaa nimimerkin i-kirjainten määrä)
Meillä on kaksikerroksinen talo jossa vesikiertoinen lattialämmitys. Yksi käytännön hyöty vesikiertoisesta verrattuna kaapeleihin on kesällä lämmityskauden ulkopuolella tapahtuva lämpötilan tasaaminen.
Kahtena ensimmäisenä kesänä taaloon muuttamisen jälkeen lopetin lämmityksen pysäyttämällä kiertovesipumput lattialämmityspiireistä. Seurauksena oli että alakerrassa ei ollut miellyttävä kulkea paljain jaloin. Eli talossa jossa muuten on ympäri vuoden sopivan lämmintä/viileää, ja vielä lattialämmitys, ei tarkene kuumimpaan kesäaikaan katsoa telkkaria paljain jaloin!
No joku viisas sanoi ettei kiertovesipumppua kannata pysäyttää kesäksi (se saattaa ryytyä eikä lähde uudestaan pyörimään). Tämän jälkeen ongelma poistui. Lattiassa kiertävä vesi pitää alakerran ja yläkerran lattiat samassa lämpötilassa eli tasaa myös koko kämpän lämpötiloja.
Sähkökaapeleiden nopeampi reagointi ei oikein tunnu uskottavalta ainakaa jos kaapelit ovat n. 8 cm paksun betonilaatan sisällä. 200 kg betonia neliöllä sen vesilitran kanssa tai ilman sitä kestää jäähtyä aikalailla saman ajan.
Kuulemma lämpö on epätasaista ja epämiellyttävää, lisäksi enston äijät on hiltillä piikanneet ja korjanneet lattian kahteen kertaan.
Eli normaalit murheet huonoa onnea.
>-kaapelit ei jäädy ja halkea varaston lattiassa eikä muutenkaan aiheuta vesivahingon vaaraa
Ei vesikiertoisestakaan järjestelmästä sellaista vuotoa aikaiseksi saa että vesivahinko syntyisi.
Jos jostain loppuu lämmitys voi käyttövesiputki jäätyä ja posahtaa vaikka lattiassa ois ollut sähkölämpö.
>-kaapelien ohjaus ei sekoa niin että lattia on yht'äkkiä 90-asteinen ja pinnat (ja kukaties laatta) vaihtokunnossa
Miksi ei sekoaisi? Samalla tavalla nekin voivat rikkoutua.
Maalämmöntapauksessa lattaan ei saada 90 asteista vettä mitenkään.
>-kaapelit kestää kauemmin
Vähemmän huoltokuluja.
>-kaapeleiden säädettävyys on parempi koska tehon siirtyminen alkaa ja loppuu samalla sekunnilla kuin katkaisijaa käännetään
Myöskinvesikiertoisessa tehon siirtyminen loppuu ihan samalla tavalla kun veden kierto katkaistaan.
"Ei vesikiertoisestakaan järjestelmästä sellaista vuotoa aikaiseksi saa että vesivahinko syntyisi.
Jos jostain loppuu lämmitys voi käyttövesiputki jäätyä ja posahtaa vaikka lattiassa ois ollut sähkölämpö. "
Vanhempieni tt-talossa oli ostettaessa piilevä vesivahinko, KPH:n patteriputki oli tihkunut vettä lattian alle ties kuinka kauan -> 100m2 lattiaa ylös ja 1kk kuivatus. Rakenne on erilainen kuin tämän päivän kivitaloissa (laatta koolaus lautalattia), mutta edelleenkin täysin mahdollista tietyissä tapauksissa. Ei sitä vettä tarvitse satoja litroja mennä että se voi aiheuttaa isoja toimenpiteitä. Käyttövesiputket taas on suojaputkissa, lämmitysputket ei.
">-kaapelien ohjaus ei sekoa niin että lattia on yht'äkkiä 90-asteinen ja pinnat (ja kukaties laatta) vaihtokunnossa
Miksi ei sekoaisi? Samalla tavalla nekin voivat rikkoutua.
Maalämmöntapauksessa lattaan ei saada 90 asteista vettä mitenkään. "
Voi ohjaus seota, mutta samanlaista tehoa sieltä kaapelista ei tule kuin kuumalla KL-vedellä. Vrt aikaisempi keskustelu kiertovesipumppujen lämpötilastopeista. ML-pumppu on tietysti eri asia, mutta saa silläkin parketit pilattua (kuten kaapelillakin, mutta vain yhdestä huoneesta)
"Myöskinvesikiertoisessa tehon siirtyminen loppuu ihan samalla tavalla kun veden kierto katkaistaan."
Vesikiertoisessa se loppuu kun vesi putkessa on jäähtynyt laatan lämpöiseksi. No aika merkityksetöntä tietysti kyllä.
putkimiehesi näitä sähköallergiatapauksia jos sähkölattialämpö on jtenkin "epämiellyttävämpää" kuin vesilattialämpö.
Se on tietysti huonompi homma jos ei kaapelit kestä. Aika vähän on kyllä kuulunut noista ongelmista.
Melkolailla jatkuvasti kuulee säädettävyysongelmista sähköllä toimivien lattialämmitysten tapauksessa. Vikaantumisherkkiäkin kuuluvat nuo hienoimmat älytermarit olevan.
haastattelin pari viikkoa sitten sukulaismiestä joten miten olivat viimein saaneet lattiat tasalämpöisiksi. He olivat poistaneet huonetermostaatit toiminnasta ja älytermarit ohjasivat vain kiinteät lämmöt betonilaattaan ja pakkasen kiristyessä tai takkaa käytettäessä isäntä käsipelillä sääti jokaisen termarin.
Lisäksi tuolla lämmityspuolella näkyy olevan murhetta lämmöntaisuudessa sähkölämmön tapauksessa.
hyvin sanottu.
nestekiertoista voit lämmittää millä vain, mutta sähköpiuhaa vain sähköllä.
jos teet itselle, tee nestekiertoinen lämmönjako, jos myyntiin, suora sähkö.
mikäli alueelle tulee kaukolämpö, tuskin saat muuta edes valita, muista vaihtoehdoista kannattaa harkita maalämpöä.
Edellinen kommentti sisälsi oleellisimman kriteerin, minkä perusteella vesikiertoinen on ylivoimainen: lämmönlähteen voi myöhemmin vaihtaa miksi haluaa (vaikka sähkökattilaksi, ilmavesilämpöpumpuksi, mlp:ksi, öljyksi...), sähkökaapeleilla olet yhden kortin varassa.
myös ilmalämmitys lattiassa, siis Legalett. Lattiaa lämmittävän ilman voi lämmittää joko sähköllä (en tiedä miksi pitäisi) ja vesikierrolla. Ei tule välttämättä yhtään vesiputkia lämmityksen takia lattiaan ja lämmön lähteenä voidaan käyttää vaikka PILPpiä, maalämpöpumppua, tai pellettiä/klapia.
Siis kaksi asiaa: Vesivahinkoriskin minimointi ja lämmön lähteen kohtuuhintainen vaihtomahdollisuus kaikkien tavanomaisten positiivisten seikkojen lisäksi.
www.sahkolammitysfoorumi.com/ajankohtaista.html