Tästä on muiden otsikoiden alla keskusteltu jo, mutta halusin silti vielä ihan oman aiheen. Taitaa tosin olla ettei tästä saa järkevää keskustelua. Se mikä vieläkin sai minut avaamaan aiheen on se että on vain niin ihmeellistä miten joidenkin päässä hengittävyys on jotenkin niin ehdoton vaatimus ja yleensä näillä samaisilla ihmisillä on ihan järjettömiä ajatuksia hengittävyydestä. Ainakin nykyaikaisessa kivitalossa hengittävyydestä ei ole hyötyä. Ainoa pieni hyöty löytyy lämmityskauden ulkopuolelta kesällä, jolloin hengittävä rakenne voi hetkellisesti alentaa liian suurta ilmankosteutta kesäiltana. Haitat on selvät: Huoneilman kuivuminen ja rakenteiden kostuminen. Eli ihan päinvastoin mitä pitäisi.
Aihe hämmästyttää minua ajankohtainen koska suunnittelen siporex-taloa ja ihmettelen miksi vakioratkaisu siporextalossa on yleensä höyrynsuluton pinnoite?
Aihe hämmästyttää minua ajankohtainen koska suunnittelen siporex-taloa ja ihmettelen miksi vakioratkaisu siporextalossa on yleensä höyrynsuluton pinnoite?
Vastaukset 13
Vanhimmat
No mielestäni talon "hengitys" hoidetaan ilmanvaihtokoneella. PISTE.
Valtaosassa kaikkia taloja sisäpintaan tulee lateksimaali, joka toimii kohtuu höyrynsulkuna, ei toki täysin tiiviinä. Näin myös valtaosassa sipotaloja.
Voithan tehdä empiirisen kokeen ja liimata yhteen huoneeseesi sisäpintoihin uretaanilevyn ja verrata sitä sitten toiseen jossa on vain tasoitteet ja maali, voipi olla että aivan suurta säväystä et koe kun huoneesta toiseen tallot vaikka teoriassa kuinka toisen huoneen ilma kuivuisi :-)
Kyllä ne rakenteet kostuvat eniten ulkoisesta rasituksesta / selvistä suunnitteluvirheistä, ei sisältä seinään tunkevasta massiivisesta höyrystä.
Miksi hämmästelet asiaa, mitä väliä sen on miten kukin tekee, tee niin kuin itse olet itsellesi vakuuttanut oikeaksi ja seiso sitten sen takana.
Niin, mutta kun vaan hengittävyyden puolesta tuntuu puhuvan täälläkin niin monet sipo-miehet ja naiset, niin sanoisin että se kertoo ihmisten suoranaisesta tyhmyydestä, jos minun johtopäätökseni hengittävyyden hyödyistä ja haitoista on todellisia
"Kyllä ne rakenteet kostuvat eniten ulkoisesta rasituksesta / selvistä suunnitteluvirheistä, ei sisältä seinään tunkevasta massiivisesta höyrystä."
Vuotava katto tekee kosteusvahingon tietysti heti, mutta jos puhutaan seinien kostumiseta, niin kyllä se kosteus tulee silloin sisältä. Kosteushan siirtyy kosteammasta kuivempaa kohti, eli talvella sisältä ulospäin, ellei seinässä ole riittävää kosteusvastusta, niin seinä kostuu.
Olen samaa mieltä että talo hengittää ilmanvaihdolla ja on silkkaa typeryyttä päästää sisäilman kosteutta rakenteisiin.
talo hengittää myöskin konekeuhkoilla, ja sen valitettavan selvästi usein kuuleekin.
Myös v:n kosteus tulee sisältä, mutta aiheuttaja tulee ulkopuolelta.
Jos rakenne sen kestää.
Eikös se ole paljon riskittömämpää, käyttää sellaisia rakenteita, jotka voi (hallitusti) kostua, kuin estää kosteutta menemästä herkkiin rakenteisiin.
"Ainoa pieni hyöty löytyy lämmityskauden ulkopuolelta kesällä, jolloin hengittävä rakenne voi hetkellisesti alentaa liian suurta ilmankosteutta kesäiltana."
Ei se sitä tee.
Kesällä on ulkona sama määrä vettä ilmassa kuin sisälläkin eli ei se kivirunko voi tehdä mitään.
Sen sijaan jos talossa on jäähdytys (joka myös vähentää aina vettä huoneilmasta) pyrkii vesihöyry virtaamaan hengittävän seinärakenteen läpi SISÄÄNPÄIN. Eli kyllä se on ihan hanurista tuossakin se hengittävyys.
Mutta jos pervoilemaan aletaan ....
Kun siporextalon seinät kastelee huolellisesti ulkoapäin viilenee koko talo ... ainakin asteen promillen tai silleen. Fakta homma. ;-)
Temppu ei toimi esim Lammissa, lammi six paxsempi. heh.
... mutta minustakin se hengittävyys on pelkkä mainoslause.
Tosin, eipä siitä mitään haittaakaan ole. 375-sipo-seinä on ihan toimiva ratkaisu, ei kannata nähdä vaivaa ja ottaa riskiä, että lähtisi parantelemaan sitä kokeilemattomilla systeemeillä.
Tekninen tieto: ammattisuunnittelijan käsikirjan lukua 2.7.
Valitettavasti tämä pelaa myös käytännössä ja on mukava asua, talvinen ilmankosteus on yli 40.
LAinaus oppaasta kyseisestä kohdasta
"Siporexin tasapainokosteus muuttuu hitaasti ympäröivän
ilman lämpötilan ja kosteuden muuttuessa. Tämä
ominaisuus parantaa siporex-rakennuksen sisäilman
laatua. Talvella, kun sisäilman kosteuspitoisuus on lämmityksen
takia pieni, huokoinen siporex-pinta luovuttaa
kosteutta sisäilmaan."
Ukoisko tuota, että siporexissa riittäisi koko talveksi kosteutta ja vielä kun ottaa huomioon sen että kosteutta menee kokoajan kivestä ulospäin myös, jos menee sisällekin. Kaipaisin kyllä paremmat perusteet. Hetkellisesti kyllä voi kostuttaa, mutta vaikea uskoa että koko talveksi
Mielestäni näissä teidän keskusteluissa menee puurot ja vellit sekaisin eli keskusteluissa ensinnäkin sekoitetaan hengittävät materiaalit ja rakenteet keskenään, materiaali on eri asia kuin rakenneratkaisu.
Ymmärrätte varmaan, että hengittävästä materiaalista voidaan tehdä hengittäviä tai hengittämättömiä rakenteita. Hengittämättömästä materiaalista voidaan tehdä ainoastaan hengittämättömiä rakenteita.
Aloituksessa viitataan Siporexiin. Tästä materiaalista pystytään tekemään hengittäviä ja hengittämättömiä rakenteita, koska materiaali on hengittävä. Eristeharkkojen osalta ei enää puhuta materiaalista vaan kyseessä on rakenneratkaisu, joka on luonteeltaan hengittämätön (Huonosti hengittävä), joten tästä materiaalista ei voida rakentaa kuin hengittämättömiä ratkaisuja.
On myös sellaisia materiaaleja, joita käytettäessä rakenteen pitää olla hengittämätön sen vuoksi, että rakenteessa käytetyt materiaalit menevät kosteuskuorman vuoksi pilalle esim. homehtuen höyrysulun pettäessä.
Raksaaja viittasikin tuolla aikaisemmin lateksiin ja sen vaikutuksesta hengittävyyteen, jolloin jopa Siporexin hengittävyys heikkenee. Tämä ei kuitenkaan ole huono asia sillä rakenteiden turhaa kosteuskuormitusta pitää luonnollisesti välttää. Lateksi ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Siporex-seinä rakenteena voi kestää jopa rajua kosteuskuormaa pilaantumatta ja materiaalin hengittävyyden vuoksi rakenne myös kuivuu kosteuskuorman pienentyessä. Lämpötekniikka luonnollisesti kärsii väliaikaisesti mahdollisten märkien rakenteiden vuoksi.
Silloin kun sisältä ei päästetä kosteutta rakenteisiin eikä ulkoapäin. Riskejä tulee kummassakin tapauksessa mikäli näin ei ole.
Vai millä tavalla olisi muuten riskittömämpää?
Nämä keskustelut vaikuttavat melkein sellaisilta että materiaaleilla olisi keuhkot...
Joo ei kosteutta kannata laskea rakenteisiin tieten tahtoen. Kosteuskuormat sisältäpäin ovat kuivissa tiloissa minimaalisia etenkin koneellisen ilmastoinnin myötä. Kosteiden tilojen osalta tilanne on hivenen erilainen. Ulkoapäin tulevan kosteuden kanssa kannattaa tehdä järkeviä ratkaisuja mm. kattorakenteissa ja arkkitehtuurissa.
"Nämä keskustelut vaikuttavat melkein sellaisilta että materiaaleilla olisi keuhkot... "
No nyt hivenen liioittelet. Ymmärrät varmaan mitä eroa on suljetulla muovipussilla ja kangaskassilla jos niiden sisään laitetaan vettä:)
Hienoa lukea kuinka siporex-materiaalin luonne ymmärretään. Hengittää pitää rakenteen että asukkaankin!
Näistä omatoimisista energiansäästäjistä tulee vielä ongelmanaiheuttajia sekä talolle että ihmisille, jotka asuvat näissä energiaystävällisissä ihmisille kelpaamattomissa pullonkauloissa...
Vanhat talot ovat aina hengittäneet. Kestäneet vuosisatoja. Sekä olleet _ehkäpä_ hieman vähemmän energiaystävällisiä. Mutta talo on terve ja ihmiset samoin!
Minä säästän perheen antibioottilaskuissa ja pistän vähäsen sähkölaskuun ;)