hei. olen avoliitossa ja meillä on lapsi. mies on minua 2v vanhempi. nuykyään tunnen itseni onnettomaksi tässä suhteessa.. kinastelemme lähes päivittäin, mutta välillä löytyy myös helliä hetkiä, seksi ei enään tunnu miltään.
ja olen usein ajatellut itseäni 2v nuorempaa miestä. mitä teen? olen pulassa, en ymmärrä omia tunteitani..
nuoremman miehen tunteista ei mitään hajua.
monta kertaa olen miehelleni erosta puhunut, mutta mies ei ota tosissaan.
vastaukset asiallisesti kiitos..
ja olen usein ajatellut itseäni 2v nuorempaa miestä. mitä teen? olen pulassa, en ymmärrä omia tunteitani..
nuoremman miehen tunteista ei mitään hajua.
monta kertaa olen miehelleni erosta puhunut, mutta mies ei ota tosissaan.
vastaukset asiallisesti kiitos..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ero on perseestä, ei se vaihtamalla parane.
Tee jotain hyödyllistä. Perusta firma/opiskele jotta voit kunnioitaa itseäsi. Älä nojaa asioissa mieheesi, äläkä elä hänen kauttaan, seiso omilla jaloillasi.
Tää oli niin asiallista ja viisasta ettet puoliakaan tajunnut/pysty toteuttamaan.-helmiä sioille.
suhteeseen pitää panostaa ja sitä pitää huoltaa. Toinen tekee sen huomaamattaan ja vähäeleisesti toinen vaatii suuri atekoja isoja eleitä. Kun elämä vaihtuu arkeen ja ne kohokohdat alkaa olla harvassa on syytä katsoa peiliin. Mitä teet itse suhteenne eteen?
Ensin selvitä itsellesi mistä ja miksi kinastelette. Mikä tekee onnettomaksi vai onko se tilanne jossa onnellisuus puuttuu? Helliä hetkiä on, mutta miksi ne ei riitä, miksi seksi ei tunnu jne. Kun tiedät itse mikä suhteessa ei tyydytä on aika ottaa asiat puheeksi puolison kanssa tai alkaa vähin äänin tekemään asian eteen jotakin.
Seksistä puhuttiin tuolla alempana eri asioita, mutta jos se on tylsää niin sitä on aika helppoa piristää? Ei se lähetyssaarnaaja ole sen hauskempaa sinällään kenenkään kanssa, vikaa on haettava muualta kuin partnerista suoraan.
Nyt jos vielä joku toinen kiinnostaa niin se tuttu kumppani näyttää vielä vähemmän kiinnostavalta. Ruoho kun on aina vihreämpää..
Ensin nyt laitat asiat kunnolla järjestykseen ja teet sen päätöksen jonka mukaan elät jatkossa eli joko yrität saada elämän takaisin raiteilleen tai sitten otat sen eron etkä vain jaarittele siitä toistamiseen. Puolisosi ei välttämättä ole huomannut edes että mikään on vialal ja siksi jättää puheesi huomioimatta tai sitten on huomannut, mutta ei ole sen rohkeampi tai viitseliäämpi tekemään asioille mitään. Jos on hilja aja yrittää olla kuin ennekin niin jospa mokomat vouhotukset unohtuu?
Jos eron syy on se, että parempi suhde toisen kanssa houkuttaa haaveissa niin tuskin sekään sen pidempään kestää jos haihattelet ja mietiskelet etkä ole valmis tekemään sen suhteen eteen töitä tosissasi. Halu ja tahto on ne asiat joilla on onnistuneessa suhteessa iso rooli. Hae vaikka joku parisuhde opas tai uusin yhteishyvä-lähti niin pääset asiassa alkuun tiedollisella tasolla.
Niin ja oma parisuhde on jo parikymmentä vuotta vanha, on nousuja ja laskuja jopa jo melkein mahalaskukin kertaalleen, mutta aina on kuitenkin päätetty yhdessä jatkaa ja se on kannattanut. Ei kukaan ole iänkaiken vastarakastunut vaan se arki koittaa joka suhteessa jossain vaiheessa.
Niin ja kuten sanoin niin oletko oikeasti onneton vai puuttuuko elämästäsi onnellisuus? Ne ovat vastakohtia toisilleen ja siihen väliin mahtuu monta tunnetilaa.