Minua kiinnostaa nuoremman polven ex-vl:nä, miltä hoitokokouksissa hoidetuista tuntui? Ihan uteliaisuuttani yritän päästä heidän päänsä sisään ja samalla yritän ymmärtää, miksi aihe vielä kovasti puhututtaa. Tavallaan ymmärrän, kun olen äitiänikin kovasti kuunnellut, mutta äitini tuntemukset ovat vain yhden ihmisen tuntemuksia.
Itse olen ollut hoidettavien lapsi, en itse hoidettava, joten näkökantani on toki erilainen. Minulla kesti jopa kauan tajuta, miksei isäni vaan jatkanut uskomistaan rauhassa, mennyt vaikka toiseen seurakuntaan (esim. kirkon piiriin), kun hänet potkaistiin julmasti ulos uskovien joukosta.
Miltä se tuntui?
Itse olen ollut hoidettavien lapsi, en itse hoidettava, joten näkökantani on toki erilainen. Minulla kesti jopa kauan tajuta, miksei isäni vaan jatkanut uskomistaan rauhassa, mennyt vaikka toiseen seurakuntaan (esim. kirkon piiriin), kun hänet potkaistiin julmasti ulos uskovien joukosta.
Miltä se tuntui?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Seuroissakäynti loppui, ystävät hylkäsivät ja koko muukin siihenastinen sosiaalinen elämänmalli päättyi.
Oma uskominen ei kuitenkaan missään vaiheessa ollut "uhattuna", vaikka minut väärähenkiseksi ja ulkopuoliseksi tuomittiinkin. Ihmisten antamilla tuomioilla ei uskomisen kannalta ole mitään merkitystä.
Erityisesti tuona aikana lohdutti vanhan siioninlaulun säkeistö:
"Vaikk´ ystävät mun hylkää, ei se haittaa
on Jeesukseni omanani ain´
Hän sijaa mulle taivaassansa laittaa
ja uskollinen mulle on Hän vain."
Kiitokset mielenkiinnostasi! Terveisin sirkka
jos et epäillyt omaa uskoasi missään vaiheessa vääräksi tms. painostuksen ja hyljeksinnän takia. Se on hieno asia. Olen huomannut, että moni erotettu "janoaa" kuulla nimenomaan vl:ltä, että "Olet uskomassa". Jumalan Sana ei riitä todistuksesi kaikille.
Erityisesti tuona aikana lohdutti vanhan siioninlaulun säkeistö:
"Vaikk´ ystävät mun hylkää, ei se haittaa
on Jeesukseni omanani ain´
Hän sijaa mulle taivaassansa laittaa
ja uskollinen mulle on Hän vain."
vl:ien ja RY:n julkaisemassa Siionin laulukirjassa.
uudistamisen yhteydessä jäänyt pois tuo laulu. Paljon muitakin kauniita lauluja otettiin kuulemma pois laulukirjastanne.
epäilykset. Kyllä sitä väsynyt voi olla, mutta että ei osaa omaa uskoa epäillä. Kyllä minä ainakin tunnen, että epäilen sitä hyvinkin monesti.
Sirkka, onnea ja siunausta Jossain vaiheessa se ratkaisu on vain tehtävä. Seuraako Anti Kristusta vai Jeesusta. Sinä valitsit, mutta kun on tehtävä silmänpalvojien ja Jeesusken välillä jako, on tilanne selvä, siinä jää monta silmänpalvojaa paitsioon.
Rukoile heidän puolestaan, sillä penkki kansa on heitä ihan hyvää, ja heidän sydämmessään on Jeesus, mutta ovat "löysällä ristillä" noiden riiviöiden vuokso vuodesta vuoteen.
vapaus Jeesuksessa voittaa aina.
Siunausta.
1. Mä aattelen kun loppuu taisto aivan
ja sisälle saan mennä siioniin,
niin päättynyt on itkuni ja vaivan
ei kyyneleitä nähdä yhtään siin.
2. Ei valita, ei huokaa kukaan tuolla,
ei siellä morsianta häiritä.
Oi kotona kuinka ihana on olla,
kun maailma ja synti tänne jää!
3. Jos kohta kaikki ystävät mun jättää,
jos maailmass´ ei turvapaikkaa jää
mä iloitsen, kun sydämessäin tunnen,
ett´ taivaassa on mulle määränpää.
4. Vaikk´ ystävät mun hylkää, ei se haittaa,
on Jeesukseni omanani ain´
Hän sijaa mulle taivaassansa laittaa
ja uskollinen mulle on Hän vain.
5. Vaikk´ kanteletta kauniist´ en voi soittaa,
kuitenkin Herran Kiitost´ veisailen,
ja riemu sydämeni tahtoo voittaa,
kun joskus Jeesustani kiittelen.
6. Mä ristiänsä iloll´ tahdon kantaa,
sill´ enhän muutoin kruunuakaan saa,
Mä kaikki tahdon Jeesukselle antaa,
ja palkan saan mä kerran taivaassa!
Hei fredom07!
En muista, onko tämäkin laulu juuri hoitokokousvuosina uudistettavana olleen laulukirjan yksi poistetuista lauluista. Niistä on täälläkin joskus ollut luettelo.
Yksi varmaan aika yleinen väärähenkisyyte (oma kokemus) koski laulukirjauudistuksesta puhumista (paitsi kehumiset). Se tuomittiin "jumalanvaltakunnan arvostelemiseksi.
Vastailen mielelläni kysymyksiisi, jos osaan!
T. sirkka
Uskoni peruskysymyksistä minulla ei ole mitään epäilyksiä!
"Mikä armosi mitta, oi Herra,
Minun kohdalle määrätty.
Ole kiitetty Herrani Jeesus,
Ole kiitetty, kiitetty!
(SL 153; v. 1969 painos)
Vuosien varrella vahvistui, etteivät hoitokokoukset kaikkinensa olleet oikeita. Itse sitävastoin olen jatkanut entisessä uskossani, mistä olin "hengen ja elämän saanut" jo lapsuudestani asti.
Raamattua mukaellen: "Pidä mitä sinulla on, ettei kenkään sinun kruunuasi ottaisi pois."
kuitenkin oma tarkoituksensa näillä kokouksilla.Jumala on kuitenkin aina oikeassa.Me ihmiset puutuvaisia ja vieheellisiä.
Monia vanhoja Siionin lauluja poistettiin uudistuksen yhteydessä siksi, että niissä ei esiintynyt vanhoillislestadiolaisten kolmiyhteisen jumalan kolmatta persoonaa, seurakunta-sanaa.
Nykyisissä Siionin lauluissa seurakunta-sana esiintyy joka laulussa. Sen sijaan Isä ja Poika seikkailevat sanastossa hieman harvemmin.
eikä Jumalalla ollut siinä asiassa mitään osaa.
Hoitokokoukset olivat poikkeuksetta ahdistavia kokemuksia. Oletko nuorempana nähnyt koskaan kuinka aikuiset ihmiset itkevät kuorossa vaikkapa viisi tuntia yhteen menoon kun toista kidutetaan?
Itse muistan selvästi kuinka kaulan ja ylävartalon lihakset olivat kipeitä päiväkaupalla aina hoitokokouksen jälkeen -lohduttoman tuntikausien itkemisen jälkeen. Olisipa ollut pienikokoinen videokamera, niin näkisitte kuinka julmia ihmiset voivat uskonnon (SRK:n) nimissä toisilleen olla!
Jotkut poistuivat hoitokokouksesta vähin äänin kahvi-/tupakkatauon aikana ja kun poistuminen havaittiin, poistunut julistettiin saatanan lapseksi ilman eri perustetta poistumisensa vuoksi. Moni vl edelleen väittää, ettei ketään vastoin tahtoaan siellä pidetty...
kidutettu.,puhuteltiin.Jumalan sana ei ole pelkkää hempeilyä,se on myös kovaa puhuttelua.Me ei aina heti ymmärretä Jumalan tsrkoitusta.Mite Jumala antaa myös sotia ja luonnon katastrofeja.
on verrattavissa kidutukseen
"Jumalan sana on myös kovaa puhuttelua" Täsmennäpä pikkasen.
Sielunhoitoko on kovaa puhuttelua? Puhutteliko Jeesus syntisiä kovin sanoin? Uhkasiko helvetillä? Tokaisiko: sinussa on väärä henki? Julistiko ehdollista evankeliumia? Arvioiko katumuksen syvyyttä?
ettei ketään kidutettu? Väitätkö täällä kirjoitettuja kuvauksia valheiksi?
Kirjoitat, että Jumalan sana ei ole pelkkää hempeilyä, se on myös kovaa puhuttelua.
Kuitenkaan Raamattu ei kehota puhuttelemaan kovaa, vaan rakkaudella. Raamatusta ei vielä kukaan myöskään ole löytänyt perusteita väärähenkiparannuksille.
Miksi vertaat SRK:ta Jumalan sallimiin luonnonkatastrofeihin? Kyllä teidän SRK:nne on ihan ihmisen tekele...
eivät olleet tilaisuuksia, joiden tarkoituksena olisi ollut hoitaa kritityitä sanan hoitaa varsinaisessa merkityksessä, vaan ne olivat tilaisuuksia, jotka saivat "uudestiherätyksen" eli pakkokäännyttämisen sisällön.Tämä tarkoitti sitä, että niin synnin tunto, synnin nimi kuin synnintekijän "sormella osoittelu" kuului autorisoidusti ns "hoitomiehille". Nämä ns "hoitomiehet" nimesivät häpemättä ja aivan julkisesti monta elävässä uskossa ollutta Jumalan lasta, heitä edes aina tuntematta, armosta osattomiksi, saatanan lapsiksi.Kun tämä kaikki tapahtui odottamatta kuin tsunami ikään, aiheutti tämä pelkoa, ahdistusta ja jopa järjen sekoamisia.
Itse olen ainakin kahdeti järkyttynyt niin, että olen ollut henkeni menettää. Eipä siis hyvältä tuntunut.
todella vapaaehtoista.Itse jokainen löytää tai luopuu.Jokainen on oman onnensa seppä.
Saatta takoa muutaman uskovaisen saatanalle ohimennessään...
Olet ollut palstalla jo senverran pitkään, että luulisi sinunkin jos tietävän, että hoitokokouksissa ei todellakaan aina toimittu oikeudenmukaisesti. Moni joutui syyttään lähtemään tietämättä tuskin mistä häntä syytettiin tai mikä oli se väärä henkin jonka valtaan hänen sanottiin joutuneen. Se ei todellakaan ollut kaikille vapaaehtoista. Mikäli ei tiedä asioista tai ei halua nähdä tosiasioita kannattaa ehkä vähän miettiä ennen näin tuomitsevaa kommentoimista. Eikö usko olekaan Jumalan työ sinun mielestäsi, kun toteat että jokainen itse löytää tai luopuu ja että jokainen on oman onnensa seppä?
Viesteistäsi ei minun mielestäni kuulu rakkaus lähimmäistä kohtaan. Lähimmäistä voi (ja pitää) rakastaa vaikka hän ei jakaisikaan omaa ajatus- ja arvomaailmaa. Se että sinä tunnustat tätä uskoa, ei tee sinusta (eikä minusta) yhtään parempaan ihmistä. On suurta Jumalan armoa, että olemme tässä.
ämmä ns. uusesikoinen (Mopin palstalla lanseerattu termi). Silti te molemmat yhä käytte samoissa ry:n seuroissa.
Muuten acimlainen kysyy sinulta jotain palstallaan. Voisit vastailla hälle.
Nämä lanseeraukset voi varmaan jättää omaan arvoonsa. Mutta totta on, että voimme vaikka ämmän kanssa istua vierekkäin seurapenkissä. Hui!
Eräs konfirmaatiotilaisuus
Kirjoittanut: järkyttynyt
Todella tökeröä käytöstä muutamilla rippileiriläisellä konfirmaatiotilaisuuden jälkeen kirkon edustalla.
Tunnelma kirkon sisällä oli niinikään harras ja kyneleitä vuodatettiin, halattiin, laulettiin sekä oltiin muutenkin kuin pyhäkoululaiset.
Sitten kun päästiin ulos ja kirkon edessä oli sankka ihmisjoukko, niin sen keskellä alkoi tupakat (sikarit) savuta viidellä pojalla. Joukon pääjehu, pitkätukkainen, rippileirin kingi kaivoi taskustaan paksun sikaarin, jota vuoronperään viiden pojan jengi veti reteen näköisenä.
Äykeä savu tuntui laajasti kirkon edessä.
Mutta lisäksi nämä isot veljet myös kaivoivat tupakat ja vetelivät joukon keskellä.
Oli sivistymätöntä alkaa savuamaan oikein esimerkillisesti kaikkien lasten nähden.
Siinä sitten lähiomiaet halaili näitä tupakkapoikia. Paksua sikaria vetävällä pääjehulla kärysi sikari sormien välissä, kun häntä halattiin. Kukahan tälle oli sikarit ostanut tilaisuutta varten. Kukapas muu kuin oma isä, jolla on vanhemmuus hukassa.
Melkoisen tökerää käytöstä vanhemmilta sallia lastensa esittävän kovista konfirmaatiotilaisuuden kunniaksi. Ja miksi pitää rippileirien isosiksi valita aina tupakka "miehiä".
Eikö leirin henkilökunnalle ja opettajille tullut pieneen mieleen sopia, ettei sitten aleta viljelemään sen tupakin kanssa kirkon edessä kaiken kansan nähden ja samalla aiheuteta pahaa mieltä muille. Se äykeä savun katku häiritsi ilmiselvästi ja en malttanut olla huomauttamatta näille korsteeneille. Vaan mitäpä se auttoi, ilkikurista virnuilua vaan. Tokkopa nämä korsteenit oli ikäpäivänä edes kuulleet tupakin vaarallisuudesta ja sen kanssa käyttäytymisestä.
Minusta ei siis ole ollenkaan sopivaa, että uskovaisten julkisessa tilaisuudessa sallitaan alaikäisten tupakan kanssa pelleilyä.
Ja en halua kuulla enää ikinä perusteluna tälle sopimattomalle käyttäytymiselle sitä, että eihän tämä ole syntiä.
Ei se ole syntiä muuallakaan, mutta silti esim. ravintoloissa ei sallita sisällä polttaa.
Ja miksi lestadiolaisille ei kelpaa suomen lainsäätäjän pykälä, ettei alaikäiselle, ei edes omille lapsilleen saa tupakkaa hankkia.
Selitykseksi ei kelpaa, että sehän on vain paha tapa ja muotia. Muotihuumetta se onkin lestadiolaiselle nuorisolle, joka selvästi haki pätemisen tarvetta savustellessaan kirkon edessä sankan ihmisjoukon keskellä. Rippileirillä on kyllä ohjeet, ettei tupakkia saa viljellä, mutta kun vanhemmat sallii, ei leirin henkilökunta voi muuta kuin levitellä käsiään.
Vanhemmilla on kasvatusvastuu hukassa ei vain tupakin käytössä, vaan muissakin asioissa.
Kun muualla tupakinpoltto vähenee, lestadiolaisten keskuudessa siitä on tehty muotihuume ja sillä haetaan itsetunnon kohotusta, kun alkoholia ei voi käyttää.
Vaan jospa se onkin niin, että kun sallitaan tupakinpoltto, niin sillä ehkäistään sortuminen viinasten käyttöön.
Oli miten oli, mutta tökeröä se tupakin viljely silti on. Neuvokaa vanhemmat lapsianne, ettei tupakoimaton lapsenne ikinä sorru menemään naimisiin tupakoivan kaverin kanssa.
Ei ole yhtään mukavaa, vaan pelkästään epämukavaa, kun se puolisonne sitten työntää lastenvaunuja tupakka savuten, ei vain siinä, vaan kaikissa muissakin tilanteissa.
Aina se lemu seuraa mukana ja kaikkialla.
Ja aivan varmasti tupakoivan kaverin suutelu tuntuu inhottavalle.