Vauva tuli Clomifenilla ja Lugesteronilla!

Taikauskoisena en uskaltanut vielä raskausaikana kirjoitella, mutta nyt uskallan kertoa, että toiveisiimme vastattiin ja saimme terveen ja suloisen tyttövauvan. Kärsin PCO:sta eikä lapsia olisi voinut saada ilman lääkehoitoa. Oli uskomatonta tuuria, että toisena Clomifen kuukautena yksi munasolu irtosi ja tärppäsi. Siitäkin saattoi olla apua, että samassa kuussa tehtiin munajohdinten aukiolotutkimus.

Nyt pidän peukkuja teille kaikille lasta haluaville ja toivon teille kaikkea hyvää. En tule koskaan unohtamaan sitä lapsettomuuden aiheuttamaa tuskatilaa.
7830
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Itselläni aivan sama tilanne,PCO ja juuri tänään tuli täti käymään....kyllä potuttaa! nyt alkaa toinen clomikierto ja uusi inssi jälleen edessä,ensimmäinen inssi ei siis kohdallani tuottanut tulosta...mutta ihanaa että sinulla tärppäsi,itsellänikin mukavampi olla kun tietää että vielä on toivoa omalla kohdallakin =)

Äänestä

Minullakin on pco, ja toka clomikuuri takana, nyt vaan odotellaan miten käy. Saanko kysyä follikkelin koosta ja jos viitsit kertoa hieman lisää kaikesta mikä ehkä avitti tärppiäsi?
Kaikkea hyvää sinulle!

Äänestä
  • En osaa valitettavasti vastata tuohon follikkeli kysymykseen. Ne minkä uskoisin auttaneen tärppiin oli se, että ultrassa sekä ovulaatiotestein osoitettiin ovulaatiopäivä ja sitten sinä päivänä ja sen päivän ympärillä oli kova yritys. :) Join varmuuden vuoksi greippimehuakin jonka apuun jotkut ainakin uskovat.

    Muuten yritimme miehen kanssa pitää hyvää fiilistä yllä ja nauttia elämästä esim. matkustelemalla koska stressi selvästi häiritsee hedelmöitymistä. Lapsettomuus tilanteessa stressin välttäminen on kyllä erittäin vaikeaa.

    Lisäksi aloitin tuohon aikaan uuden mielenkiintoisen projektin johon suuntasin energiani ettei olisi tullut ajateltua vain hoitoja.

    Vastaan mielelläni ihan mihin vaan yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin, jos siitä vain olisi apua.

    Äänestä

  • Lottenelly kirjoitti:

    En osaa valitettavasti vastata tuohon follikkeli kysymykseen. Ne minkä uskoisin auttaneen tärppiin oli se, että ultrassa sekä ovulaatiotestein osoitettiin ovulaatiopäivä ja sitten sinä päivänä ja sen päivän ympärillä oli kova yritys. :) Join varmuuden vuoksi greippimehuakin jonka apuun jotkut ainakin uskovat.

    Muuten yritimme miehen kanssa pitää hyvää fiilistä yllä ja nauttia elämästä esim. matkustelemalla koska stressi selvästi häiritsee hedelmöitymistä. Lapsettomuus tilanteessa stressin välttäminen on kyllä erittäin vaikeaa.

    Lisäksi aloitin tuohon aikaan uuden mielenkiintoisen projektin johon suuntasin energiani ettei olisi tullut ajateltua vain hoitoja.

    Vastaan mielelläni ihan mihin vaan yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin, jos siitä vain olisi apua.

    Minä olisin kiinnostunut kuulemaan miten se ovulaatio teillä havaittiin? Käytit siis ovulaatiotikkuja? Tikutitko ultrapäivästä lähtien? Arvioiko lääkäri ovulaatiopäivää ultran perusteella? Kuinka monena päivänä muhinoitte miehen kanssa? Ja koska sinulla alkoi, jos alkoi, raskaustuntemukset ja millaisia?
    Jättikiitos jos vastailet ja onnea vielä!

    Äänestä

  • 1860 kirjoitti:

    Minä olisin kiinnostunut kuulemaan miten se ovulaatio teillä havaittiin? Käytit siis ovulaatiotikkuja? Tikutitko ultrapäivästä lähtien? Arvioiko lääkäri ovulaatiopäivää ultran perusteella? Kuinka monena päivänä muhinoitte miehen kanssa? Ja koska sinulla alkoi, jos alkoi, raskaustuntemukset ja millaisia?
    Jättikiitos jos vastailet ja onnea vielä!

    Tein ovulaatiotestejä jo pari päivää ennen ultraa. Ultrassa (taisi olla kierron 12. päivä) lääkäri sanoi, että uskaltaa luvata, että ovulaatio tapahtuu 24 tunnin sisällä. Samana iltana iltana ovulaatiotesti näytti plussaa. Olimme sopineet että ultrassa saa vasta luvan yrittää, ettei tule monisikiöraskautta jos munasoluja olisi ollutkin irtoamassa useampia. Ja kun niitä oli vain yksi, saimme yrittää. Taisi olla yritystä muutaman päivän ajan useita kertoja päivässä.

    Oli uskomatonta, että raskausoireet alkoivat niin selkeinä. Viikosta 5 oli tosi kovia kohdun kasvukipuja. Minulla jatkettiin varmuuden vuoksi Lugesteron hoitoa keskeytymättä viikolle 8 asti keskenmenon ehkäisemiseksi vaikka en ole keskenmenoja saanutkaan. Sitten tuli pientä pahoinvointia, joka muuttui runsaaksi viikolla 7. Siinä välillä rinnat turposivat puolitoista kuppikokoa parissa päivässä. Myös vatsaa taisi turvottaa.

    Onneksi pidin kaikesta päiväkirjaa - ei muistaisi enää yksityiskohtia.

    Äänestä

  • Lottenelly kirjoitti:

    Tein ovulaatiotestejä jo pari päivää ennen ultraa. Ultrassa (taisi olla kierron 12. päivä) lääkäri sanoi, että uskaltaa luvata, että ovulaatio tapahtuu 24 tunnin sisällä. Samana iltana iltana ovulaatiotesti näytti plussaa. Olimme sopineet että ultrassa saa vasta luvan yrittää, ettei tule monisikiöraskautta jos munasoluja olisi ollutkin irtoamassa useampia. Ja kun niitä oli vain yksi, saimme yrittää. Taisi olla yritystä muutaman päivän ajan useita kertoja päivässä.

    Oli uskomatonta, että raskausoireet alkoivat niin selkeinä. Viikosta 5 oli tosi kovia kohdun kasvukipuja. Minulla jatkettiin varmuuden vuoksi Lugesteron hoitoa keskeytymättä viikolle 8 asti keskenmenon ehkäisemiseksi vaikka en ole keskenmenoja saanutkaan. Sitten tuli pientä pahoinvointia, joka muuttui runsaaksi viikolla 7. Siinä välillä rinnat turposivat puolitoista kuppikokoa parissa päivässä. Myös vatsaa taisi turvottaa.

    Onneksi pidin kaikesta päiväkirjaa - ei muistaisi enää yksityiskohtia.

    Suurkiitos sinulle kun vielä viitsit tulla vastaamaan, kiitos kaikesta tiedosta ja kaikkea hyvää jatkossakin!

    Äänestä

kiitos toivoni heräsi.tulin juuri tuolta samaisesta aukiolotutkimuksesta ja kaikki oli erinoimaisesti auki ja kävin apteekissa saman tien kun mulle määrättiin noita clomeja:)jospa tännekin kotiin saataisiin lähi aikoina vauva.onnea vielä kerran.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lottenelly kirjoitti:

Taikauskoisena en uskaltanut vielä raskausaikana kirjoitella, mutta nyt uskallan kertoa, että toiveisiimme vastattiin ja saimme terveen ja suloisen tyttövauvan. Kärsin PCO:sta eikä lapsia olisi voinut saada ilman lääkehoitoa. Oli uskomatonta tuuria, että toisena Clomifen kuukautena yksi munasolu irtosi ja tärppäsi. Siitäkin saattoi olla apua, että samassa kuussa tehtiin munajohdinten aukiolotutkimus.

Nyt pidän peukkuja teille kaikille lasta haluaville ja toivon teille kaikkea hyvää. En tule koskaan unohtamaan sitä lapsettomuuden aiheuttamaa tuskatilaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu