Kysymys

kannattaa antaa kokeilla muitakin lajeja.Eikä pieni taukokaan pahaa tee välillä.
Harjoituksissa voi vaikka käydä harvemmin,koska niitäkin on joskus likaa.(riippuu tietysti iästä)
Pitää olla kiinnostunut henkilöstä, mikä häntä kiinnostaa ja olla varsinkin vanhempana siinä mukana.Eikä pakottaa omiin mieltymyksiin.
Toki joskus pitää vähän "töniä" lähtemäänkin.
Tämän päivän ongelma on varsinkin lapsilla, liian paljon harrastuksia. Missä on aika rauhoittua esim. lukea kirjoja, leikkiä omia leikkejä jne...
aina menossa, jossain vaiheessa harrastukset alkavat hiipua.(tässä yksi mielipide)

meillä käydään 2 krt/vko harjoituksissa, joista toisen kerran vetää syötävän ihana vetäjä. lapset eivät halua missään nimessä olla sieltä pois, sairaana joudun pakottamaan jäämään kotiin. toisen kerran vetäjä on pätevä, anisoitunut ex-painija, mutta joka ei oikein osaa olla lasten kanssa, sinne saa väliin houkutella.

meillä on houkuttimiksi käytetty ns rastikertoja. eli yhdestä osallistumiskerrasta saa rastin ja kun 10 on täynnä, mennään hamppariaterialle, uimaan, laskettelemaan tms.

ja jos oikein tympii, niin ollaan pois, harrastus se vaan on. olen vain huomannut, että jos joskus jää pois, niin seuraavalla kerralla on vaikeampi taas lähteä.

Paini on lajeista monipuolisin. Kannattaa harkita tarkkaan onko mitään järkeä luopua näin hyvästä lajista. Tietysti nuoret kehittyvät huimaa vauhtia ja valitettavasti nykyjan nuorille on tarjolla kaikenlaisia trendikkäitä vaihtoehtoja jotka eivät kylläkään korvaa perinteistä painia.

Omalla kohdallani kun olin nuori niin tuli murrosiän siivittämänä jäähdyttelyn aika ja treenasin viimeisen vuoden painin lisäksi myös karatea mm.Kouvolan Oushinkanissa.

Mutta nyt taas homma kulkee ja olo on kuin parikymppisellä konsanaan.