Onko mahdollista päästä yliopistoon opiskelemaan, jos ei ole ylioppilas? Lueskelin yliopistojen nettisivuja ja kaikissa oli määritelty yo-todistus pääsyvaatimukseksi, vaikka sitä ei noteerattaisikaan. Onko siis mahdollista saada osallistumisoikeus pääsykokeisiin esim. historia, yhteiskuntatietellinen ilman valkolakkia?
Opiskelemaan ilman YO-lakkia?
Tiedotonna
152537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
On mahdollista...kolmevuotinen ammattitutkinto antaa oikeuden pyrkiä yliopistoon ns. pääsykoekiintiössä. Eli todistuksestasi et saa pisteitä, mutta sisään otetaan puolet pelkän pääsykokeen perusteella, eli jos menestyt todella hyvin pääsykokeessa, voit päästä sisään.
Mitä, jos ei ole 2 vuotista ammattitutkinotakaan?:) Tai opiontoja avoimessa-> ei saa osallistua pääsykokeisiin?
Peruskoulu- tai työelämäpohjalta ei suoraan pääse. Avoimen väylä koskee vain joitakin aloja; väylät ovat pitkälle yliopisto- ja alakohtaisia, ja sisäänpääsy väylän kautta on vähintäänkin yhtä vaikeaa (jos ei vaikeampaa, alasta riippuen?) kuin yleinen valintakoe, sillä opiskelupaikkoja on yleensä vain kourallinen ja väyläpaikan saamiseen opintojen tulee olla laajat ja erinomaisin arvoanoin suoritetut.
En usko, että avoimenkaan kautta tosin opintoihin kiinni pääsee, jos ei muuten ole hakukelpoinen; saa toki korjata, jos olen väärässä.
Sepä unohtui sanoa, että avoin yliopisto tai siellä suoritetut opintokokonaisuudet eivät tosiaan anna yleistä hakuoikeutta, vaikka niitä suorittelisi kuinka laajoja kokonaisuuksia tahansa.
Ainakin toisen asteen opinnot pitäisi olla suoritettuna eli ammattikoulu/lukio.
Minä olen lukion käynyt, siitä jatkanut ammattikorkeaan ja edelleen yliopistoon (alin vaihtoehto) ja ihan hyvänä olen valitsemaani tietä pitänyt. Käyn yliopistoa töiden ohessa ja on ainakin käytännön pohjaa yo-opiskelulle. Raskastahan se välillä on, mutta paljon opiskelu myös antaa =)
Tässä eri vaihtoehdot lähteä opiskelemaan (suoristusjärjestys):
1.Peruskoulu
2.Ammattikoulu tai lukio
3.Amk
1.Peruskoulu
2.Ammattikoulu tai lukio
3.Yliopisto
1.Peruskoulu
2.Ammattikoulu tai lukio
3.Amk
4.Yliopisto
Ei kun tsemppiä uravalinnoille !!
http://www.uta.fi/opiskelu/valinta/hakijaryhmat.html Tampereen yliopistossa näyttäisi olevan mahdollisuus hakea pääsykokeisiin, vaikka ei ole hakukelpoisuutta.
Toi sama pykälä on kai kaikkien yliopistojen hakuoppaissa, käytännön sovelluksista en sitten mitään tiedäkään. Tuskin on kovin helppo nakki saada tuota kautta osallistumisoikeutta...
Kiitos tiedosta. Josko tuota kautta kokeilisi, kun on jäänyt opinnot kesken ja lapsia hoitanut kotona. Tuntu turhalta käydä ensiksi kolme vuotta iltalukiota ja sen jälkeen vasta yliopistoon, kun ikääkin on jo pian kolmekymmentä.
Minä aloitin yliopisto-opinnot vasta 43-vuotiaana. Lukion käynnistä oli siis jo aikaa. Mutta siitä huolimatta olen sitä mieltä, että lukiossa saatua kielitaitoa ym. on vaikea korvata millään, eli helpottivat paljon.
Mutta entä jos kävisit jotain kieliopintokertausta, ellei sinulla muuten satu olemaan hyvä kielitaito? Varsinkin englanniksi on paljon luettavaa ja tentittävää materiaalia.
Avoimessa on myös hyvä aloittaa (tein niin itsekin). Tietää ainakin, mihin on päänsä pistämässä ja oppii yliopiston opiskelutekniikkaa.
Aikasi voisit käyttää huonomminkin kuin lukiossa. Vuosilla on tapana vieriä eteenpäin niin ettei ajan kulua edes itse tajua. Aloita siis alhaalta, mutta heti. Itse menin amk-tutkinnon jälkeen yliopistoon 34-vuotiaana, ja pikkuhiljaa on di-paperit saatu kasaan. Vanhempana tiedät miksi siellä koulussa itseasiassa on tärkeää istua, ja motivaatiokin on todennäköisesti korkeampi kuin nuoremmilla opiskelukavereilla.
Tuttavapiirissäni on rouva, joka kirjoitti 7 ällää, lähti yliopistoon, ja väitteli vielä tohtoriksi, kaikki tämä neljänkymmenen ikävuoden molemmin puolin. Pohjakoulutuksena oli kymmenen vuotta lasten kanssa kotona.
Usko itseesi. Jos sinä et sitä tee, ei sitä tee muutkaan.
Olet siis kouluttamaton kotiäiti, ikää 30v? Mitenkään väheksymättä sinua ihmisenä tai oppimaan kykenevänä, kuvittelet siis selviäväsi humanistisista korkeaopinnoista ilman lukion antamia pohjatietoja?
Suosittelisin erittäin lämpimästi, että kaivat esille yhden alan peruskurssiteoksen ja selailet sen läpi. Historia kouluaineena ja historia korkeakoulussa ovat eri planeetalta, sama käy matematiikalle ja monelle muulle aineelle.
Korkeakouluopintoihin kuuluu melko paljon vieraskielistä kirjallisuutta ja ainakin englannin täytyy olla huomattavasti peruskoulutasoa parempi. Lisäksi oman äidinkielen täytyy olla melko hyvällä tasolla, koska yliopisto-opintojen kuluessa harjaannutaan kirjoittamaan tieteellistä tekstiä. Ei siis riitä, että on kiinnostus "johonkin" ja into lukea, asioita täytyy sulatella ja osata käyttää hyväksi omaa tieteellistä materiaalia tuotettaessa.
Humanistisista aineista kyllä selviää lukemalla ilman lukiotakin. Kas, kun ko. aiheet eivät imeydy lukion kautta geeniperimään, vaan ovat ihan oikeasti ulkoa tulevaa soossia. Toisin on matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla, jonne tarvitaan pikkaasen muutakin kun lukutaitoa. Fyysikko, di- ja sen suuntaiset alata vaativat melko vahvan matemaattisen taustan, ja mielellään lukion fysiikatkin alle.
Tosin, miksei tosi motivoituneena selvitä myös yliopistomatikoita ilman lukiopohjaa. Ja yliopistomatikoilla en nyt tarkoita mitään taloustieteen pakollista yleismatikan kurssia, jonka klaaraa jos on vaivautunut käymään edes lukion lyhyen matikan.
Ystävättäreni kävi aikoinaan kauppiksen (ei yo), ja oltuaan pari vuotta töissä hän haki kauppakorkeaan ja pääsi. Nyt hän on valmis kauppatieteiden maisteri.
Tarkkaavaisena olisit huomannut lukea, että edellinen puhui matemaattisista aloista ja koulutusohjelmista (fyysikko,DI), eikä taloustieteiden tai kauppatieteiden matikasta, jonka läpäisee kuka vain.