Keskustellaan nyt vuorostaan eristeharkkojen heikkouksista eikä aina siitä yhdestä aineesta. Paperilla näyttää eristeharkot paremmilta. Mutta miten sitten käytännössä
Jos kosteusteknistä toimivuutta ajattelee niin pitäähän näihinkin laittaa höyrynsulku. Muutoin ulospäin harvenevaa seinää ei saa. Höyrynsulun kanssa kevytsoraharkosta saa enemmän harvenevan, koska sen vesihöyrynläpäisevyys parempi. Ilman höyrynsulkua kosteus tiivistyy eristeeseen jolla heikompi vesihöyrynläpäisevyys.
Miten käy eristeharkon kun nämä niin erinomaiset ikkunat 30vuoden päästä alkaakin vuotamaan vettä sinne sisälle?
Miten ylipäätään polyuretaanin kestoikä ja ominaisuudet pitkällä juoksulla.
-Miksi VTT lifeplan tietokannassa eps-seinäeristeelle annetaan vain 75vuoden käyttöikä, kun puurungolla ja siporexillakin 100vuotta, joka on arvo minkä se maksimissaan antaa. Tosin eristeharkot ovat saaneet 100vuoden ikäarvion.
-Mihin katosi villalla toteutetut harkot joita joskus näin
Ja vielä
-Miksi suomessa eristeharkoilla on isompi suosio kuin ulkomailla. Yksi syy tietenkin kylmempi ilmasto, mutta ei selitä kaikkea esim pohjoismaissa. Ovatko suomalaiset tyhmiä kun luottaa tällaiseen uuteen aina?
Jos kosteusteknistä toimivuutta ajattelee niin pitäähän näihinkin laittaa höyrynsulku. Muutoin ulospäin harvenevaa seinää ei saa. Höyrynsulun kanssa kevytsoraharkosta saa enemmän harvenevan, koska sen vesihöyrynläpäisevyys parempi. Ilman höyrynsulkua kosteus tiivistyy eristeeseen jolla heikompi vesihöyrynläpäisevyys.
Miten käy eristeharkon kun nämä niin erinomaiset ikkunat 30vuoden päästä alkaakin vuotamaan vettä sinne sisälle?
Miten ylipäätään polyuretaanin kestoikä ja ominaisuudet pitkällä juoksulla.
-Miksi VTT lifeplan tietokannassa eps-seinäeristeelle annetaan vain 75vuoden käyttöikä, kun puurungolla ja siporexillakin 100vuotta, joka on arvo minkä se maksimissaan antaa. Tosin eristeharkot ovat saaneet 100vuoden ikäarvion.
-Mihin katosi villalla toteutetut harkot joita joskus näin
Ja vielä
-Miksi suomessa eristeharkoilla on isompi suosio kuin ulkomailla. Yksi syy tietenkin kylmempi ilmasto, mutta ei selitä kaikkea esim pohjoismaissa. Ovatko suomalaiset tyhmiä kun luottaa tällaiseen uuteen aina?
Vastaukset 14
Vanhimmat
toimivampi eristeharkko.
http://www.lakanbetoni.fi/main.site?action=siteupdate/view&id=94
Siinä sisäkuori muodostuu betonista jolla melkohyvä vesihöyrynvastus. Välissä styrox eriste jossa hieman huonompi vesihöyrynvastus ja ulkokerros kevytsoraharkko jossa vielä huonompi vesihöyryn vastus. Kyseinen rakenne on siis ulospäin harveneva joten rakenteisiin pääsevä kosteus poistunee harvasta ulkokerroksesta melko hyvin.
Itse tekisin kuitenkin esim. muottiharkosta sisäkuoren jonka pintaan ulkopuolelle 140 mm SPU-AL levy ja 30 mm tuulettuva ilmarako ja viimeiseksi kuorimuuraus reikätiilestä jonka voi halutessaan vaikka rapata.
Eikö tuossa rakenteessa eristelevyn alumiini toimi höyrynsulkuna juuri siinä kohtaa, mistä mahdollisen kosteuden pitäisi päästä rakenteesta sinne tuuletusrakoon tuulettumaan? Eikös villa tai eps olisi parempi - jopa parempi kuin spu ilman höyrynsulkuakin?
Jopas näytti sillisalaatilta. Miten tuon kanssa rakennetaan? Ulkokuori muurataan, EPS liimataan/tiivistetään uretaanilla ja lopuksi sisäkuori valetaan? Saa tehdä tuplatyön - muurauksen ja valun - rungon osalta. Vai jätetäänkö ulkokuori muuraamatta - ei kai?
yhdessä alumiinipaperin kanssa ei juurikaan päästä vesihöyryä lävitseen. Mikäli näin kuitenkin tapahtuu fysiikan lakien mukaan kastepiste muodostuu siihen kohtaan missä lämpötila rakenteen sisällä laskee 0 asteeseen. Tässä tapauksessa sanoisin sen olevan uretaanilevyn ulkopinnan lähellä koska levy itsessään on niin hyvää lämmöneristettä ettei lämpötila levyn matkalla paljoakaan laskisi ja kosteus määrä mikä kyseiseen pisteeseen asti kulkeutuisi olisi olemattoman pieni.
Lähes vastaava rakenne löytyy SPU:n sivuilta.
http://www.spu.fi/tiedostopankki.php?kansio=2612&nayta_kohde=838
ole nähnyt kun esim. kerrostalo rakennetaan paikalla ei siis elementeistä.
Ensiksi tehdään kantava betonirunko johon eristeet kiinnitetään ja lopuksi ulkopuolelle muurataan ulkoverhous ei siis todellakaan mitään sillisalaattia.
Vaikka ei tuolla ole käytännössä mitään merkitystä.
Katso alempi viestiketju Lakan betonin valuharkosta, soitin valmistajalle tuosta ulkokuoresta, se ei ole kevytsoraharkkoa vaan "huokoistettua betonia" mikä tarkka koostumus sitten onkaan mutta siltä osin eri materiaali kuin kevytsora.
Ja tuo sinun kertoma rakenne on toki erittäin hyvä, eristeharkossahan on yksi ajatus siinä, että yhdellä muurauskerralla saa pinnoitusta vaille valmiin seinän, mikä alentaa toki kustannuksia ja joillekin tuollakin asialla voi olla merkitystä.
huokoistettu betoni on betonia mihin on lisäaineella saatu enemmän ilmahuokoisia, kestää siis paremmin pakkasrasitusta. Ei silti muuta rakenteen toimivuutta koska todennäköisesti on tällöin paremmin kosteutta läpäisevää kuin EPS.
Luultavimmin se ulkokuori on ihan samaa tavaraa kuin mistä sisäkuorikin (muotti) on tehty. Eli maakosteaa betonia johon on sekoitettu kevytsorarakeita.
Juu, en ole nähnyt kuin betonielementeistä/paikallavalettavan kerrostalon rakentamista ja sitäkin lähinnä sivusta seurannut. En sinällään kyseenalaistanut tuota rakennetta, varmaankin ajaa asiansa. Sitä en vaan ymmärrä, miten tuo leka-pu-valuharkko sadaan käytännössä siihen talon runkoon oikeaoppisesti liitettyä. Onko tuosta harkosta enemmän hyötyä kuin haittaa, jos vertaa runkoon, jossa runko olisi sisältä ulospäin: valuharkko, whatever eriste, tuuletusrako, tiili (tai vaikka sitten se leka, jos joku sen jostain kumman syystä katsoo ulkokuoreen tiileä paremmaksi).
>Jos kosteusteknistä toimivuutta ajattelee niin pitäähän näihinkin laittaa höyrynsulku. Muutoin ulospäin harvenevaa seinää ei saa.
Jos rakenne on todettu toimivaksi ei sitä ulospäin harvenemista määräykset vaadi.
Lisäksi monasti sisäpinnoite tuo riittävän vesihöyryn vastuksen.
Jos harkossa on eristeenä uretaani se luetaan höyrynsuluksi.
Jos harkossa on eristeenä EPS on se luultavimmin seinän tiivein kerros, ellei sisäpinnassa ole lateksia todella reilusti.
EPS:stä ulospäin rakenne harvenee ellei ulkopinnassa ole bitumihuopa (kellarit pohjaveden alapuolella).
Sisäpinnan läpi harkkoon päässyt huoneilman kosteutta pääsee erittäin vähän EPS:n sisään.
Suurin osa vesihöyryn virtauksesta kulkee harkkojen välien kautta ulkokuoreen koska sitä kautta vesihöyryn vastus on hyvin pieni verrattuna EPS:ään (ilmarakoja + betonia jossa kevytsoraa seassa).
Koska lämpötilanmuutos tapahtuu miltei täysin EPS kerroksessa se toimii vesihöyryn suhteen kuten yksiaineinen siporex (TMS) seinä eli mahdollinen kastepiste on jossain EPS:n sisällä. Kaikissa yksiaineisissa eristeissä tapahtuu kovalla pakkasella veden kondensoitumista mutta about 99% vuodesta on sellaista aikaa jolloin sitä kosteutta pääsee haihtumaan pois sieltä höyrynsuluttoman/hengittävän eristeen sisästä.
jne...
>Höyrynsulun kanssa kevytsoraharkosta saa enemmän harvenevan, koska sen vesihöyrynläpäisevyys parempi. Ilman höyrynsulkua kosteus tiivistyy eristeeseen jolla heikompi vesihöyrynläpäisevyys.
Ei se kosteus tiivisty eristeeseen siksi että sillä olisi heikompi vesihöyryn läpäisevyys. Tiivistyminen ei liity vesihöyryn läpäisevyyteen.
Kosteus voi tiivistyä vain silloin kun ilmatilan (rakenteen huokosissa oleva ilma) vesihöyryn vesipitoisuus ylittää kastepisteen rajan.
>Miten käy eristeharkon kun nämä niin erinomaiset ikkunat 30vuoden päästä alkaakin vuotamaan vettä sinne sisälle?
Ikkunat eivät ala vuotamaan vettä harkon sisälle mikäli ikkunan pellitys on kunnossa.
Mikäli pellitys ruostuu pilalle eikä sitä uusita voi vesi alkaa päästä seinän sisään.
EPS:n lämmöneristävyyteen se ei vaikuta sitä eikä tätä mutta veden mukanaan viemät epäpuhtaudet saavat seinän sisustat kasvamaan hometta yms.
>Miten ylipäätään polyuretaanin kestoikä ja ominaisuudet pitkällä juoksulla.
Näkyy kestävän ihmisiän mikäli sitä ei latisteta UV valolle. Melkein sama EPS:llä.
>-Miksi VTT lifeplan tietokannassa eps-seinäeristeelle annetaan vain 75vuoden käyttöikä, kun puurungolla ja siporexillakin 100vuotta, joka on arvo minkä se maksimissaan antaa. Tosin eristeharkot ovat saaneet 100vuoden ikäarvion.
HEH! EPS teollisuus on maksanut VTT:lle liian vähän. ;-)
>-Miksi suomessa eristeharkoilla on isompi suosio kuin ulkomailla. Yksi syy tietenkin kylmempi ilmasto, mutta ei selitä kaikkea esim pohjoismaissa. Ovatko suomalaiset tyhmiä kun luottaa tällaiseen uuteen aina?
Suomi on pohjosimaiden kehittynein maa OKT rakentamisessa. Siksi. Jos ei uutta ota käyttöön ei kehity.
Se vesihöyrymäärä, joka nykyaikaisessa ilmanvaihdolla toteutetussa kivitalossa kulkeutuu seinän sisään on aivan minimaalinen. Eikä sillä ole käytännön merkitystä.
Paljon vaarallisempaa on viistosade ja perustuksissa kapillaarisuus.
Höyrynsulusta kivitalossa ei ole haittaa, eikä hyötyä !
>Se vesihöyrymäärä, joka nykyaikaisessa ilmanvaihdolla toteutetussa kivitalossa kulkeutuu seinän sisään on aivan minimaalinen.
Oli ilmanvaihto mimmoinen tahansa niin mikäli sisällä on suurempi kosteus % kuin ulkona, matkaa vesihöyry rakenteen läpi ulospäin mikäli höyrynsulkua ei ole.
> Eikä sillä ole käytännön merkitystä.
Jep.
>Paljon vaarallisempaa on viistosade ja perustuksissa kapillaarisuus.
Jep.
>Höyrynsulusta kivitalossa ei ole haittaa, eikä hyötyä !
Mielestäni siitä on kuitenkin hieman enemmän hyötyä kuin haittaa, kunhan se on oikeassa kohtaa eli lämmöneristeen lämpimällä puolella.
Ilmanvaihto kuitenkin vähentää asunnon sisäkosteuden määrää, jolloin vesihöyryn osapaine-erot pienenevät.
Todellisuudessa vesihöyryn määrä, joka pääsee mahdollisesti seinään on grammoina marginaalisen pieni.
Monena kuukautena kesäaikaan ei kosteutta vesihöyrynä liiku sisäpuolelta seinään lainkaan ja talviaikaan sisäilman kosteus on kunnossa olevassa talossa hyvinkin alhainen, usein liiankin. 20 % suhteellinen kosteuskin on mahdollista.
Ainoastaan saunassa ja pesutiloissa kosteus voi hetkellisesti nousta korkeaksi, mutta ajat ovat varsin pieniä. Jos puhutaan valetuista Eps-eristeisistä seinistä siirtyy vesihöyry Diffuusiona seinän läpi n. viidessä vuodessa, joten puhutaan varsin hitaista reaktioista.
Eniten kosteutta seinärakenteeseen tulee valettaessa ja sateen kastelemana rakennusaikana.
Mikäli talo rapataan Silikaattilaasteilla ei ulkoa sateella imeydy kosteutta talon seinään, mutta vesihöyry pääsee ulos haihtumaan.
Paras rappausalusta on kivivilla tai Eps kivitalossakin, mitkä imevät kosteutta betonia vähemmän.
Betoniseiniä on tehty jo vuosikymmeniä ilman höyrynsulkuja, kuten tiiliseiniäkin, eikä niissä lämpimissä rakennuksissa ole tavattu kosteuden kondensoitumista rakenteen sisällä ulkoilman vastaisella seinällä. Kellarin maanvaraiset seinät ovatkin sitten eri asia.
Konvektio eli ilmavirtaukset on monikymmenkertainen kosteudenkuljettaja, eli ilmavuodot vaipassa ovat rakenteille erittäin tuhoisia.
Höyrynsulusta keskustellaan paljon ja se vaikuttaa varsin viisaiden aiheelta, mutta en ole kolmenkymmenen vuoden urallani koskaan nähnyt tuhansissa rakennuksissa höyrynsulun puutteesta tuhoutunutta rakennetta.
Kyseessä on aina ollut ilmavuoto ja sekin aika harvoin.
Täyskiviseinät ilman höyrynsulkua ilman eristettä tai eristeellä ovat toimineet jo vuosikymmeniä erinomaisesti, mikäli taloa on vaan lämmitetty.
Tarvittaessa lämmittämällä seinää on pystytty kuivattamman viistosateidenkin rasitus. Kapillaarisuus taas on ollut ongelmallisempi, kun vastassa ulkopuolella on ollut tiiviitä pintoja, savea ym.
Höyrynsulun asentaminen kiviseinään on useinmiten myös ongelmallista, joten se kannattaa unohtaa. Saunassa ja pesuhuoneissa se on jo viranpuolesta.
Käännytetään nyt näitä vääräuskoisia.
Leca-sarassa kapilaarinen veden kulkeutinen selvästi parempaa kuin betonissa.
Leca-sarassa parempi pakkasen kesto
Lecasora parempi tulipalossa. Myöskin eristeominaisuus tärkeä tulipalossa
Lecasoralla parempi u-arvo. Eikä niin paksua seinää sitten tarvita
Lecasora halvempi ja nopeampi
Perustuksissa lecasora parempi osin edellä kuvattujen ominaisuuksian vuoksi. varsinkin veden huono kapilaarinen johtuminen mutta myö se että kevytsora ei ole kylmäsilta samalla tavalla kuin betoni