Mitä Lindalle kuuluu? Onko vene palaamassa keväällä Helsinkiin?
S/Y Linda
epätietoinen?
223821
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Reissulle jäi Linda.
Linda lähti maailmanympäripurjehdukselle unelmista, kun oli varaa.
Nyky kotisivut vaan paljastavat kaiken lähdöstä, uhosta, kuin epäonnistumisesta.
Varallisuus saattaa usein sumentaa päättelykyvyn ja se vain korostaa sitkeiden yrittelijäin saavutusten arvoa.
Eipä Lindan porukka liene ole ensimmäinen, joka on kyllästynyt johonkin hommaan. Mitä iloa siitä olisi kenellekään jatkaa hampaat irvessä?
Netti on täynnä keskenjääneitä webbisivuja aivan tavallisistakin jutuista.
Kuule PeeDee, anna nyt ihmisten hoitaa asioita omalla tavallaan. Mitä vittuu se sulle kuuluu kuka tekee ja mitä tekee. Hoida sä vaan omat hommas, saatanan valehteleva h**o!
Käsitin kyllä päin vastoin. Että nyt oli kysymys siitä ettei tehty.
Paskanjauhaja käänsi asian päin peetä, mitä se sulle kuuluu mitä kukin tekee.
Uskoniin petoniin on vahva, miksei muut!
Lindan kotisivuilta. Siellä on emailiosoitteetkin, voit kysellä tarkemmin.
Tai pistä tuohon Suomi24-hakuun se Linda ja katso mitä täällä kirjoiteltiin muutama viikko sitten.
Tuskin saavat Austraaliassa myytyä siihen hintaan, että voisivat ostaa Euroopasta uuden vastaavan, joten minun veikkaus on, että Linda ilmestyy syksyllä Suomeen jos ei jää Välimerelle vielä ensi talveksi.
Mietis vähän. Vene on yhä jossain Brisbanen seutulla Australiassa. Sen varmaan on odotettava säiden takia starttia vielä jonnekin huhti-touko vaihteeseen. Ehkä se ehtii ensi vuonna Suomeen, jos on aikeissa tännepäin seilata. En kylläkään ole Lindan jutuista kovin kiinnostunut enkä tiedä yksityiskohtia, mutta tunnen hiukkasen olosuhteita ja reittejä.
Toivotaan Lindalle kuten muillekin samanaikasille suomalaisille pallonkiertäjille turvallista reissua!
Aika pitkä matka sieltä Suomeen on.
Aikataululla "syksyksi tänne" tuo reissu menisi pelkäksi matkanteoksi, Lindalta kai noin 15 täyttä purjehdusviikkoa (= 4 kk merellä 5 kk reissusta). Mahdollista kai, mutta kaikki vierailtaviin maihin tutustuminen jäisi muutaman marinakäyntiin. Ei järkevää, kun kerran ei ole kisasta kyse.
Suht samaan aikatauluarvioon täälläkin päädyttiin, kun yhtenä päivänä huvikseen mietittiin.
Jos ihan vain olisi siirtopurjehdus mielellä liikkeellä niin neljässä kuukaudessa sen kotiin toisi. Silloin pysähdykset olisivat vain luokkaa "pakolliset".
Otitteko laskuissanne ollenkaan huomioon, että kysymys on valtameripurjehduksesta? Aikataulua ei voi arvioida ollenkaan samalla tavalla kuin täällä kotoisella Itämeren alueella.
Pohjoisen Intian valtameren trooppiset myrskyt ajoittuvat touko-kesäkuuhun ja loka-marraskuuhun. Paras purjehdusaika on joulukuusta helmikuuhun.
Tyynen valtameren trooppisella vyöhykkeellä hirmumyrskyjen riski alkaa vähentyä vasta toukokuun alusta lähtien ja lisääntyy taas marraskuusta lähtien.
Eikös se teidän kiinnostuksen kohteena oleva Linda ole yhä Tyynen meren puolella ja vieläpä trooppisen vyöhykkeen eteläpuolella?
Jos itse suunnittelette vastaavia purjehdusmatkoja, aloittakaa reitti- ja aikatautusuunnittelu perusasioista.
Lyhin ja säiden kannalta helpoin reitti on pasaatituulireitti itä-länsi-suunnassa kulkien Oanaman kanavan ja Suezin kanavan kautta. Sen voi tehdä kahdessa vuodessa, jos haluaa pitää hoppua. Kolme-neljä vuotta on mukavampi.
Jos haluaa pallon ympäri alle vuodessa, voi käyttää tunnettuja kilpapurjehdusreittejä.
Toivottavasti monien suomalaispurjehtijoiden pallonkierrot kannustavat teitäkin lähtemään. Veneen ei tarvitse olla iso ja kallis.
Hyvä lähdeteos pitkiä reissuja suunnitteleville on "Ocean Passages for The World". Myös "World Cruising Routes" on hyvä.
Sieltä löytyy ne tiedot, joita tarvitsette oman reittinne suunnitteluun - tai miksei vaikkapa muiden purjehtijoiden reittien ja aikataulujen seurailemiseen.
Kysymys oli: Onko mahdollista, että Linda ehtisi jo syksyksi Suomeen?
Vastaus on yksiselitteisesti: Kyllä.
Matkaa on 12.500 mailia, mikä 50 jalan nykyaikaiselta hyvin varustetulta veneeltä vie 10-12 viikkoa eli noin 3 kk. Tästä Intian valtameren osuus on noin puolet eli vain 5-6 viikkoa.
Kyse ei ole kilpailusta, joten tyvenet ja heikot tuulet Linda voi tarvittaessa ohittaa moottorilla ajaen, aina 1.000 mailiin saakka / leg.
Kirjoitit:"Otitteko laskuissanne ollenkaan huomioon, että kysymys on valtameripurjehduksesta? Aikataulua ei voi arvioida ollenkaan samalla tavalla kuin täällä kotoisella Itämeren alueella."
Olen harrastanut valtameripurjehdusta vuosina 2003, 2004, 2005 ja 2006. Vuosittain 2.000 - 10.000 mailia. Jo tuollakin kokemuksella voi sanoa, että seuraavan 8 kk aikajaksoon tuon reissun voi ongelmitta sovittaa.
Kyse ei ollut siitä, onko tuollainen lähes nonstop-matka järkevää tai ei. Mutta mahdollista se on. Siitä oli nyt kyse.
Palaan yleisen mielenkiinnon herättämiseksi vielä samaan asiaan:
1. Ensinnäkin kysymys oli arviointi tietystä veneestä, jonka tähänastinen eteneminen ei ole ollut kovin ripeää. Eli ehtiikö juuri Linda "syksyksi kotiin"?!
2. Syksy taitaa tarkoittaa syyskuuta. Vai ajattelitko lokakuun loppuun mennessä? Käytettävissä ei sittenkään ole 8 kk purjehdusaikaa, koska Pacificilla on yhä trooppinen sykloonikausi menossa. Pakko odottaa, ellei lähde hullun rohkeaan riskinottoon.
Pacificin trooppisille latitudeille lähdetään vasta sykloonikauden päätyttyä eli turvallinen startti Brisbanesta tai muualta siirtyy jonnekin vapun seutuville (tietenkin sääikkunasta riippuen). Siten purjehdusaikaa tulisi olemaan touko-syyskuu = 5 kk, eli 2500 nm/kk. Non-stopina se ei teoriassa tunnu mitenkään ylivoimaiselta, mutta tuskin on todennäköinen ko veneellä miehistöllä, jos sen entinen etenemisen tahti jatkuu.
Käytännössä veneille tulee odotusaikoja paitsi säiden takia myös pysähdyksistä useissa etappisatamissa mm. Suezin kanavassa. Edes polttoaineen tai muonan bunkraaminen ei onnistu ilman hidasta maahantulojen ja maastalähtöjen byrokratiaa - niinkuin valtameriveneen kipparina/miehistönä hyvin tiedätkin.
On muuten hyvä asia, jos cruising-veneen polttoainetankit riittävät 1000 nm koneajoon. Monet legithän ovat yli tuhat mailia. Noin 50-jalkaisessa lienee kulutus matka-ajossa ehkä 5 l/h ja vauhti tällöin 6-7 kn, jolloin tankkien olisi oltava ainakin 700-850 litraa. Ehkä Bavariassa näin onkin, mutta monissa pienemmissä matkaveneissä tankit riittävät vain ehkä 400-600 nm yhtäjaksoiseen koneajoon.
Luettelit purjehtimiasi maileja neljän vuoden ajalta. Niistä en vielä ymmärtänyt, olitko kierrellyt palloa juuri tätä reittiä vai oletko pysytellyt pelkästään Atlantin puolella. Ehkä et kiertänyt sittenkään palloa, koska jonain vuosina mailimääräsi oli ainoastaan kesälomareissujen luokkaa?
Olosuhteet on erilaisia eri valtamerillä niinkuin tiedät.
Mukava, että palstalla on valtameriseiloreita eikä pelkästään veneettömiä kaikkitietäviä. Moni purjehtija ja tuleva purjehtija todennäköisesti haaveilee sapattivapaasta ja pitkästä reissusta, koska valtameriaiheisiin ja merikelpoisuuteen on aina runsaasti viestejä. Koetetaan aktivoida!
En tiedä muista Bavarioista, mutta ainakin S/Y Lindassa on sen matkapäiväkirjan mukaan ollut lähtiessä mukana 350 litra löpöä ja australialaisen venevälittäjän mukaan 320 litran tankki.
ehkä sen yleisen mielenkiinnon vuoksi.
1. Se Lindan eteneminen:
Olen samaa mieltä, Linda on edennyt hiljalleen upeista saarivaltioista nauttien, juuri niin kuin pitääkin.
Mutta on Linda näyttänyt, että tarvittaessa voidaan edetä reippaamminkin:
3.000 mailia 18 päivässa, Kanaria -> Kap Verde -> St Lucia
3.000 mailia 20 päivässä, Galapagos -> Nuku Hiva
Siis 6.000 mailia 5 viikossa eli 4.500 nm/kk.
Näyttää Linda osaavan ja tuolla vauhdilla Brisbanesta Suomeen kestää vain 10-11 viikkoa.
2. Jos lokakuun lopulla Suomeen tulee, niin syksyllä saapuu. Ei sitä talveksikaan voi sanoa. Mutta eiköhän Linda halutessaan ehdi tänne aiemminkin.
Lindan (Bavaria 49) tankeista en tiedä, mutta nykyisen Bavaria 50:n tankit ovat vesi 790 l. ja polttoaine 320 l. Noin iso vene voi hyvin pitää 1.000 nm ajon edellyttämän 200 l. dieseliä kanistereissa, kun tuo oli meilläkin hiukan pienemmässä veneessä.
Niistä maileista vielä, viime vuonna valtamerimaileja tuli tosiaan vain 2.000, Välimerellä sitten reilummin.
Takaisin itäänpäin Etelä-Amerikka kiertäen:-) Ei kuitenkaan ehkä etu- ja takapurjeosastolaisille, mutta valtameripurjehdukseen höyrähtäneelle merten vagabondille tämä oli se looginen ratkaisu Bernard Moitessier: Cape Horn - The logical route, Adlard Coles Nautical, 2003. Alkuperäisjulkaisu: Cap Horn à la voile, Editions Arthaud, 1967.
Hyvä vaihtoehto, jos on luja vene ja miehistä. Hakeuduttava lat 40S länsituuliin. Ainakin yksi suomalaisvene on käyttänyt juuri sitä reittiä.
Nythän me täällä ei ehdoteta reittimuutosta sille sy Lindalle, joka lienee suunnitellut käyttävänsä kevyempää Punaisen meren - Välimeren reittiä.
Eihän sillä löpömäärällä ajele tuhatta mailia!
Aika yllättävää, että onkin niin pieni tankki.
Joo, Lindan polttoainetankki on aika pieni, 320 litraa.
Mitäs sanot esimerkiksi Finngulf 46:n tankista, 240 litraa.
Tai Baltic 50:n tankki, 235 litraa.
Tai Maestro 40:n tankki, 200 litraa.
Siis samanlaista vauhtiahan se on ylläpitänyt kuin useimmat keskikokoiset veneet ylläpitävät pasaatituulessa. Kanaria - St.Lucia menee tuon kokoisilta yleensä parissa viikossa.
Galapagoksen ja Marquesas-saarten välillä onkin näköjään ollut hyvää tuuria. Pasaati on ilmeisesti ollut suostuisa ja mahdollistanut 170 nm keskimääräiset vrk-matkat. Näin suotuisten pasaatilegien purjehdusaikoja ei sittenkään voi sellaisinaan käyttää aikataulun suunnitteluun.
Jos joku lukijoista suunnittelee vastaavaa reissua tai on sen jo tehnyt, tietää kyllä kirjoista tai omasta kokemuksestaan reitin aikatauluja.
Australian Brisbane (jos ko paatti nyt on siellä) on ´variable´ tuulten vyöhykkeellä. Sieltä on purjehdittava ensin takaisin pasaateihin. Ison Valliriutan sisäpuolella purjehtiminen Australian rannikkoa ylöspäin ei käy läheskään yhtä nopeasti kuin pasaatilegit. Moni on sitä mieltä, että se reitti olisi turvallisinta tehdä päiväpurjehduksina (riuttoja).
Pitempi reitti on purjehtia Valliriutan ulkopuolelle ja suunnata sieltä Torresin salmeen. Sen voisi tietysti tehdä non-stoppina, jos ei ole kiinnostusta poikeata vaikkapa Uuteen Kaledoniaan, Vanuatuun tai Solomonsaarille.
Ennen Uutta Kaledoniaa on mahdollisuus joutua vastatuuliin ja huonon tuurin sattuessa koviin keleihin, ehkä pysähtymään piihinkin. Alkumatka saattaa sen takia mennä luulemaasi hitaammin.
Australian Darwin on suosittu pysähtymispaikka. Jos sieltä aikoo Indonesian Balille, pitää ensin hommata ´cruising permit´-lupapaperit. Niiden odotteluun voi vierähtää muutama viikko...jne.
Aika harva purjehtija varmaankin painelee Torresin salmesta selvittyään suoraan kohti Intian valtamerta. Ainakin suomalaisveneet ovat poikenneet Darwiniin ja varsin monet ovat jättäneet Kookossaarille nimikyltin niinkuin cruisereilla on tapana. On muuten niin suosittu pysähdyspaikka, että useimmat viipyvät parikin viikkoa kauemmin kuin oli ennalta ajatellut.
Kaiken kaikkiaan pitäisin epätodennäköisenä, että joku edes viitsisi yrittää purjehtia Queenslandista Suomeen ilman pysähdyksiä.
Jos pallon kierrolla tykkää purjehtia non-stopia eikä ole kiinnostusta ´nähdä maailmaa´, kannattaisi tehdä toisenlainen reitin valinta!
En hämmästyisi, jos tämä Linda ilmaantuukin kotivesille vasta vuoden 2008 syksyllä!
joihin ei mahdu tai ei ole laitettu kunnon tankkeja!
Jos p-a tankki tosiaan on vain parin sadan litran luokkaa, kannattaisi miettiä lisätankin asentamista - mikäli lähtee pitemmille retkille. On aika huono ratkaisu pitää lukuisia jerrykannuja veneessä, varsinkin kannella.
Verrokiksi voisi ottaa vaikka saman kokoluokan Hans Christianit ja Hallbergit, koska ne ovat suosittuja pitkänmatkan veneitä maailmalla. HC 43:n vesitankki n. 800 l, p-a 500 l. Hallberg Rassy 42:ssa vesi 840 l, p-a 590 l. Monissa teräsveneissä tankit ovat vieläkin suuremmat.