homesairaan on vaikea käyttää joukkoliikennettä
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Neljännes Helsingin seudun busseista joudutaan ehkä korjaamaan/1135225501196
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Neljännes Helsingin seudun busseista joudutaan ehkä korjaamaan/1135225501196
Vastaukset 20
Vanhimmat
Entäs jos homeista oireita saavan tai jonkin sairauden saaneen (homesairaushan ei ole mikään yksittäinen sairaus, eikä tuollaista sairautta ole kansainvälisessä tautiluokituksessa diagnoosina edes olemassa, mutta homeista on voinut saada esim. astman, joka on olemassa tautiluokituksessa, tai vaikka pitkäaikaisen nuhan eli nenän ja nenänielun tulehduksen, nuha on olemassa kansainvälisessä hyväksytyssä tautiluokituksessa sairautena) oma auto on vanha ja ruosteinen? Sitten jos autoon pääsee vettä jostakin ruostevaurion aiheuttamasta reiästä ja oma auto homehtuu, niin voiko sitäkään homeista oireita tai sairauden saava enää käyttää? Pitääkö sitten hankkia uusi auto, vai pitäisikö jonkun muun se kustantaa?
on vain allerginen astma J45.0 (kosteusvauriomikrobit)
pakko käyttää julkisia
allergisia oireita on kai vaan kestettävä silloin kun yhteiskunta niitä eteen pölläyttää
elämä jatkuu, lääkkeet auttavat
voisitko suositella sitä? Jos se on tehty materiaalista joka ei ikinä ruostu.
;-) heh hee
Miten moni auto on ruosteessa ja homeessa? Kerrohan lelulääkäri2 taas fiksu mielipiteesi. Onko sulla avohoitopäivä tänään??
Minä ainakin menetin oman kotini homeelle eikä kukaan kustantanut minulle uutta. Itse en ollut sitä homehduttanut. Lasten kanssa asuttiin pitkään asuntovaunussa. Nyt on kaupungin vuokra-asunto, joka ei sekään ole täysin kunnossa emmekä voi hyvin. Sen lisäksi maksan edelleen asuntolainaa kodista, jota minulla ei enää ole. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja kaikesta on pulaa, myös vaatteista ja ruoasta. Tietokoneen olen saanut lahjoituksena. Olen läpikäynyt monet itsemurha-ajatukset, mutta eihän sekään vaihtoehto käy päinsä yksinhuoltajalle.
Kuten tiedät, niin homealtistuksesta voi saada myös ODTS-reaktion, eli pikkualveoliitin.
Altistuskammiona toimii yhtä hyvin niin oma vanha auto, VR:n vanhat pikajunat tai vaikkapa vanhat linja-autot, vaan sitä maamme lääkärit eivät näytä tietävän.
Tulipa tuosta kirjoittelustasi mieleeni Astma- ja allergialiiton kaupungissamme järjestämä sisäilmaa koskeva palaveri vuonna 2002, johon osallistuin.
Luennossa käsiteltiin myös Helsingin liikennevälineitä. Todettiin, että ihmiset tuovat koiran- ja kissankarvoja vaatteissaan noihin liikennevälineisiin ja siksi allergiset ihmiset saavat oireita noissa liikennevälineissä.
Astma- ja allergialiitto ei näytä tietävän (johtavan lääketiedegurumme Tari Haahtelan (HYKS) opastuksella, että homeallergikot eivät reagoi kissan-koirankarvoille, vaan noissa vanhoissa liikennevälineissä oleville kosteusvauriomikrobiproteiineille.
Ja tulipa kirjoituksestasi vielä mieleeni TTL:n proffan Kari Reijulan toteamus maamme sisäilmaongelmista Hesarissa 15.3.2002.
Hän totesi näin: "Koiria on maassa 700 000, kissoja lähes toinen mokoma, marsuja, hamstereita ja muita karvaisia lemmikkejä enemmän kuin koskaan. NIIDEN ALLERGIAA AIHEUTTAVAT JA LAUKAISEVAT HIUKKASET UIVAT KEVYESTI TYÖPAIKOILLE IHMISTEN VAATTEISSA VAIKKEI KUKAAN KISSALLE HAISEKKAAN. HELSINGIN METROJEN JA RAITIOTIEVAUNUJEN PENKEISTÄ VOI KAAPIA KAIKIEN MAHDOLLISTEN KOTIELÄINTEN HIUKKASIA, Reijula sanoo."
Maamme johtavat lääketiedegurut näyttävät tietävän, että kasveistamme pujon siitepöly allergisoi maamme kansalaisia kuin myös lemmikkieläimemme, vaan noiden allergiaa aiheuttavien proteiinien hiukkasmäärästä per ilmakuutio ei näytä olevan tietoa. Joka tapauksessa ovat pieniä.
Kuitenkin jo maassamme vuonna 1966 painetussa FOKUS-lääkärikirjassa todetaan homeitiöiden olevan allergeenejä (proteiinit) siinä missä muutkin allergeenit, niin kysynpä vain miksi tämän päivän LÄÄKETIEDEGURUMME ovat sitä mieltä, että VAIN pujon siitepölyproteiinit ja eläinepiteeliproteiinit aiheuttavat allegiaa JOPA TOSIPIENILLÄ PITOISUUKSILLA per ilmakuutio.
Kuten tiedät, niin homealtistuksesta voi saada myös ODTS-reaktion, eli pikkualveoliitin.
Alitsuskammiona toimii yhtä hyvin niin oma vanha auto, VR:n vanhat pikajunat tai vaikkapa vanhat linja-autot.
Tulipa tuosta kirjoituksesta mieleeni Astma- ja allergialiiton kaupungissamme järjestämä sisäilmaa koskeva palaveri vuonna 2002 johon osallistuin.
Luennossa käsiteltiin myös Helsingin liikennevälineitä. Todettiin, että ihmiset tuovat koiran- ja kissankarvoja vaatteissaan noihin liikennevälineisiin ja siksi allegiset henkilöt saavat oireita noissa liikennevälineissä.
Astma- ja allergialiitto ei näytä tietävän (johtava lääketiedeguru HYKS:in Tari Haahtela), että homeallergikot reagoivat vain homeitiöille, eivät eläinepiteeleille.
Ja tulipa kirjoituksestasi vielä mieleeni TTL:n proffa Kari Reijulan toteamus maamme sisäilmaongelmista Hesarissa 15.3.2003.
Hän toteaa näin: "Koiria on maassa 700 000, kissoja lähes toinen mokoma, marsuja, hamstereita ja muita karvaisia lemmikkejä enemmän kuin koskaan. NIIDEN ALLERGIAA AIHEUTTAVAT JA LAUKAISEVAT HIUKKASET UIVAT KEVYESTI TYÖPAIKOILLE IHMISTEN VAATTEISSA VAIKKEI KUKAAN KISSALLE HAISEKKAAN. HELSINGIN METROJEN JA RAITIOTIEVAUNUJEN PENKEISTÄ VOI KAAPIA KAIKKEIN MAHDOLLISTEN KOTIELÄINTEN HIUKKASIA, Reijula sanoo."
Maamme johtavat lääketiedegurut näyttäväti tietävän, että tosipieninä pitoisuuksina (mikä pitoisuus per ilmakuutio?) pujon siitepöly (proteiini) ja vatteissa työpaikalle tuotu eläinepiteeli (proteiini) allergisoi.
Maassamme vuonna 1966 painetussa FOKUS-lääkärikirjassa mainitaan allergian aiheuttajiksi homeitiöt siinä missä siitepölyt ja eläinepiteelitkin ilman homeitiömäärää, siitepölymärää ja eläinproteiinimäärää per ilmakuutio.
Lääketiedegurujemme tietämyksen mukaan nähtävästi geeniperimämme on vuosikymmenten saatossa muuttunut niin, että kosteusvauriomikrobien sisältämät allergisoivat proteiinit allergisoivat mykytasolla vain korkeina pitoisuuksina per ilmakuutio.
Johtui siitä, että tieskani väitti minun jo lähettäneen vastaavan viestin jota yritin lähettää pari kertaa.
Oli läpimennyt kuitenkin, ja siitä tietämättömänä tein sen uusiksi.
anturini ja ei tarvitse homeisia autoja ostella eli suht uudella se on ajeltava ja suodattimet vaihdettava riittävän usein, niin pärjää kyllä. Tämä on itse kantapään kautta opittua eli ei miltään lääkäriltä saatua tietoa.
Meillä oli vanha auto ja toden totta sain aina hengitysvaikeuksia kun olin kyydillä. Mutta minullapa on niin ihana mies että kun hän näki ihan selvästi että autossaolo pahensi olotilaani,hän otti lainan ja osti minulle oman auton.Sen jälkeen en autossa ole enää kohtauksia saanut.Hän ei pitänyt minua yhtään luulosairaana kun epäilin että vanhassa autossa on jokin vikana.Mutta jos menisin lääkäreille tämmöistä puhumaan ,tulis autot pillit vilkkuen hakeen mua lepäämään.Vai mitä lääkär2??Kaikki ei tässä elämässä ole niin yksiselitteistä.
Ei kai kukaan ole kieltänyt sitä, etteikö jollekin homeelle allergisoitunut saisi sen homeen pölystä allergiaoireita. Siis ihan yhtä haitallista sen homeen aiheuttama allergia on kuin vaikkapa pujon tai kissankin. Homeista oireita saavilla n. 5%:lla on oireiden taustalla allergia (Kari Reijulan tiedonanto), lopuilla 95% ei ole allergiaa homeille, mutta oireita saavat silti homeista. Suurin osa ei homeista saa mitään oireita, pieni osa saa jotain oireita ja tuosta pienestä osasta 5%:lla on allergiaa homeille ja sitten on vielä erikseen muutamat erittäin harvat, jotka saavat homeiden eritteistä kohtalaisina määrinä niitä saadessaan hyvin erikoisia ja käsittämättömiä hankalia ja voimakkaitakin oireita, joista kukaan ei tiedä, mikä ne aiheuttaa ja mitä ne ovat ja ovatko ne kuinka vaarallisia, oire on joka tapauksessa voimakas. Noita tuolla lailla oireilevien määrää ei tiedetä, ehkä yhtä usea saa kuin vaikkapa Crohnin taudin esiintyvyys, eli muutama kymmenen sadasta tuhannesta esim.??
Vai sanoo TTL:n professori Kari Reijula, että viidellä prosentilla homeista oireita saavilla on oireiden taustalla allergia ja 95 prossalla ei.
No voihan sitä noinkin sanoa jos jättää geneettisesti perityt immunologiset reaktiotyypit (II, III, IV) huomioonottamatta.
Kyllähän Reijulan, sinun, kuten muidenkin maamme lääkäreiden pitäisi ottaa huomioon
reaktiotyyppi II:n sytotoksisten vasta-aineiden aiheuttamat kudosvauriot, reaktiotyyppi III:n immunokompleksien tuottamat kudosvauriot ja reaktiotyyppi IV:n lymfosyyttien tuottamat kudosvauriot.
Nuo kolme reaktiotyyppiä tuottavat altistusaikana allergista oireilua siinä missä Reijulan mainitsema reaktiotyyppi I:nenkin aiheuttamalla pitkäkestoisesti allergisiapohjaisia keuhkosairauksia.
Turha on höpinäsi homeiden eritteistä. Mikäli eritteistä olisi kysymys, niin oireilu päättyisi noita eritteitä tuottavasta rakennuksesta poistumiseen. Näinhän ei käytännössä ole.
Nimenomaan oireet lievittyvät ja lopulta jonkin ajan kuluttua loppuvat kokonaan kun homeista oireita ja/tai sairauksia saava poistuu homerakennuksesta kokonaan. Jos oireilu jatkuu vaikkei enää altistukaan kosteusvauriohomeille, niin silloin on aivan varmasti kyse jostakin muusta kuin rakennuksen kosteusvauriohomeista johtuvasta oireilusta.Erilaisia tauteja on olemassa n. 30.000, eli voi olla että joskus jotakin harvinaista ei vain millään keksitä. Itselleni tulee mieleen eräs skleroderma -potilas, jonka sairautta ei meinattu millään saada selville, kunnes hyvin pitkällisissä yliopistosairaalan tutkimuksissa se lopulta löydettiin oireiden syyksi. Sitten tuonkin taudin kohdalla potilaalle joudutaan kuitenkin toteamaan, että parantavaa hoitoa ei ole, eikä edes tiedetä mistä tuo tauti johtuu. Lääketiede kehittyy, mutta erittäin paljon on vielä selvittämättä.
kun ei mene kosteusvaurioituneisiin rakennuksiin, mutta mitenkäs tämän ongelman kanssa elät, kun kaupat, sairaalat, terveyskeskukset, kirjastot jne. ovat kosteusvaurioituneita. Oireet helpottaa vain pysymällä omassa kodissaan neljän seinän sisällä ja ulkoilmassa, silloin kun ilma on homeitiötön. Eli jos on jo vakavasti altistunut, on tilanne ihan erilainen kuin vähemmin altistuneella. Pahasti altistunut oireilee jo vieruskaverin vaatteista, jos niissä on sattumalta sitä tiettyä kosteusvauriomikrobia, jolle on altistunut.
asia on niin, että homeista sairauksia saava eli välinpitämättömän asioiden hoidon takia pysyvästi sairastunut ei koskaan pysty olemaan oireilematta missään sellaisessa tilassa jossa esiintyy vähänkin hometta.
Eikä se noin helposti käy, että homeista oireileva olisi tullut terveeksi oltuaan poissa homeisesta tilasta.
Jos kerran oireilee kosteusvauriorakennuksessa, on kyse jo allergisoitumisesta.
Eikä silloin asiaa pitäisi huitaista sellaisella kommentilla, että kyllä se menee ohi oltuaan poissa ao. tilasta.
Entä sitten muut työntekijät, hehän altistuvat siinä tilassa koko ajan vaikka eivät VIELÄ oireile.
On vain ajan kysymys milloin on jälleen homeista sairastunut lisää.
Sitä paitsi tähän asiaan JO pitäisi suhtautua vakavammin, koska homeiden tuottamia sairauksia on monenlaisia.
En kerta kaikkiaan jaksa ymmärtää tuota vähättelyä, jota harrastetaan.
Koko touhu alkaa olla seuraavan tositarinan kaltainen; nimeltä mainitsemattomassa laitoksessa nimeltä mainitsematon lääkäri kurkisti potilaan kurkkuun ja totesi potilaalla olevan reuman, mutta potilaan lähdettyä pois ao. laitoksesta hän sai mukaansa pitkän reseptilistan astmalääkkeistä.
Et vaikuta ollenkaan tyhmälle etkä yksinkertaiselle, mutta kirjoittelet kovin yksinkertaistettuja ja yksipuolisia näkemyksiä, etkä esitä mitään perusteluja näkemyksillesi:
eli,
voisitko perustella:
1) "homeista sairauksia saava eli välinpitämättömän asioiden hoidon takia pysyvästi sairastunut ei koskaan pysty olemaan oireilematta missään sellaisessa tilassa jossa esiintyy vähänkin hometta"
Millä perusteella? Mikä määrä on "vähänkin hometta" siis ylipäätään ollenkaan vai? Sittenhän ei voi oleskella missään koko maapallolla, ihan kaikkialla on olemassa muutamia soluja hometta vähintään. Siis tarkoitatko todella, että home=kaikki maailman homeet, siis ihan mikä laji vaan ja ihan minä määränä van, eli vaikkapa kaksi tai kolme solua jotakin hometta? Eikö homen lajilla tai määrällä todella ole mitään merkitystä, onko home ylipäätään maailman vahvin myrkky? Sittenhän koko maailma on myrkytynyt, jos joku on saanut penisilliinikuurin ja virtsaa kotonaan ja virtsa päätyy yleiseen viemäriverkkoon, niin jo se virtsamäärä riittäisi logiikkasi mukaan saastuttamaan pienen kaupungin asuinkelvottomaksi vai?
2) "Eikä se noin helposti käy, että homeista oireileva olisi tullut terveeksi oltuaan poissa homeisesta tilasta.
Jos kerran oireilee kosteusvauriorakennuksessa, on kyse jo allergisoitumisesta."
Millä perusteella? Onko siis allergia ainoa tapa millä saa oireita homeesta? Sepä olisikin hyvä uutinen, meinaan siten homeet olisivat yhtä haitallisia kuin vaikkapa omena tai appelsiini, joille voi allergisoitua siinä missä homelajillekin. Vai väitätkö ihan tosissasi, että home kykenee allergisoimaan terveen ihmisen jotenkin erityisen tehokkaasti, tehokkaammin kuin vaikka kissa tai mansikka?
"Eikä silloin asiaa pitäisi huitaista sellaisella kommentilla, että kyllä se menee ohi oltuaan poissa ao. tilasta.
Entä sitten muut työntekijät, hehän altistuvat siinä tilassa koko ajan vaikka eivät VIELÄ oireile.
On vain ajan kysymys milloin on jälleen homeista sairastunut lisää."
3) Siis kyse oli allergiasta, eikö? Allergia ei toki parane altistuksen loputtua. Mutta oiretta ei tule ellei saa allergeenia elimistöönsä. Mutta jos kyse on kerran allergiasta, niin ihan yhtä vaarallistahan se on että trveellä ihmisellä on koira kotonaan ja altistuu sille koko ajan. Ei hänkään VIELÄ oireile. Ehkä joskus oireilee. On vain ajan kysymys siis, milloin on yksi koirasta oireita saava lisää, eikö?
On kaksi perusasiaa, jotka pitää erottaa toisistaan.
Vapaassa ulkotilassa homeet eivät ole sairastuttaneet, mutta jos siinäkin tilassa käsitellään esim. heinäpaaleja, jotka eivät pysty kuivumaan niin ettei niihin tulisi homekasvustoja eli tämä on tätä nykyajan tekniikkaa, joka tuottaa homekasvustoja yli sen määrän mitä normaalisti esiintyy ulkoilmassa, tällöin paaleja käsittelevä joutuu voimakkaan homealtistuksen kanssa tekemisiin.
Sama tilanne on kosteusvauriorakennuksessa, jota tilannetta ei voi verrata millään johonkin ulkoilmassa esiintyvään homemäärään.
Yksinkertaistettuna tilanne tuollaisessa ei vastaa ns. normaalia homemäärää jota esiintyy ulkoilmassa.
Sama tilanne käytännössä tulee kosteusvauriorakennuksessa eteen.
Itiömäärät tällaisessa tilassa eivät ole suoraan verrattavissa ulkoilman itiömäärään.
Tähän pitää lisätä tämä tekninen kylmän ilmanalan rakentaminen, jossa jatkuvasti laiminlyödään jo tunnettuja ratkaisuja rakenteiden säilymisen suhteen.
Kun vielä tähän lisätään rakentamisen jälkeen laiminlyöty rakennuksen hoito ja huolto, ei tilanne sellaisen rakennuksen sisäilmassa ole kenellekään terveellinen.
Teknisen rakentamisen myötä tulleet rakennusmateriaalit, rakennustapa kuten vesijohtojen piilottaminen ja tällöin vahingon sattuessa se havaitaan aivan liian myöhään ja kattoratkaisujen tähän ilmastotyyppin soveltumaton tyyli ovat yhdessä vahingon sattuessa täysi katasrofi ihmisen terveyden suhteen.
Tästä on monasti kirjoitettu tällä palstalla ja se ei pitäisi olla mitään uutta.
Asiat pitää esittää "yksinkertaisesti" jotta se olennainen tulee esille.
Jos asiaa, olkoon mikä tahansa, aletaan monisanaisesti "jaarittelemaan", ei siitä jää kenellekään minkäänlaista käsitystä.
Tämä edellä oleva pitäisi "yksinkertaisuudessaan" selvittää ne tilanteet, joihin jo homeallergisoitunut joutuu.
Olen käytännössä havainnut monen ihmisen kohdalla sen, että vaikka he kuinka haluaisivat olla työssä omassa työpisteessään, he eivät yksinkertaisesti pysty olemaan siinä ilman että he alkavat oireilla välittömästi ja usein hyvin vakavilla oireilla.
Kyllä heillä ei ole minkäänlaista halua pyrkiä pois työelämästä, mutta kun on pakko jos haluaa säilyttää henkiriepunsa tai edes jonkinlaisen elämäntason.
Tähän ei pitäisi sotkea mitään muita allergioita kuten appelsiini tms. ilman homeallergian tuottamaa herkistystä niin erilaisille tuotteille kuin vaikkapa elintarvikkeiden lisäaineille.
Tästäkin on ollut kirjoituksia jo pitemmältä ajalta.
Tiedät aivan hyvin sen, että homeille allergisoitunutta ei voi verrata ei-homeallergisoituneeseen, vaikka hänellä olisi muita herkistymiä kuten esim. eläinpölyallergia.
Home voi aiheuttaa hyvin vakavia sairauksia jopa kuolemaan johtavia tilanteita ja sellaisen ihmisen, joka on jo allergisoitunut homeille, ei ole mahdollisuutta olla poissa altistavista tilanteista, mutta sellaisen ihmisen, joka on allergisoitunut vaikkapa appelsiinille tai kissalle, ei tarvitse muuta kuin luopua niistä.
Helpompi on välttää koiria, kissoja, mansikoita tms. kuin hometta.
Näin käytännössä, mutta miten tutkijat ym. sen ymmärtävät, siinäpä kysymys.
Toivottavasti tämä oli selventävää tai sopivasti "yksinkertaistettua".
kertoi heti tulotarkastuksessa, että xx tilassa tapahtuviin toimintoihin ei sinun ole hyvä osallistua. Samassa yhteydessä hän mainitsi ettei usko minun pystyvän käyttämään allasaluetta ei ainakaan suositellut sitä useaan kertaan päivässä, siis aamu uintia, allasjumppaa ja ilta uintia samana päivänä. Keuhkolääkäri kertoi myös, että "sinun ei tarvitse olla täällä loppuun asti".
Sopeutusvalmennus sinänsä oli loistavaa, paikka mukava, henkilökunta ja ryhmä toimivat käsittämättömän loistavasti. Pef laski heti ensimmäisen päivän iltana rajusti, eikä enää siitä noussut normaaliksi lääkitysten tuplauksista ja kortisonista huolimatta. Silti pärjäsin päikkärein ja ryhmän tuen turvin. Vatsalihakset tosin kipeytyivät nauramisesta ja mieli keventyi monin lisätiedoin ja taidoin. Hauskaa siis kaikista oireista huolimatta oli. Kurssin jälkeen menin lääkäriin kotipaikkakunnalla. Sairaslomaa parisen viikkoa, lääkkeitä ja kortisonikuuriin jatkoa. Kuurin aloitin jo kurssipaikalla omatoimisesti, koska muutakaan vaihtoehtoa ei ollut. Kurssilta en mistään hinnasta olisi halunnut kesken lähteä pois. Nippa nappa selvisin kurssin lävitse siinä kunnossa, että siitä varmasti hyötyäkin oli. Osallistun loppuosalle kurssia myös myöhemmin tänä vuonna. Ryhmä tapaa toisensa omatoimisesti tässä kesän kynnyksellä myös.
Uskon, että tätä tämä elämä homesairauden kanssa on. Tasapainoilua sen kanssa mitä haluaa ja mitä voi tehdä. Sairauttani en pysty jättämään työpaikalleni, lääkäri kakkosen mielipiteistä huolimatta. Jos valita saisin, olisin todella mielelläni allerginen appelsiinille, en homesairas.
Kerroit, että oireilit kuntoutuslaitoksessa sopeutumisvalmennuskurssilla. Minkä nimisessä laitoksessa? Onko Suomessa edes kuntoutuslaitosta, jossa ei ole hometta? Meinasin tukehtua minäkin.
lienee se ainoa tieto missä kukakin ja miten oireilee. Siksi en kerro jatkossakaan missä oireilen ja missä en oireile. Jos kertoisin en voisi olla kuitenkaan varma, että joku toinen myös samassa paikassa oireilisi. Pelottelisin henkilöä ihan turhaan omilla kokemuksillani. Uskon, että olemme altistuneet eri homeille ja sairastumme eri mekanismein joka tapauksessa. Se mikä pätee minuun, ei välttämättä päde yhteenkään toiseen homesairaaseen. Lisäksi minulla on vielä muitakin lisäsairauksia tämän homesairauden myötä puhjennut, joten oma tilanteeni on varmasti vähän huonompi kuin jonkun lievästi oireilevan.
on tapahtunut ties kuinka monelle homeallergikolle.
Näiden tilojen, joissa on allashuone, on aina jotain "häikkää" vesieristyksissä eli kosteusvuotoja tai kosteuden tiivistymisiä.
Ei ole suositeltavaa kenenkään homeallergikon mennä ao. paikkaan vaikka se olisi kuinka mukavaa tahansa.
Ikäviä tapauksia ovat myös nuo asiaan nuivasti suhtautuvien kommentit.
Mutta yleensä elämässä se menee niin, että vasta sitten kun itse on kokenut jonkin, alkaa ymmärtämään toisen kokeman kohtalon ja tuskan.
Ei korkea oppimäärä takaa vielä asian ymmärtämistä.
Tasapainoilua se tulee olemaan ja monesta luopumista.
Jopa ystäväpiirin harvenemista, näin olen huomannut monen kohdalla.