erä-lehti 3/2007, sivu 89,"4 laukausta Oolannissa"
Suora lainaus artikkelista:
"Kymmenestä ammutusta, menetetään yleensä reilusti yli puolet,sillä ammuttu hylje painuu hyvon nopeasti pohjaan", kertoo isäntämme. Hän kuitenkin tietää, miten saalis saadaan myös talteen hyötykäyttöä varten. Luodon lähellä oleskelevaa hyljettä haavoitetaan sen verran, että se tuntee osuman ja nousee luodolle. Sinne se on helppo sitten helppo yhdellä laukauksella lopettaa. Näin ruho ei pääse uppoamaan pohjaan.
Hämärtyvässä kesäillassa ammuttiin neljä laukausta ja saaliiksi saatiin edellä kuvattujen oppien mukaisesti kaksi hyljettä.
Siis onko tämä nykyään tapa toimia? Saalista tarkoitushakuisesti haavoitetaan?
Suora lainaus artikkelista:
"Kymmenestä ammutusta, menetetään yleensä reilusti yli puolet,sillä ammuttu hylje painuu hyvon nopeasti pohjaan", kertoo isäntämme. Hän kuitenkin tietää, miten saalis saadaan myös talteen hyötykäyttöä varten. Luodon lähellä oleskelevaa hyljettä haavoitetaan sen verran, että se tuntee osuman ja nousee luodolle. Sinne se on helppo sitten helppo yhdellä laukauksella lopettaa. Näin ruho ei pääse uppoamaan pohjaan.
Hämärtyvässä kesäillassa ammuttiin neljä laukausta ja saaliiksi saatiin edellä kuvattujen oppien mukaisesti kaksi hyljettä.
Siis onko tämä nykyään tapa toimia? Saalista tarkoitushakuisesti haavoitetaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Raakalaismainen käytös perustuu sivistyksen puutteeseen, tietämättömyyteen luonnosta ja välipitämättömyyteen elämästä. Yleensä raakalaisuuteen liitty ahneus. Hylkeitä surmataan, koska niiden tiedetään syvän kalaa.
Kalastajat kuvittelevat että kalat ja muu luonto olisivat heidän omaisuuttaan, jota he voisivat käyttää miten miellyttää. He eivät soisi hylkeelle ruokaansa!
Sitten tulevat vielä omana luokkanaan silkasta huvista metsästävät.
Luonnon alkuperäiseläin on hylje. Vesiä kalastuslaitoksella saastuttava ja meriä ryöstökalastava henkilö on luonnolle vain vahingollinen häirikkö. Huvimetsästäjä ei ole edes sitä, vaan on......
mikä on kenenkin omaisuutta? Sinullako on lupa päättää mikä on oikein ja mikä väärin? Kaada ittelles vaan, minä en välitä sinun määrittelyistäs paskaakaan.
No en minä tässä tapauksessa näitä hylkeitä omista, niinkuit et sinäkään.
Katson kuitenkin että kenellä tahansa on oikeus puuttua eläinrääkkäykseen.
Toki mieluummin keskustelisin asiasta valveutuneen, ihan oikean metsästäjän kanssa.
Jos kerran se hylje ammutaan joka tapauksessa, niin onko parempi että se ammuttuna painuu merenpohjaan, kuin se että se saadaan varmasti talteen kahdella laukauksella?
Siis mielestäni lähtökohta on siinä ettei koskaan eikää missään olosuhteissa saa toimia siten että eläintä tarkoituksellisesti haavoitetaan. Edes saaliin helpompi saanti hyötykäyttöön voi mennä tämän periaatteen edelle. Silloin on mietittävä sellaiset olosuhteet että myös saaliin saa talteen. Toki homma silloin vaikeutuu ja vaatii pidemmän ajan ja huolellisen suunnittelun.
Hylkeenpyyntiähän on "ennen vanhaan" tehty jäältä. Silloin hylkeen saanti myös hyötykäyttöön lienee ollut helpompaa. Tämä vallitseva tapa jota myös artikkelissa käytetään, eli enemmän tai vähemmän keikkuvasta veneestä avovedessä on kyseenalainen. Varsinkin jos haetaan haavakkoa.
Ja toki itseään metsästäjänä pitävät eivät varmaankaan edes yritä kaatoa silloin jos saaliin saanti jälkikäyttöön on epävarmaa.
Mitenkäs muuten hirvijahdissa? Olisiko siellä mahdollista ampua haavakko jos oletettaisiin että se lähtisi pakoon lähemmeäs tietä yms.. paikkaa josta se olisi helpompi saada lavalle?