Valmistaudun tässä tekemään lämminvesivaraajan itselle. Tavoitteena olisi noin 2m³ tilavuus.
Materiaali ruostumaton.
Kaikki muu on selvillä, mutta mistä olette hankkineet lämminvesikierukoita ? Tarvisin 3 kpl laippaliitäntäistä kierukkaa ja tietysti ne varaajaan hitsattavat kauluksetkin. Ei tunnu löytyvän ainakaan "googlesta", eikä kaupoista.
Materiaali ruostumaton.
Kaikki muu on selvillä, mutta mistä olette hankkineet lämminvesikierukoita ? Tarvisin 3 kpl laippaliitäntäistä kierukkaa ja tietysti ne varaajaan hitsattavat kauluksetkin. Ei tunnu löytyvän ainakaan "googlesta", eikä kaupoista.
Vastaukset 21
Vanhimmat
joku viitsii vielä, itelläkin sama projekti mielessä. pian tänne tulvii kädettömiltä vastauksia että eihän semmosta ite saa tehdä...
aivotonkin toteaa (valitettavasti työnsä puolesta), että saahan niitä tehdä, kunhan vain vaatimukset täytetään. Jos ottaa selvää vaatimuksista (jotka on laadittu pääasiassa turvallisuuden vuoksi), niin tehköön. Käsitys siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei, olisi sinänsä aivan oman keskustelun arvoinen, niin paljon siinä tuntuu olevan epäselvää ja mutua, välillä myös välinpitämättömyyttä ja uhmaakin. Kyllä säännöksissä (yleensä) on järkevä peruste, tulkinnat ovat taas aivan toinen juttu.
Lasken työkseni painelaitteita. Eli kyseiset painelaite-standardit on pöydälläni levällään aina. Vaatimuksien täyttämisestä tuskin tulee ongelmaa, suunnittelussa eikä valmistuksessa. Kuten huomasit en pyytänyt siihen apua.
Rakentelu ja metallityöt on vastapainoa näille konttorirotan töille, etten vieraannu reaalimaailmasta ihan kokonaan.
Eli projektilla ei ole tarkoitus hakea taloudellista hyötyä(sitäkin tulee), vaan tehdä itselle joka suhteessa parempi varaaja kuin markkinoilla on tarjolla.
Olen utelias, miksi kolme kappaletta. Otatko yhdestä jonkin erityispiirin? Käytätkö aurinkokeräimeen? Vai käytätkö kahta lkv:n esilämmitykseen? Varsinkin tuo aurinko kannattaa toteuttaa toisin.
Jos väännät kierukat itse, niin käytä kampakuparia, ja käytä tarpeeksi.
Ajattelin aurinkokeräimen l.vaihtimen alimmaiseksi, jonka päälle käyttöveden esilämmitin ja ylimmäiseksi käyttöveden "tulistus".
Kuinka toteuttaisit tuon aurinkokeräimen lämmönvaihdon ?
Koska sinulla on noin suuri varaaja, tarvitsisit yli 20 m2 keräinalaa, että saisit tarpeeksi lämmintä vettä. Mielellään jopa 30 m2. Kun kierukka on aivan pohjalla, joudut nimittäin lämmittämään koko 2000 l.
Aurinkokierukka lämmittää niin, että ensin koko tuo vesimäärä on esim. 30 astetta. Kun aurinko alkaa paistaa, lämpenee koko vesimäärä 40 asteeseen. sitten koko vesimäärä 50 asteeseen jne. Jos on puolipilvinen päivä, ei koko vesimäärä ehdi lämpeämään tarpeeksi.
Huomasit varmasti sanan koko. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko käytät kahta kierukkaa tai ulkoista levylämmönvaihdinta. Molemmissa tapauksissa tarvitset sitten aikanaan kaksipiirisäätimen.
Ideana on, että aamulla keräin lämmittää varaajan alaosaa, ja päivällä kovemmalla paisteella automatiikka siirtää kierron varaajan yläosaan "tulistuskierukan" kohdalle. Illalla sitten taas alaosaan. Näin saadaan aikaan varaajaan lämpötilan kerrostuneisuus.
Jos toteutat ratkaisun kierukoilla, muista että varaajissa vakiona olevat 35 l kierukat ovat niin pieniä, että ne hädin tuskin riittävät 10 m2 keräimelle.
"Aurinkokierukka lämmittää niin, että ensin koko tuo vesimäärä on esim. 30 astetta. Kun aurinko alkaa paistaa, lämpenee koko vesimäärä 40 asteeseen. sitten koko vesimäärä 50 asteeseen jne. Jos on puolipilvinen päivä, ei koko vesimäärä ehdi lämpeämään tarpeeksi."
Ei kait ihan noinkaan? Se lämpö kerrostuu sinne ihan omia aikojaan, ellei sisäiset virtaukset ole niin kovat että ne pitävät koko varaajan vesimäärän jatkuvassa kierrossa (jolloin koko vesimäärä on suunnilleen samassa lämpötilassa).
Eli ei sitä koko vesimäärää tarvitse saada lämmitettyä kerralla ja yksi kierukka pohjalla riittää ihan mainiosti eikä niitä minun tietääkseni ole missään varaajassa tuota yhtä pohjalla olevaa enempää. Kts. esim. http://www.solarviatorum.com/ezfiles/Aurinkotori_lampojarjestelma06.pdf
Mutta keräintä todellakin tarvitset aika monta neliötä, ei tuota vesimäärää pienellä alalla lämmitetäkään.
Satun työkseni toimimaan tämänkinkaltaisten asioiden parissa.Voithan sinä silti kysäistä joltain jolla on iso varaaja, tai vaikkapa tuon mainitsemasi linkin puhelinnumerosta.
Kun aurinko alkaa paistaa ja pumppu käynnistyy, niin varaajan yläosan lämpötila laskee aina vähäsen - tosin vain vähän. Eli jos varaajassa on ennen pumpun käynnistymistä hyvä kerrostuneisuus, joka sinne on yön aikana itsestään tullut, niin kerrostuneisuus huononee pumpun käynnistyessä.
Tuo mainitsemani tapa on lähes ainoa, jolla kerrostuneisuus saadaan aikaan. On tosin olemassa myös kolmitietermostaatteja, joita voidaan asetella peräkkäin, mutta näiden käyttö vaatii taas oman mitoituksensa, eikä siltikään päästä yhtä hyviin tuloksiin.
"Satun työkseni toimimaan tämänkinkaltaisten asioiden parissa.Voithan sinä silti kysäistä joltain jolla on iso varaaja, tai vaikkapa tuon mainitsemasi linkin puhelinnumerosta."
Mikä on iso varaaja, riittääkö 1200-1500l?
Kuten tuossa edellisessäkin viestissäni kirjoitin, niin toki se alta lämmitettävä vesimäärä lähtee liikahtamaan kun varaajaan aletaan syöttämään lämpöä - lämmin vesi kun on vähemmän tiheämpää kuin kylmä ja siksi se pyrkii nousemaan ylöspäin (ja vesi alkaa sekoittumaan).
"Kun aurinko alkaa paistaa ja pumppu käynnistyy, niin varaajan yläosan lämpötila laskee aina vähäsen - tosin vain vähän. Eli jos varaajassa on ennen pumpun käynnistymistä hyvä kerrostuneisuus, joka sinne on yön aikana itsestään tullut, niin kerrostuneisuus huononee pumpun käynnistyessä."
Jos se laskee vain vähän, niin miten siinä se kerrostuneisuus niin paljoa sitten heikkenee, että tarvitsee tehdä teknisesti monimutkaisempi ja samalla kalliimpi ratkaisu? Mitä sillä voitetaan?
Lämpö kerrostuu joka tapauksessa siihen varaajaan, ei ehkä niin tarkkaan kuin sisäistä vedenkiertoa optimoimalla, mutta kuitenkin. Kokemusta on lähipiiristä (itselläni ei ole vielä aurinkokeräinjärjestelmää mutta parin vuoden päästä ehkä) ja sekin tekijäpuolelta.
Se kerostuneisuus laskee tosiaan vain vähän, eikä sillä olisikaan merkitystä, jos aurinko taas paistaisi jatkossa kunnolla suureen keräimeen.
Yleensä ostetaan liian pieni keräin säästäväisyyssyistä. Lisäksi tuo mollukka on aina välillä pilvessä, joten siinä käy niin, että aluksi vain varaajan alaosan lämpötila nousee, kunnes se on saavuttanut yläosan lämpötilan ja vasta sen jälkeen koko varaajan lämpötila nousee.
n. 1000 litraan asti pohjalla oleva kierukka käypä ratkaisu. Silloinkin keräinala on min. 10 m2. Jos suurempi varaaja, pitää keräinalaa nostaa samassa suhteessa miekuummin enemmän ja kierukan koka lisätä samassa suhteessa.Tällöinkin esittämälläni kytkennällä saavutetaan merkittävä etu. Jos keräin on pienempi, on em. kytkentä ainoa järkevä. Se on n. 500 Euroa kallimpi, mutta jo yksi neliö keräinalaa tekee lähes saman.
"Se kerostuneisuus laskee tosiaan vain vähän, eikä sillä olisikaan merkitystä, jos aurinko taas paistaisi jatkossa kunnolla suureen keräimeen."
Olen varmaan tyhmä, mutta en vieläkään ymmärrä mitä todellista eroa on "vähäisellä kerrostuneisuuden laskemisella" yhdellä kierukalla vs. "merkittävällä hyödyllä" kahdella kierukalla. Mikä se hyöty loppujen lopuksi on?
Kuinka paljon se kerrostuneisuus oikeasti häiriintyy?
"Lisäksi tuo mollukka on aina välillä pilvessä, joten siinä käy niin, että aluksi vain varaajan alaosan lämpötila nousee, kunnes se on saavuttanut yläosan lämpötilan ja vasta sen jälkeen koko varaajan lämpötila nousee."
Hmm, mitenkähän tämä fysiikka tässä menee ... ei tuo lämpötila ihan tuolla tavalla jakaudu tasan edes tuossa vesipatsaassa, vaan konvektiolla ja johtumisella se lämpömäärä siirtyy eteenpäin ja sinne varaajan yläosaan siirtyy se tiheydeltään kevein, eli kuumin vesi. Tietenkin, jos varaajan sisäiset virtaukset ovat kovat, niin vesi sekoittuu eikä tuota kerrostumista pääse tapahtumaan.
Ja toiseksi, jos varaajaan syötetään lämpöä, niin varaajan sisältämän veden lämpömäärä kasvaa. Tällöin myös varaajan koko vesimäärän lämpötila kasvaa. Mitä viileämpi se varaajan pohja on, sitä viileämpää vettä aurinkokeräimestä voidaan sinne syöttää, eli kunhan se lämpötilaero on olemassa aurinkokeräimen ja varaajan (pohjan) välillä, niin aurinkokeräimestä voidaan sitä lämpöä varaajaan siirtää. Ja mitä alhaisempia lämpötiloja keräin&varaaja pystyy hyödyntämään, sitä parempi on tämän järjestelmän hyötysuhde.
Haitko mahdollisesti sitä tilannetta, että se kerrostumista ei pääse syntymään siten, että varaajan pohja olisi viileämpi kuin aurinkokeräimen lämpötila silloin, kun aurinko on pilvessä?
Mistä se merkittävä hyöty nyt sitten syntyy?
Oletetaan alkutilanne, jossa yksi kierukka pohjassa, ja varaajan lämpötila on yläosa 55 aste ja alaosa 30 aste.
Aurinko paistaa, joten keräimen lämpötila nousee n. 40 asteeseen, jolloin pumppu käynnistyy. Varaajan pohjan lämpötila nousee, koska kierukassa kuumempaa vettä.
Kun varaajan pohjan lämpötila on noussut n. 40 asteeseen, on keräimen lämpötila n. 55 aste, edellyttäen että aurinko paistaa. varaajan yläosan lämpötila ei ole vielä noussut yhtään.
Varaajan yläosan lämpötila voi nousta vasta, kun alaosassa on kuumempaa vettä kuin yläosassa.
Sinun ajatusmallillasi saisimme esim. 60 asteista vettä siten, että panemme eristettyyn astiaan 40 asteista vettä, jolloin 60 asteinen nousee pinnalle ja 20 asteinen painuu pohjalle. Siinä jossain välissä olisi sitten muut lämpötilat.
Esittämässäni kytkennässä keräin alkaisi lämmittää varaajan ylaosaa heti, kun säteily olisi riittävän voimakasta, eli varaajan pohja voisi olla vaikkapa 35 aste ja siinä vaiheessa siirrytään yläosan lämmitykseen. Jos aurinko paistaisi tarpeeksi, voisi yläosan lämpötila nousta vaikkapa 80 asteeseen. Se miten nämä säteilyn muutokset mitataan, on sitten aivan oma lukunsa.
No nyt olen tarkistanut tämän asian kaveriltani (joka siis on myös mukana näissä aurinkolämpökeräinkuvioissa muutenkin).
Kahden kierukan systeemin etu on todellakin siinä, että kerrostuneisuus pystytään pitämään siinä paremmin. Tästä on hyötyä silloin, kun on tarkoituksena on käyttöveden lämmitys, ts. tarvitaan varaajan yläpäähän korkeampia lämpötiloja. Tämä on tilanne etenkin syksyllä ja keväällä, kun auringosta saatava lämpömääräkin on pienempi. Kahden kierukan systeemissä voidaan lämmittää pienempää vesimäärää, koska sitä pohjalla olevaa viileämpää vesimäärää ei siinä lämmitetäkään. Jos siis tarvitaan ensisijaisesti kuumaa/lämmintä käyttövettä, niin aurinkokeräimen käyttöaikaa ainoana lämpöenergian lähteenä voidaan täten laajentaa aikaisemmaksi kevääseen ja pidemmäksi syksyyn.
"Varaajan yläosan lämpötila voi nousta vasta, kun alaosassa on kuumempaa vettä kuin yläosassa."
Jep, tuo on totta.
"Sinun ajatusmallillasi saisimme esim. 60 asteista vettä siten, että panemme eristettyyn astiaan 40 asteista vettä, jolloin 60 asteinen nousee pinnalle ja 20 asteinen painuu pohjalle."
Tuo on termodynaamisesti erittäin epätodennäköinen tilanne. Jos olen tuollaisen ajatusmallin esittänyt, olen tehnyt selkeän ajatteluvirheen. Kun selailin tätä thredia taaksepäin, niin huomasin kyllä viestissäni http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000009&posting=22000000024334937 ymmärtäneeni alkutilanteen väärin. Jos varaajan koko vesimäärän lämpötila on tosiaan tuo 30 astetta, niin pohjalla oleva kierukka lämmittää koko varaajan vesimäärän sen sijaan kun tuo keskellä oleva kierukka vain esim. puolet. Tämä tietenkin vaikuttaa siihen, että jos päivällä keräimestä saatava lämpömäärä ei riitä koko varaajan lämpötilan nostamiseen halutulle tasolle niin (tässä tapauksessa) se voi riittää varaajan yläpään lämpötilan nostamiseen tuolle halutulle tasolle.
Kysymys hyödystä ja sen määrittämisestä riippuu systeemin käyttötarkoituksesta ja muista tuohon järjestelmään liittyvistä komponenteista. Tilanne on hiukan erilainen esim. silloin, kun varaajan lämpömäärää käytetään lattialämmitykseen: käytetään pohjemmalla olevaa kierukkaa, koska viileämpikin lämpötila riittää.
Kyllä minä käyttäisin kahta kierukkaa lattialämmityksenkin yhteydessä. Otetaanhan silloinkin käyttövesi yleensä varaajan kierukoista.
Aiemminhan lattialämpöön menevä vesi otettiin usein varaajan puolivälistä. Tämä käytäntö kannattaa unohtaa keräinten yhteydessä. Nykyään ko. piiri lähtee sekä puolivälistä että yläosasta ja paluu alaosaan. Biv -venttiilillä sitten säädetään mistä vesi kulloinkin ja missä suhteessa otetaan.
Tämä mahdollistaa sen,että jopa 20 asteen lämpötilaa varaajan alaosassa voidaan hyödyntää lämmityksessä.
Jos et ole kuullut Biv -venttiilistä, älä masennu. Eivät siitä ole kuulleet edes kaikki lvi -suunnittelijat -putkimiehistä puhumattakaan.
Kyllä mielestäni ainakin Jäspi( siis www.kaukora.fi) myy kierukoita erikseen.
Kova teeseitsemies voi tietenkin vääntää vaikka itse kierukan. Kaupasta tarvittava määrä kupariputkea ja sitten vaan jostain sopivan kokoinen lieriö, jonka ympäri kietoo tuon kupariputken.Kieukan saa silloin tehtyä ihan mittojen mukaan varaajaan sopivaksi.Tiedä sitten "tienaako" tuossa mitään, mutta mahdollista on, yhden tapauksen tiedän, kun yksi laihialaisluonne noin teki ja teki myös sen varaajan.
Kyllä sieltä Kaukoran sivulta sieltä hinnastosta löytyy kierukoita eri tuotoille. Hinnat näyttävät olevan jonkinlaiset, joten ymmärtää ehkä, miksi joku niitä yrittää itse vääntää.
PL3 mustana on parempi. Kierukan ja hitsattavan kauluksen saat esim. Entiseltä Jäspi & Mäkinen nyk. PrimoTherm Turku.
Sieltä saat myös asiantuntevat neuvot, suosittelen.
Itselläni vain hyviä kokemuksia heistä.
Ei mustasta tehty ruostu koska vedestä palaa happi pois ja laita kalvopaisunta-astia tarpeeksi suuri.
4000 litran varaaja. Eikä ole pahemmin ruostunut kun viisi vuotta sitten tarkastin. Clas Ohllosilta saat halvalla pehmennettyä kuparia josta saat väännettyä helposti kierukan. Mutta muista pistää pituutta siihen sitten tarpeeksi. Testaa tuottoa vaikka kuumassa vesipadassa jos mahd.
Ruostumaton teräs on ensinäkin kallista ja varaajakäytössä, jossa sisällä on hapeton vesi, ei saavuteta oikeastaan mitään etua, ei musta rautakaan sieltä sisältä ruostu. Jos vettä vaihdetaan tiuhaan tahtiin tai vaikka joskus pidetään tyhjänä, niin eri juttu.
Yksi ongelma on sitten ruostumattoman kanssa. Kaikkien metalliosien on käytännössä oltava joko ruostumatonta, kuparia tai alumiinia. Jos vaikka joissain osissa on tavallista terästä(ruuvit,mutterit,laipat), niin ne ruostuvat hyvin nopeasti, koska ruostumaton teräs ja tavallinen teräs muodostavat sähköparin, joka aiheuttaa jonkinlaisen kalvaanisen syöpymisen.Itsellä oli joskus ruokinta-automaatti, jossa oli ruostumaton kaukalo, mutta vesiputket oli galvanoitua putkea, melko nopeasti meni putki vaihtoon, kun ruostui todella voimakkaasti.
"Itsellä oli joskus ruokinta-automaatti"
Et osannut käytäytyä, niin muija pisti piharuokintaan? :)
kierukoita varaajaan löytyy esim kat valmistajilta tai callidus oy ltä