Sitä että vaikka elämässämme teemme syntiä monin tavoin synti ei ole se joka elämäämme hallitsee vaan Kristus. Ettei synti ole meille niin rakas ja tärkeä että syrjäyttää meidän elämästä sen kaikkein tärkeimmän. Me teemme syntiä mutta synti ei hallitse meitä vaan Kristus.
Kun kiinnitämme itsemme Kristuksen on ruumimme synnin takia kuoltava mutta jos me olemme yhteen liitetyt Kristuksen kannsa kuolemaan olemme kiinitetty myös hänen ylösnousemukseen.
Laki ei tee meitä Jumalan edessä eläväksi vaan Krsitus. Te olette viinipuun oksat....
Oletteko koskaa oikeassa elämässä nähnyt omenapuun tai sireenin "varttamista". En tiedä ihan tarkaan millä nimellä sitä kutsutaan. Kuitenkin toiseen puuhun istutetaan toisen puun oksa ja ne kasvat yhdeksi puuksi. Niin meidänkin tulee antaa vartaa itsemme siihen totiseen viinipuuhun?
Usko hedelmiä taas on anteeksianto hvvyys rauha rakkaus jne.... Ja ne tulevat uskon kautta. Niin kuin vartettu oksa ottaa voimansa emäpuusta niin meidänkin voimamme on Kristuksessa.
Luonnollisessa varttamisessa vartettu oksa ei kanna niitä hedelmiä mitä emäpuu tuottaisi (vaikka ne voisivat olla jaloja ja hyviä) siksi että emäpuu ei ravitse oksaa siten että se kantasi hyviä ja kelvollisia hedelmiä. Näin ollen kun oksa on vartettu hyvään ja voimalliseen emäpuuhun se jaksaa kantaa niitä jaloja hedelmiä joita ovat sille lajille tyypillisiä. Eli samassa puussa voi kasvaa useanlaisia hedelmiä :)
Samoin tekee taivaallinen isä meille. Se leikkaa meidät viallisesta puusta ja kiinittää meidät uskon kautta Kristukseen. Ja sitä kautta kannamme niitä hyviä hedelmiä. Ilman varttamista kuolisimme yhdessä "huonon" puun kannsa jolla ei olevoimaa iankaikkiseen elämään.
Inhimillisesti katsottuna meistä "voi" tulla parempia ihmisiä. Jumalan edessä olemme kuitenkin yhtä syntisiä. Se että näemme uskon hedelmät ympärillämme on osoittamassa että olemme oikealla tiellä. Kun pidämme omantunnon puhtaan tokihan se tekee "elämästä helpompaa" ainakin siinä mielessä ettemme lankea taas siihen samaan.
Tokihan Kristuksen mieli velvoitaa meitä parannuksen askelille siinä että me osoittaisimme sitä rakkautta lähimmäisiämme kohtaan jonka itse olemme osaksemme saaneet. Ja korjaamaan elämäämme Jumalan mielen mukaan.
Kristuksen mieli myös opastaameitä ja myös lisää ymmärttystä. Se että kilvoittelemme synnin poispanijana ei tee meistä synnittömiä eikä edes synnitömämpiä vaan se on armohoitoa. Osoittamassa meille joka päivä ja joka hetki että me olemme lahjaksi saaneet täydellisen vanhurskauden.
Ilman synnin tuntoa emme voisi ymmärtää armon ylenpalttisuutta.
Kun kiinnitämme itsemme Kristuksen on ruumimme synnin takia kuoltava mutta jos me olemme yhteen liitetyt Kristuksen kannsa kuolemaan olemme kiinitetty myös hänen ylösnousemukseen.
Laki ei tee meitä Jumalan edessä eläväksi vaan Krsitus. Te olette viinipuun oksat....
Oletteko koskaa oikeassa elämässä nähnyt omenapuun tai sireenin "varttamista". En tiedä ihan tarkaan millä nimellä sitä kutsutaan. Kuitenkin toiseen puuhun istutetaan toisen puun oksa ja ne kasvat yhdeksi puuksi. Niin meidänkin tulee antaa vartaa itsemme siihen totiseen viinipuuhun?
Usko hedelmiä taas on anteeksianto hvvyys rauha rakkaus jne.... Ja ne tulevat uskon kautta. Niin kuin vartettu oksa ottaa voimansa emäpuusta niin meidänkin voimamme on Kristuksessa.
Luonnollisessa varttamisessa vartettu oksa ei kanna niitä hedelmiä mitä emäpuu tuottaisi (vaikka ne voisivat olla jaloja ja hyviä) siksi että emäpuu ei ravitse oksaa siten että se kantasi hyviä ja kelvollisia hedelmiä. Näin ollen kun oksa on vartettu hyvään ja voimalliseen emäpuuhun se jaksaa kantaa niitä jaloja hedelmiä joita ovat sille lajille tyypillisiä. Eli samassa puussa voi kasvaa useanlaisia hedelmiä :)
Samoin tekee taivaallinen isä meille. Se leikkaa meidät viallisesta puusta ja kiinittää meidät uskon kautta Kristukseen. Ja sitä kautta kannamme niitä hyviä hedelmiä. Ilman varttamista kuolisimme yhdessä "huonon" puun kannsa jolla ei olevoimaa iankaikkiseen elämään.
Inhimillisesti katsottuna meistä "voi" tulla parempia ihmisiä. Jumalan edessä olemme kuitenkin yhtä syntisiä. Se että näemme uskon hedelmät ympärillämme on osoittamassa että olemme oikealla tiellä. Kun pidämme omantunnon puhtaan tokihan se tekee "elämästä helpompaa" ainakin siinä mielessä ettemme lankea taas siihen samaan.
Tokihan Kristuksen mieli velvoitaa meitä parannuksen askelille siinä että me osoittaisimme sitä rakkautta lähimmäisiämme kohtaan jonka itse olemme osaksemme saaneet. Ja korjaamaan elämäämme Jumalan mielen mukaan.
Kristuksen mieli myös opastaameitä ja myös lisää ymmärttystä. Se että kilvoittelemme synnin poispanijana ei tee meistä synnittömiä eikä edes synnitömämpiä vaan se on armohoitoa. Osoittamassa meille joka päivä ja joka hetki että me olemme lahjaksi saaneet täydellisen vanhurskauden.
Ilman synnin tuntoa emme voisi ymmärtää armon ylenpalttisuutta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.