ontelolaatan eristys jälleen

detaljeista, eristys on lämpimällä puolella joko lattialevyn tai lattiavalun alla.

Jos pelkästä siporexista niin pitäisi olla 500mm että päästäisiin edes lähelle rakentamismääräyksiä. Jos vielä seinät 375mm sipoa niin menee jo aika vaikeaksi tuo kompensointi muiden kohtien eristyksessä

Ei se styroksi juuri pelota. Tulin vain itse siihen käsitykseen nyt kun selvitin että se on petonia tiiviimpää että parempi jos laittaisi styroksin päälle.

jameran kirjoitti:

detaljeista, eristys on lämpimällä puolella joko lattialevyn tai lattiavalun alla.

Siporex ja ontelolaatta on eri asia kosteusteknisesti ja nyt mietin tuota jälkimäistä vaihtoehtoa talooni. sipo hengittävämpää ja siksi aina ulkopuolella. Ontelolaatan kohdalla on nähty molempia ehdotuksia että päällä tai alla. Yleensä kuitenkin ratkaisu on tehty muusta kuin kosteusteknisestä optimoinnista.

ontelo pontelo kirjoitti:

Jos pelkästä siporexista niin pitäisi olla 500mm että päästäisiin edes lähelle rakentamismääräyksiä. Jos vielä seinät 375mm sipoa niin menee jo aika vaikeaksi tuo kompensointi muiden kohtien eristyksessä

Ei se styroksi juuri pelota. Tulin vain itse siihen käsitykseen nyt kun selvitin että se on petonia tiiviimpää että parempi jos laittaisi styroksin päälle.

Nykyaikaisen betonin ja lattia Styroxin ( 20 kg/m3 ) vesihöyrynvastus on kyllä suurinpiirtein sama.
Eristys laitetaan ulkopuolelle, jotta betonirunko saadaan lämpimäksi ja vesihöyryn osapaineet siirtymään talosta ulospäin.
Lattiarakenne toimii samoin kuten kellarinseinäkin, jossa myöseristeen oikea paikka toimivuuden kannalta on ulkopuoli.
Koska kyseessä on ulkoilmaa vasten oleva rakenne, pitää pääosa eristeestä olla ulkopuolella.
Paras vaihtoehto olisi toteuttaa rakenne lämpimänä rossipermantona, jolloin reunapalkit eristetään ja lattiaeristys laitetaan maata vasten.

Ammattirakentaja kirjoitti:

Nykyaikaisen betonin ja lattia Styroxin ( 20 kg/m3 ) vesihöyrynvastus on kyllä suurinpiirtein sama.
Eristys laitetaan ulkopuolelle, jotta betonirunko saadaan lämpimäksi ja vesihöyryn osapaineet siirtymään talosta ulospäin.
Lattiarakenne toimii samoin kuten kellarinseinäkin, jossa myöseristeen oikea paikka toimivuuden kannalta on ulkopuoli.
Koska kyseessä on ulkoilmaa vasten oleva rakenne, pitää pääosa eristeestä olla ulkopuolella.
Paras vaihtoehto olisi toteuttaa rakenne lämpimänä rossipermantona, jolloin reunapalkit eristetään ja lattiaeristys laitetaan maata vasten.

Minusta alapuolelle laitettaessa tulee ongelmaksi aina se että kantava betonilaatta pitää tuke päistään perustuksiin jotka ovat maata vasten ja yleensä eristämättä vielä alapohjan tuuletettua tilaa vasten. Näin tätä kautta tulee kylmäsilta ontelolaattaan jos se ontelolaatta on lämpimällä puolella. Tietenkinvoisi ajatella kikkailevansa ontelolaatan tuennassa niin että laittaisi sinne vaikka yhden sipo tai kevytsoraharkon jonka päälle vasta asentaisi ontelolaatan. Vähän mutkikkaampi rakene tosin

ontelo pontelo kirjoitti:

Jos pelkästä siporexista niin pitäisi olla 500mm että päästäisiin edes lähelle rakentamismääräyksiä. Jos vielä seinät 375mm sipoa niin menee jo aika vaikeaksi tuo kompensointi muiden kohtien eristyksessä

Ei se styroksi juuri pelota. Tulin vain itse siihen käsitykseen nyt kun selvitin että se on petonia tiiviimpää että parempi jos laittaisi styroksin päälle.

Asiastahan en mitään tiedä, mutta luulisin, että alhaalta päin 300 mm sipolankku, 25-50mm styrox ja 80mm betoni, jossa lämmitysputket, on ihan riittävä ratkaisu.

ontelo pontelo kirjoitti:

Siporex ja ontelolaatta on eri asia kosteusteknisesti ja nyt mietin tuota jälkimäistä vaihtoehtoa talooni. sipo hengittävämpää ja siksi aina ulkopuolella. Ontelolaatan kohdalla on nähty molempia ehdotuksia että päällä tai alla. Yleensä kuitenkin ratkaisu on tehty muusta kuin kosteusteknisestä optimoinnista.

1)
Lattiavalu
höyrynsulkumuovi
eps
ontelot

2)
lattiavalu
hengittämätön lämmöneriste (finfoam/solimate/SPU)
ontelot

3)
lattiavalu
25mmEPS
ontelot
200mm EPS


Kaikki nuo toimii pomminvarmasti.
3:ssa on se etu että ontelolaatat eli kantava rakenne on lämpimässä eli se vois kestää esim 200 vuotta siinä kun 1 ja 2 kestää vain 100 vuotta.

Eli raudoitteet on pitkikäisemmät kun ne on huoneenlämmössä ja kuivassa. Jos ne on ulkoilman lämpötilassa ne joutuvat alttiiksi myös suuremmalle kosteudelle.


Asialla ei aikuisten oikeasti ole kovin suurta merkitystä.

Hullu ratkaisu olisi:
lastulevy
rossin koolaus ekovilla
bitumi
ontelolaatta

Silloin ekovilla on alapinnaltaa aina märkää ja rakenne on riskialtis vaikkakin ekovilla estää homehtumista erittäin hyvin.

Vielä pösilömpää olisi laittaa ekovillan tilalle mineraalivilla jolloin rakenne (rossin puuosat) mätii absoluuttisen varmasti.

Mielestäni monissa vanhoissa rintsun sukulaisissa on selvitty betonivalun päällä hengissä sahanpurun kosteuden imemis ja haihdutuskyvyn ja huonon bitumisivelyn ansiosta. Bitumi on sallinut kuivumista alaspäin betonin läpi ja siten pelastanut tilannetta. Lisäksi vanhoissa betoneissa on niin paljon hiekkaa että lusikkajengikin pääsee siitä läpi ongelmitta. Sen vuoksi vanha betoni on joskus myös hyvin hengittävää.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Asiastahan en mitään tiedä, mutta luulisin, että alhaalta päin 300 mm sipolankku, 25-50mm styrox ja 80mm betoni, jossa lämmitysputket, on ihan riittävä ratkaisu.

Tuossahan joku kommentoi että laittaa paksumman lankun siposta niin ei tarvitse laittaa mitään eristettä. Silloin 0,5m välttämätön jos edes riittävä

raksaaja--sh kirjoitti:

1)
Lattiavalu
höyrynsulkumuovi
eps
ontelot

2)
lattiavalu
hengittämätön lämmöneriste (finfoam/solimate/SPU)
ontelot

3)
lattiavalu
25mmEPS
ontelot
200mm EPS


Kaikki nuo toimii pomminvarmasti.
3:ssa on se etu että ontelolaatat eli kantava rakenne on lämpimässä eli se vois kestää esim 200 vuotta siinä kun 1 ja 2 kestää vain 100 vuotta.

Eli raudoitteet on pitkikäisemmät kun ne on huoneenlämmössä ja kuivassa. Jos ne on ulkoilman lämpötilassa ne joutuvat alttiiksi myös suuremmalle kosteudelle.


Asialla ei aikuisten oikeasti ole kovin suurta merkitystä.

Hullu ratkaisu olisi:
lastulevy
rossin koolaus ekovilla
bitumi
ontelolaatta

Silloin ekovilla on alapinnaltaa aina märkää ja rakenne on riskialtis vaikkakin ekovilla estää homehtumista erittäin hyvin.

Vielä pösilömpää olisi laittaa ekovillan tilalle mineraalivilla jolloin rakenne (rossin puuosat) mätii absoluuttisen varmasti.

Mielestäni monissa vanhoissa rintsun sukulaisissa on selvitty betonivalun päällä hengissä sahanpurun kosteuden imemis ja haihdutuskyvyn ja huonon bitumisivelyn ansiosta. Bitumi on sallinut kuivumista alaspäin betonin läpi ja siten pelastanut tilannetta. Lisäksi vanhoissa betoneissa on niin paljon hiekkaa että lusikkajengikin pääsee siitä läpi ongelmitta. Sen vuoksi vanha betoni on joskus myös hyvin hengittävää.

ja eikö neljäs eli

(pintamateriaali)
Pintavalu
Ontelo
eps-eristys

Ole paras vaihtoehto. Eihän siihen ontelon ja pintavalun väliin tarvitse eristettä laittaa?

ratkaisua kirjoitti:

ja eikö neljäs eli

(pintamateriaali)
Pintavalu
Ontelo
eps-eristys

Ole paras vaihtoehto. Eihän siihen ontelon ja pintavalun väliin tarvitse eristettä laittaa?

Muutoin lattialämmitys lämmittää myös ontelolaatan ja lämmityksen säätö voi toimia vain huonosti. Lisäksi ontelolaatasta on suurempi kylmäsilta seinärunkoon ja siitä talon alle.

niin en ehkä kyselisi kaikkea.

Ei rakennesuunnittelja myöskään ole aina autuaaksi tekevä. Rakennesuunnittelija löytää varmaan jonkun ratkaisun aina tai yleensä, mutta kaikin puolin hyvä sen ratkaisun ei tarivtse olla. Ja paras talo syntyy silloin kun talon käyttäjä kykenee suunnittelemaan ja osallistuman suunnitteluun mahdollisimman paljon, jotta hänen arvonsa ja tarpeensa tulee toteutettua. Ontelolaatan voi eristää molemmilta puolilta, mutta täydellisessä talossa se ei ole yhdentekevää kummalta puolelta se eristetään. Rakennesuunittelijalle se saattaa olla melko yhdentekevää, kunhan se tölli nyt jotenkin siitä saadaan pystyyn eikä heti homehdu ja vähän aikaa pysyisi vielä tuurilla pystyssäkin

Kun itse olet niin tietäväinen, kun pystyt toisten tietotasonkin mollaamaan, niin miksi vaivaudut kommentoimaan sinulle niin selvään asiaan

ontelo pontelo kirjoitti:

niin en ehkä kyselisi kaikkea.

Ei rakennesuunnittelja myöskään ole aina autuaaksi tekevä. Rakennesuunnittelija löytää varmaan jonkun ratkaisun aina tai yleensä, mutta kaikin puolin hyvä sen ratkaisun ei tarivtse olla. Ja paras talo syntyy silloin kun talon käyttäjä kykenee suunnittelemaan ja osallistuman suunnitteluun mahdollisimman paljon, jotta hänen arvonsa ja tarpeensa tulee toteutettua. Ontelolaatan voi eristää molemmilta puolilta, mutta täydellisessä talossa se ei ole yhdentekevää kummalta puolelta se eristetään. Rakennesuunittelijalle se saattaa olla melko yhdentekevää, kunhan se tölli nyt jotenkin siitä saadaan pystyyn eikä heti homehdu ja vähän aikaa pysyisi vielä tuurilla pystyssäkin

Kun itse olet niin tietäväinen, kun pystyt toisten tietotasonkin mollaamaan, niin miksi vaivaudut kommentoimaan sinulle niin selvään asiaan

jos kuitenkin pitäytyisit normaaleissa ratkaisuissa, variaxilla vaikeimmat paikat ovat onteloiden päädyt, ne täytyy saada tiiviiksi ja katko olkoseinään. muuten kerää vettä ja on kylmä. Tiedän tapauksen, kun onteloon reikää porattaessa sieltä tuli useampi litra vettä parketille. se siitä kondenssista rakennusaikana ja jälkeen. käytä alalla jo ollutta rakennesuunnittelijaa.

päädyissä kirjoitti:

jos kuitenkin pitäytyisit normaaleissa ratkaisuissa, variaxilla vaikeimmat paikat ovat onteloiden päädyt, ne täytyy saada tiiviiksi ja katko olkoseinään. muuten kerää vettä ja on kylmä. Tiedän tapauksen, kun onteloon reikää porattaessa sieltä tuli useampi litra vettä parketille. se siitä kondenssista rakennusaikana ja jälkeen. käytä alalla jo ollutta rakennesuunnittelijaa.

Normaali ratkaisu on se mikä rakennesuunnittelijasta tuntuu hyvältä ja se voi perustua moneen. Ei perusinsinöörit ole niin fiksuja tai ajattelevaisia että syvällisempään ajatteluun pystyisi. Tietenkin insinöörit on yleensä älykkäitä mutta ei kaikki ja rakennesuunnittelijalta ei tavanomaisesti vaadita mitään älyä. Pitää vain piirtä totutulla tavalla saman asiat vähän uudessa muodossa.

Mainitsit totutun ratkaisun niin oliskohan se sitten tuo yläpuolinen eristys. Aika paljon on kyllä alapuoleistakin eristystä.

??? kirjoitti:

Normaali ratkaisu on se mikä rakennesuunnittelijasta tuntuu hyvältä ja se voi perustua moneen. Ei perusinsinöörit ole niin fiksuja tai ajattelevaisia että syvällisempään ajatteluun pystyisi. Tietenkin insinöörit on yleensä älykkäitä mutta ei kaikki ja rakennesuunnittelijalta ei tavanomaisesti vaadita mitään älyä. Pitää vain piirtä totutulla tavalla saman asiat vähän uudessa muodossa.

Mainitsit totutun ratkaisun niin oliskohan se sitten tuo yläpuolinen eristys. Aika paljon on kyllä alapuoleistakin eristystä.

Minulla ei tulisi mieleen ruveta rakennesuunnittelijan ratkaisuja epäilemään, saati niistä häntä opastamaan. Sen verran rakennesuunnittelija tarvitsee älyä, että älyää tehdä rakenteet parhaan tietonsa ja kokemuksensa mukaisesti. Rakennesuunnittelija on monasti lukenut paljon muutakin, kuin Jämerän käsikirjaa, ja saattaapa hänellä olla vuosikymmenten kokemuskin alalta. Mutta tietenkin sinun kaltaisesi tapauksessa hän joutuisi käyttämään vähimmisvaatimusten mukaisia ratkaisuja, että lainataakkasi ei muodostuisi liian suureksi.

löpinää kirjoitti:

Minulla ei tulisi mieleen ruveta rakennesuunnittelijan ratkaisuja epäilemään, saati niistä häntä opastamaan. Sen verran rakennesuunnittelija tarvitsee älyä, että älyää tehdä rakenteet parhaan tietonsa ja kokemuksensa mukaisesti. Rakennesuunnittelija on monasti lukenut paljon muutakin, kuin Jämerän käsikirjaa, ja saattaapa hänellä olla vuosikymmenten kokemuskin alalta. Mutta tietenkin sinun kaltaisesi tapauksessa hän joutuisi käyttämään vähimmisvaatimusten mukaisia ratkaisuja, että lainataakkasi ei muodostuisi liian suureksi.

kyllä kiviaines (mm. siporex) on sen verran erilainen materiaali, että rakennekuvat kannattaa teettää just tätä asiaa pohtineella suunnittelijalla. muuten saat turhaa materiaalihukkaa ja huonosti toteutettavia ratkaisuita. monet detaljit huomaat toimiviksi vasta harkkoja pakoilleen nosteltaessa, vaikket niihin ole ennen ymmärtänyt edes paneutua.

Perustelusi ovat jokatapuksessa ristiriitaisia. Siporex-laatta pitää mielestäsi eristää päältä vaikka samojen sääntöjen mukaan sekin pitäisi eristää alta. Eikö sipon kanssa siellä alla voisi käyttää vaikka sitten styroksia hengittävämpiä eristeitä. Kivivillaa?

mutta mutta kirjoitti:

Perustelusi ovat jokatapuksessa ristiriitaisia. Siporex-laatta pitää mielestäsi eristää päältä vaikka samojen sääntöjen mukaan sekin pitäisi eristää alta. Eikö sipon kanssa siellä alla voisi käyttää vaikka sitten styroksia hengittävämpiä eristeitä. Kivivillaa?

Siporex laatta on lämmöneristettä eli se ei ole samalla tavalla kylmä "pinta" kuin betoni.

Lisäksi siporex läpäisee vesihöyryä paljon paremmin kuin ontelolaatta. Eli kun EPS on päällä on rakenne selvästi alaspäin/ulospäin harveneva eli kastepistettä ei edes tule siporexiin.



Siporexin alapuolella voi käyttää varmaan melkovapaasti mitä vaan eristettä mutta villa ei toimi yhtä hyvin kosteuden kanssa kuin EPS.

Mutta miksi laittaa siporexin alapuolelle eristettä kun se on paljon helpompi asentaa siporexin päälle ja toimii siinäkin pommin varmasti?

raksaaja--sh kirjoitti:

Siporex laatta on lämmöneristettä eli se ei ole samalla tavalla kylmä "pinta" kuin betoni.

Lisäksi siporex läpäisee vesihöyryä paljon paremmin kuin ontelolaatta. Eli kun EPS on päällä on rakenne selvästi alaspäin/ulospäin harveneva eli kastepistettä ei edes tule siporexiin.



Siporexin alapuolella voi käyttää varmaan melkovapaasti mitä vaan eristettä mutta villa ei toimi yhtä hyvin kosteuden kanssa kuin EPS.

Mutta miksi laittaa siporexin alapuolelle eristettä kun se on paljon helpompi asentaa siporexin päälle ja toimii siinäkin pommin varmasti?

eriste sipon sisäpuolelle ja on vielä helpompi asentaakin.

raksaaja--sh kirjoitti:

Siporex laatta on lämmöneristettä eli se ei ole samalla tavalla kylmä "pinta" kuin betoni.

Lisäksi siporex läpäisee vesihöyryä paljon paremmin kuin ontelolaatta. Eli kun EPS on päällä on rakenne selvästi alaspäin/ulospäin harveneva eli kastepistettä ei edes tule siporexiin.



Siporexin alapuolella voi käyttää varmaan melkovapaasti mitä vaan eristettä mutta villa ei toimi yhtä hyvin kosteuden kanssa kuin EPS.

Mutta miksi laittaa siporexin alapuolelle eristettä kun se on paljon helpompi asentaa siporexin päälle ja toimii siinäkin pommin varmasti?

helpompihan se on ontelolaatassakin laittaa eristeet päälle. ja ontelolaatan päälle tuleva materiaalihan sen pinnan kylmyyden tuo. Eli lieneeko sillä merkitystä onko siellä parketin tai keraamisen laatan alla sipo- vai ontelolaatta.

Jos sipo eristetään alta niin sipo pysyy kuivempana ja eristeiden kunnon pääsee aina alta tarkistamaan ja luulisi että sinne tuulensuojalla varustetun mineraalivillan saa laitettua helposti tai ei ainakaan kovin vaikeaa

varma 1 kirjoitti:

helpompihan se on ontelolaatassakin laittaa eristeet päälle. ja ontelolaatan päälle tuleva materiaalihan sen pinnan kylmyyden tuo. Eli lieneeko sillä merkitystä onko siellä parketin tai keraamisen laatan alla sipo- vai ontelolaatta.

Jos sipo eristetään alta niin sipo pysyy kuivempana ja eristeiden kunnon pääsee aina alta tarkistamaan ja luulisi että sinne tuulensuojalla varustetun mineraalivillan saa laitettua helposti tai ei ainakaan kovin vaikeaa

"ontelolaatan päälle tuleva materiaalihan sen pinnan kylmyyden tuo. Eli lieneeko sillä merkitystä onko siellä parketin tai keraamisen laatan alla sipo- vai ontelolaatta."

En tarkoittanut lattian pintamateriaalin pintaa vaan ontelolaatan pintaa.
EPS hengittää vesihöyryä lävitseen ja se vesihöyry tiivistyy herkästi ontelolaattaan, joka on "kylmä pinta" etenkin siksi että se ei ole lämmöneriste.

raksaaja--sh kirjoitti:

"ontelolaatan päälle tuleva materiaalihan sen pinnan kylmyyden tuo. Eli lieneeko sillä merkitystä onko siellä parketin tai keraamisen laatan alla sipo- vai ontelolaatta."

En tarkoittanut lattian pintamateriaalin pintaa vaan ontelolaatan pintaa.
EPS hengittää vesihöyryä lävitseen ja se vesihöyry tiivistyy herkästi ontelolaattaan, joka on "kylmä pinta" etenkin siksi että se ei ole lämmöneriste.

Kuitenin sillä että siporex on päällä niin on tiettyjä etuja kuten se että se varaa lämpöä ja siporexi pysyy kuivana. Jälkimmäinen vaikuttaa myös kestoikään. Meinaan toimia niin että laitan sinne alapuolelle kivivillaeristeen missä tuulensuoja pinnassa. Pidän ratkaisusta siitäkin syystä että eristeet on helposti vaihdettavissa ja nähtävissä jos ongelmia syntyy. Alapohjan tuuletuksesta kannattaa huolehtia kuitenkin

rakentaja 07 kirjoitti:

Kuitenin sillä että siporex on päällä niin on tiettyjä etuja kuten se että se varaa lämpöä ja siporexi pysyy kuivana. Jälkimmäinen vaikuttaa myös kestoikään. Meinaan toimia niin että laitan sinne alapuolelle kivivillaeristeen missä tuulensuoja pinnassa. Pidän ratkaisusta siitäkin syystä että eristeet on helposti vaihdettavissa ja nähtävissä jos ongelmia syntyy. Alapohjan tuuletuksesta kannattaa huolehtia kuitenkin

laita sen verran reilusti villaa ettei tarvitse tukkia tuuletusholeja talveksi, eristä siis myös talon alla oleva maan pinta.

raksaaja--sh kirjoitti:

laita sen verran reilusti villaa ettei tarvitse tukkia tuuletusholeja talveksi, eristä siis myös talon alla oleva maan pinta.

vaan kevytsoraa jos on saatavana, jos ei ole niin EPS kelpaa

ei villaa kirjoitti:

vaan kevytsoraa jos on saatavana, jos ei ole niin EPS kelpaa

Ilmeisesti ajatuksena oli että kevytsora toimis eristeenä. Eikö se maanpinta säily siellä tuulettavassa alapohjassa kuitenkin aikalailla jäätymättömänä ja onko muka maanpinta tuulettavassa alapohjassa talvella kylmempää kuin ilma yleensä tuulettavassa alapohjassa?

auttaako mitään kirjoitti:

Ilmeisesti ajatuksena oli että kevytsora toimis eristeenä. Eikö se maanpinta säily siellä tuulettavassa alapohjassa kuitenkin aikalailla jäätymättömänä ja onko muka maanpinta tuulettavassa alapohjassa talvella kylmempää kuin ilma yleensä tuulettavassa alapohjassa?

tasaa kosteusvaihteluita ja toimii routaeristeenä, joten tuuletus voi toimia vuoden ympäri.

maan pinnassa kirjoitti:

tasaa kosteusvaihteluita ja toimii routaeristeenä, joten tuuletus voi toimia vuoden ympäri.

ryömintätila pysyy siis kuivenpana & terveenpänä

raksaaja--sh kirjoitti:

ryömintätila pysyy siis kuivenpana & terveenpänä

Paljonko tuota kevyt soraa pitäisi olla että siitä alkaa olla apua ? 20 cm vai enemmän