Kumpaakohan sitä äänestäisi..?
Kiemunki vai Taiveaho
Kumpaa..
574147
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Voi että taidat olla Gaussin käyrälläkin vasemmistolainen. Mieti nyt vähän....et kumpaakaan, ihaile rock-tähtiä mutta etsi asioiden hoitajaksi joku muu.
kannata äänestää. He haluaavat vaan lisää sosiaalikuluja pakolaisten ja romaanien elättämiseen.
näin on. kyllä näitä elättejä on jo ihan tarpeeksi ennestäänkin.
et äänestä kumpaakaan!
molemmat aivan syvältä
ainakin
fiksu ihminen ei kyllä äänestä kumpaakaaan!!!!
YÖK!!!!!!! kummallekkin
kuka typerys tänä päivänä vielä punikkeja äänestää!!
Ei kai kukaan oikeesti äänestä demareita? Holhoajia ei tarvita enää yhtään enempää. Mitähän seuraavaksi taas kielletään ihmisiltä, jos demareita äänestetään? Tajuaisivat vihdoin, että joskus toi holhoaminen menee ihan oikeasti ylitse. Joku roti tähänki hommaan. Monet muut puolueet ajavat oikeasti hyviä asioita. Demarien linja tuntuu olevan: "älä huolehdi, ME tiedämme mikä juuri sinulle on parasta, kunhan MEILLE kansanedustajille ja maahanmuuttajille vain riittää rahaa. Jos satut menestymään rahallisesti, silloin ME viemme puolet rahoistasi" Muista puolueista löytyy parempia aatteita ja ehdokkaita. Alkaa kyllä totisesti hajottamaan nämä Heinäluomat, Ahteet ja muut lämpimikseen puhujat, jostain syystä kaikki nämä löytyvät saman puolueen listoilta. SDP on...
sdp on muinaisjäänne. ei kukaan tänä päivänä niitä äänestä.
(jotkut eläkeiässä olevat niille saattavat antaa äänensä ja odottavat neuvostoliiton uutta nousua)
tottahan se on, että eläkeläiset ovat lähes tulkoon ainoita, jotka SDP:tä äänestää. perkele että niitä eläkeläisiäkin on täällä ihan helvetisti.
SDP:tä äänestävät yksinkertaisesti ne, kenelle on SDP:stä hyötyä. Ne, kenelle SDP sanoo laittavansa lisää rahaa äänet saatuaan. Laittaako, siitä voidaan olla montaa mieltä. Jos kakku ei kasva, niin jonkun osuus pienenee. Kenen osuutta SDP on nyt pienentämässä? "Pahojen rikkaiden?" Onko tästä jotain merkkejä?
Ovatko he aikeissa tukkia rahareiän nimeltä "kehitysapu", jolla ei käytännössä auteta pysyvästi ketään, mutta ylläpidetään riippuvuutta ja vallitsevia ankeita oloja?
Voisi heti luulla, että niinhän kaikki äänestäjät toimivat, että äänestävät itseään eniten paapovaa ja lahjovaa puoluetta? Ei. Joillain äänestäjillä on periaatteita, jotka koskevat muutakin kuin saamapuolella olemista. SDP:n periaate näyttää nyt olevan, että luvataan kaikille se saamapuolella oleminen varmuuden vuoksi. SDP elää selvästi syrjäytymisestä ja syrjäytyneistä, ja siitä, että syrjäytyneitä ei kukaan paikallisesti, ilman SDP:tä pääse auttamaan.
Jos perheet ja kylät alkaisivat taas välittää jäsenistään, niin SDP:llä ei kukaan tekisi yhtään mitään. Jos ihmisillä olisi vapaata aikaa sen verran, että hyvinvointia ja sosiaalista pääomaa pääsisi kehittymään? Ehkä siksi suku ja perhe ovat pahimpia nykyään, että ennen kaikki tuki ja yhteiset päämäärät tuli suvulta, nykyään valtiolta.
Mitä pahemmin yhteiskunta on päreinä, mitä pahemmin täällä voidaan, sen enemmän tilausta on SDP:lle. Ja SDP tekee asiat juuri siten, että se tilaus ei siitä ainakaan mihinkään vähene. Ei sanaakaan ihmisten itse selviämisen, itse toimeentulemisen tai itsemääräämisen puolesta. Jos haluat jotain olla tai joksikin tulla, niin SDP:llä on sinulle lautakunta ja ohjelma valmiina. "Määräsin, että SDP... ja siihen minun mahdollisuuteni määrätä loppuivatkin."
Mitä enemmän samanlaiset ja samoja arvoja edustavat ihmiset vieraantuvat toisistaan, mitä enemmän he vihaavat toisiaan, sen enemmän he kaipaavat SDP:n syliin. Koska SDP lupaa heille sen, mitä normaalit ihmisten ja yhteisöjen väliset suhteet eivät enää tarjoa. Kauneinta sosialismissa on se, kun kaksi valtion lasta auttaa toisiaan ja työskentelee yhdessä. Ja tämä on sitä "selvempää" ja sitä "kauniimpaa" mitä vähemmän luonnollista yhteistä heillä muuten on.
olen samaa mieltä, varsinkin tuosta kehitysapu-rahareiästä.
spd kannattajat voisivat kyllä selittää miksi tuota rahareikään pitäisi ruokkia..
ei niitä kukaan äänestä
Minun on oikeasti tutustuttava molempiin ehdokkaisiin. Mitä he kannattavat ja mitä ajavat?
He ovat nuoria suomalaisia sosialidemokraatteja.
Yhteystiedot löytyivät tuolta:
Satu Taiveaho http://satutaiveaho.fi/
Iisakki Kiemunki http://www.iisakkikiemunki.net/
SDP:n vaaliohjelma kertoo, mitä henkilöt ajavat mm.
SDP:n vaalitavoitteet 2007
3.2.2007. Vaalitavoitteet pdf-tiedostona
Reilu Suomi - Sinun äänelläsi
Tavoitteena täystyöllisyys ja tasa-arvoinen työelämä
Oikeudenmukaiseen ja työllistävään verotukseen
Köyhyyttä vähennettävä ja syrjäytymistä ehkäistävä
Lisää ihmisiä hoivaan ja huolenpitoon
Hyvää suomalaista terveydenhuoltoa vahvistetaan
Lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan
Öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä
Kaikki mukaan osaamis- ja tietoyhteiskuntaan
Kansalaistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan
Liikenneväyliä kehitetään
Elinvoimaa kuntiin ja alueille
Parempaan asumiseen
Turvallisuutta arkeen
Yhteistyön maailmaan
Reilu Suomi - Sinun äänelläsi
Sosialidemokraattien tavoitteena on yhteisöllisyydelle perustuva hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa kaikille hyvän elämän edellytykset: työtä ja palveluita sekä sosiaaliturvaa.
Kun sosialidemokraatit tulivat hallitusvastuuseen vuonna 1995, yhteiskuntamme kärsi suurtyöttömyydestä, suuresta valtion velkaantumisesta ja muista syvän laman seurauksista. Siitä lähtien on pitkäjänteisellä työllä luotu edellytykset vakaalle talouskasvulle, työllisyyden parantamiselle ja hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Julkinen talous on vakautettu ja velkaantuminen on käännetty laskuun.
Vakaan talous- ja tulopolitiikan, laajapohjaisen koulutuksen ja tutkimuksen avulla osaavat ihmiset loivat pohjan suomalaisen tietoyhteiskunnan synnylle. Tulopoliittisella ratkaisulla turvattiin myönteinen ostovoiman kehitys. Työllisyys kasvaa yhä ja työttömyys on laskusuunnassa.
Terveydenhoitouudistusten myötä leikkaus- ja hoitojonot ovat lyhentyneet. Pienten koululaisten iltapäivätoiminta on toteutettu. Perhevapaakustannuksia on tasattu ja lapsilisiin sekä kotihoidon tukeen on tehty korotukset. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien suomalaisten tilanteen helpottamiseksi on tehty useita täsmätoimia. Kansaneläkettä on korotettu kahteen kertaan, ja kuntakalleusluokituksen poisto nostaa osaa kansaneläkkeistä edelleen. Opintotukea ja toimeentulotukea on kohennettu ja pitkäaikaistyöttömien asumistukea on parannettu. Tästä huolimatta tehtävää riittää myös tuleville vuosille.
Väestön ikääntymisen aiheuttamaan haasteeseen on kyettävä vastaamaan. Hoiva- ja hoitomenot tulevat nousemaan voimakkaasti. Jotta eläkkeiden taso turvataan, on varauduttava työeläkemaksujen maltilliseen korottamiseen lähivuosina. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus edellyttää, että huolehdimme tänään julkisen talouden kestävyydestä ja pyrimme ylijäämäiseen valtiontalouteen. Samalla valtion on pidettävä huolta valtion oman eläkerahaston asteittaisesta kasvattamisesta.
Vaaleissa on tarjolla vaihtoehtoja. SDP on valmis toteuttamaan tavoitteitaan laajapohjaisessa hallitusyhteistyössä. Sitä varten tavoittelemme suurimman puolueen asemaa. Olemme valmiit jatkamaan toimintaamme työllisyyden parantamiseksi, köyhyyden poistamiseksi ja peruspalveluiden - erityisesti vanhusten ja vammaisten palvelujen - kehittämiseksi. Sitoudumme käyttämään tulevalla vaalikaudella tuplasti viime vaaleissa hyvinvointiin lupaamamme summan. Samalla huolehdimme kestävällä tavalla ympäristön hyvinvoinnista. Jotta tavoitteemme voivat toteutua, tarvitsemme Sinun äänesi.
Edistämme tasa-arvoa sekä yhteiskunnassa että omassa toiminnassamme. Annamme sitoumuksen, että jaamme jatkossakin ministeritehtävät tasan naisten ja miesten kesken.
Tavoitteena täystyöllisyys ja tasa-arvoinen työelämä
Tavoitteenamme on luoda seuraavallakin vaalikaudella 100 000 uutta työpaikkaa.
Jatkamme työllisyyttä tukevaa ja tasa-arvoa edistävää työmarkkinapolitiikkaa.
Panostamme alueelliseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen.
Poistamme nuorisotyöttömyyden.
Lisäämme työpajatoimintaa.
Vähennämme vastentahtoista osa- ja määräaikaista työtä.
Laadimme vuokratyövoiman käytölle selkeät ehdot.
Tiukennamme yritystukien ehtoja.
Vahvistamme luottamushenkilöiden asemaa.
Edistämme työelämän tasa-arvoa.
Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää täystyöllisyyttä. Yhteiskunnallisen uudistustyön perustana on oltava työllisyyden parantaminen. Hyvästä työllisyydestä huolehtiminen on parasta politiikkaa köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Työllä luodaan edellytykset, joilla myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista voidaan huolehtia.
Viime vuosikymmenen lamasta on noustu. Tänään lähes 400 000 ihmistä enemmän on töissä kuin syvimmän laman aikaan. Kuluvalla hallituskaudella on luotu jo 100 000 uutta työpaikkaa. Tulevalla vaalikaudella tarvitsemme vielä 100 000 työpaikkaa lisää. Tämän tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan vaikeampaa kuin kuluneella vaalikaudella, mutta sosialidemokraatit ovat valmiita ottamaan haasteen vastaan.
Terve talouspolitiikka ja vahva, kestävän kehityksen mukainen kasvupolitiikka ovat sosialidemokraattien lähtökohdat myös tulevalle vaalikaudelle. Tavoitteenamme on täystyöllisyys. Työ on jokaisen työikäisen ja työkuntoisen kansalaisen oikeus ja samalla velvollisuus. Kuluneella vaalikaudella on tulopoliittisten ratkaisujen avulla onnistuttu luomaan kansantalouteen vakautta ja ennustettavuutta, minkä turvin suomalainen työ ja tuotanto ovat kasvaneet. Tällaista yhteistyön politiikkaa on syytä jatkaa tulevaisuudessakin.
Tuotantoteknologian kehitys ja muutokset maailmantalouden työnjaossa edellyttävät sopeutumista kaikilta talouden toimijoilta. Sosialidemokraatit pyrkivät politiikallaan luomaan ihmisille valmiuksia hyödyntää uuden talouden mahdollisuuksia sekä auttamaan heitä kohtaamaan kehityksen mukanaan tuomia riskejä. Muun muassa ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden mahdollistamiseen panostetaan useilla toimilla. Työvoiman liikkuvuutta tuetaan pienten ansiotulojen verotusta keventämällä. Komennusmiesten verokohtelu korjataan. Verotuksen matkakuluvähennystä uudistetaan siten, että omavastuuta pienennetään ja järjestelmää yksinkertaistetaan. Osa työlle välttämättömän kakkosasunnon aiheuttamista kuluista muutetaan vähennyskelpoiseksi verotuksessa.
Suomi tarvitsee uusia yrityksiä ja yrittäjiä. Yrittäjien lukumäärä on kasvanut viime vuosina nopeasti erityisesti palvelualoilla. Jatkossa haasteena on synnyttää kasvuyrityksiä, jotka korvaavat markkinoilta poistuvia työpaikkoja. Yrityksien rahoitusedellytyksistä huolehditaan ja yritysverotus pidetään kilpailukykyisenä.
Yhteiskunnalta saatujen yritystukien ehtoja tulee tiukentaa siten, että ne nykyistä enemmän ylläpitävät ja parantavat työllisyyttä. Kun kannattava yritys siirtää toimintaansa ulkomaille ja vähentää henkilökuntaa Suomessa, yrityksen saamien investointitukien takaisinperintäaikaa pidennetään. Muiden kehittämispanosten takaisinperintään luodaan pelisäännöt.
Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen tarjontaa lisätään. Ammatillista koulutusta tehostetaan lisäämällä perusopetuksesta välittömästi ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvien osuutta ja parantamalla koulutuksen loppuunsaattamisen edellyttämiä tukipalveluja, erityisesti opintojen ohjausta.
Nuorisotyöttömyys on poistettava, jotta syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Tulevalla vaalikaudella tavoitteena on, että toimeentulotuen sijaan jokainen nuori joko opiskelee, työskentelee tai osallistuu muuten ammattitaitoa vahvistavaan toimintaan. Tarvitaan toimia, joilla koulunkäyntivaikeuksista kärsivä nuori sitoutetaan koulun käymiseen, esimerkiksi Vantaalla myönteisiä kokemuksia saadun niin sanotun haaviheikkitoiminnan avulla. Työpajatoimintaa lisätään ja yhä useampi työpaja vakinaistetaan laadun parantamiseksi. Jotta nuoret saavat tuntumaa työelämään, valtio neuvottelee työmarkkinajärjestöjen kanssa sopimuksen jolla tähdätään nuorten kesätyöpaikkojen lisäämiseen.
Vajaakuntoisten työllistymistä edistetään alentamalla työnantajamaksuja.
Huoli työstä ja toimeentulosta on pahimpia uhkia ihmisten jaksamiselle. Kokoaikainen työ on ihmisen perusoikeus. Osa-aikaisen työn tulee olla mahdollisuus niille, jotka sitä itse toivovat, esimerkiksi pienten lasten vanhemmille.
Vastentahtoisten epätyypillisten työsuhteiden käyttöä vähennetään ja pätkätöitä muutetaan pysyviksi työsuhteiksi. Julkisen vallan on näytettävä tässä esimerkkiä. Kuntien ja valtion on työnantajina pyrittävä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin, esimerkiksi ns. sijaispankkeja käyttöönottamalla, jolloin sijaiset ovat vakituisessa työsuhteessa. Vuokratyöntekijöiden oikeuksia parannetaan. Vuokratyövoiman käytölle asetetaan selkeät ehdot. Työelämän pelisääntöjen valvontaa vahvistetaan. Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa vahvistetaan.
Työttömyysturvaa kehitetään kokonaisuutena aktiivisuudesta palkitsevaan suuntaan. Muutosturvaa kehitetään siten, että se mahdollistaa pitkään työssä olleille irtisanotuille opiskelun, jopa koko ammatillisen tutkinnon suorittamisen.
Ihmiset on otettava työpaikoilla huomioon nykyistä paremmin. Ihmisiä kuluttavasta työyhteisöstä siirrytään ihmisiä ja heidän vahvuuksiaan tukevaan työyhteisöön. Työaikojen on oltava sellaisia, että ihmiset jaksavat sekä työssä että muussa elämässään. Työn, vapaa-ajan ja levon pitää olla tasapainoisessa suhteessa.
Työelämän tasa-arvoa edistetään eri keinoin, esimerkiksi työmarkkinaosapuolten yhteistyöllä sekä luomalla naisille ja miehille yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja uralla etenemiseen. Tasa-arvolain mukaisten tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten avulla edistetään palkkauksellista tasa-arvoa ja henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Oikeudenmukaiseen ja työllistävään verotukseen
Alennamme maltillisesti työn verotusta, painottaen pieni- ja keskituloisia.
Korjaamme eläkeläisten verotuksen epäkohtia.
Uudistamme perintöverotuksen oikeudenmukaisemmaksi.
Seuraavalla vaalikaudella verotuksen liikkumatila tulee olemaan pienempi kuin kuluneella vaalikaudella. Emme etukäteen sitoudu euromääräisiin veronalennuslukuihin. Teemme tulevan vaalikauden veroratkaisut talous- ja työllisyyskehitykseen perustuen ja työmarkkinaratkaisujen yhteydessä. Ensisijaisena painopisteenä on hyvinvoinnin ja palveluiden turvaaminen. Tärkeä periaate on, että verot suhteutetaan veronmaksukykyyn. Verotuksen kehittämistä ohjaa sekä työllisyys että yhä enemmän myös ympäristönäkökohdat.
Työhön kohdistuvaa verotusta alennetaan. Keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Eläkeläisten verotuksen epäkohtia korjataan. Perintöverotuksen epäkohtia poistetaan ja tavanomaisten pienten perintöjen verotusta helpotetaan. Ajoneuvovero uusitaan ympäristönäkökohtien pohjalta. Verotusta kehitetään niin, että se ottaa paremmin huomioon lapsiperheet.
Köyhyyttä vähennettävä ja syrjäytymistä ehkäistävä
Vähennämme köyhyyttä ensisijaisesti työllisyyttä parantamalla.
Luomme vaikeimmin työllistyville välityömarkkinat.
Aikaistamme aktiivitoimiin pääsyä.
Kehitämme palveluja ja sosiaaliturvaa kattavammaksi.
Haluamme poistaa asunnottomuuden.
Hyvä työllisyys on parasta köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyä. Työllä luodaan edellytykset, joilla myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista voidaan huolehtia. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ja hoidossa avainasemassa ovat myös toimivat hyvinvointipalvelut. Palvelut ovat usein rahaakin tehokkaammin tasoittaneet ihmisten toimeentuloeroja.
Suomi kuuluu edelleenkin tulonjaoltaan tasaisimpien maiden joukkoon. Tuloerojen kasvua, syrjäytymistä ja köyhyyttä vastaan toimitaan jatkossakin koko voimalla. Tärkein lääke köyhyyteen on mahdollisuus kokoaikaiseen ja vakituiseen työsuhteeseen ja siksi keskeinen tavoitteemme onkin pätkätöiden käytön vähentäminen. Työpaikkojen lisäksi tarvitaan toimivat, kohtuuhintaiset palvelut ja tulonsiirtoja. Sosiaaliturvan aukkoja paikataan.
Täystyöllisyyden saavuttamiseksi vaikeasti työllistettäville luodaan välityömarkkinat. Osalle se on siirtymävaihe avoimille työmarkkinoille, osalle kyse on pysyvästä yhteiskunnan tuen ja markkinaehtoisen korvauksen yhdistämisestä. Vajaakuntoisille kehitetään alennus työnantajamaksuihin. Työmarkkinatuen aktiivitoimiin pääsyä aikaistetaan 300 päivään.
Työpajatoiminta kaksinkertaistetaan ja laajennetaan muihinkin kuin nuoriin. Osittaisen hoitorahan korotuksella parannetaan vanhempien mahdollisuutta käydä töissä ja hankkia tuloja. Pitkään työttömänä olleille ja työkykynsä tosiasiassa menettäneille on oltava mahdollista hakeutua eläkkeelle.
Sosialidemokraattien perusturva on varmuutta työstä, asunnosta, koulutuksesta sekä tarvittavista sosiaali- ja terveyspalveluista. Työllä ansaittua eli ansiosidonnaista sosiaaliturvaa täydentää syyperusteinen vähimmäisturva ja viimesijainen toimeentulotuki. Ketään ei jätetä heitteille.
Lasten ja nuorten palveluista huolehditaan. Hyvin toimivat neuvola-,
päivähoito-, koulu- ja kouluterveydenhuolto- sekä kotipalvelut ovat merkittäviä lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistäjiä. Erityinen huomio kiinnitetään koulupudokkuuden ehkäisemiseen.
Teemme kohdennettuja parannuksia lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden toimeentuloon.
Suomi on eräs niistä harvoista maista, joissa asunnottomien määrää on merkittävästi vähennetty. Silti meillä on asunnottomia vielä yli 7000. Asunnottomuus tulee poistaa. Asunnottomuuden syynä ei aina ole vain asuntopula. Osalla asunnottomista ei ole elämänhallintaan ja itsenäiseen asumiseen tarvittavia taitoja. Pääosa asunnottomista tarvitsee normaalin vuokra-asunnon, mutta osa tarvitsee lisäksi tukea, jota voidaan tarjota lisäämällä sosiaaliseen isännöintiin ja asumisneuvontaan liittyviä resursseja.
Lisää ihmisiä hoivaan ja huolenpitoon
Pidämme annetut eläkelupaukset.
Tarvitsemme 20 000 uutta ihmistä hyvinvointipalveluihin.
Vahvistamme omaishoitajien tukipalveluja.
Takaamme vanhuksille riittävät kotipalvelut.
Laadimme vanhustenhuollon palvelutasosta ohjeistuksen.
Laajennamme palvelutarpeen arviointia.
Turvaamme ikäihmisille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille toimivat asunnot.
Valmistelemme vammaispoliittisen ohjelman.
Toimivat palvelut ovat avainasemassa köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän henkilökuntaa hoiva- ja hoitoalalle, erityisesti vanhusten, veteraanien ja vammaisten palveluihin. Arviomme on, että lähivuosina tarvitsemme 20 000 henkilöä lisää hyvinvointipalveluihin. Omaishoitajien tukipalveluja vahvistetaan.
Hyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu turvataan eri puolella Suomea. Vanhuksille turvataan riittävät kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Tarvitaan ikäihmisten palvelukeskuksia, joissa palvelujen lisäksi tuetaan myös osallistumismahdollisuuksia, verkottumista ja harrastuksia. Eläkeläisjärjestöjen työtä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi tuetaan.
Laaditaan yli vaalikauden ulottuva suunnitelma, jolla varaudutaan vanhustenhuollon kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen. Kunnille annetaan nykyistä selkeämpi ohjeistus vanhustenhuollon palvelutasosta. Tarvitaan turvallista ja kodinomaista hoivaa dementiavanhuksille ja niille, jotka eivät voi itsestään huolehtia. Palvelutarpeen arviointia laajennetaan koskemaan 78-vuotiaita ja 80 vuotta täyttäneille tulee tehdä ehkäiseviä kotikäyntejä.
Työn ja perheen yhteensovittamisessa on myös huomioitava väestön ikääntymisen vaikutukset. Työssäkäyville tulee turvata mahdollisuudet auttaa ja hoitaa iäkkäitä vanhempiaan joustavilla työaikajärjestelyillä.
Ikäihmisille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille toteutetaan toimivat asunnot ja riittävät tukipalvelut. Vammaisten aseman parantamiseksi laaditaan vammaispoliittinen ohjelma, jolla parannetaan mm. heidän mahdollisuuksiaan käyttää avustajaa. Vammaisten ja vajaakuntoisten mahdollisuuksia ansaita toimeentulonsa omalla työllään tuetaan.
Annetuista eläkelupauksista pidetään kiinni. Siksi on välttämätöntä, että työeläkemaksuja nostetaan maltillisesti ja suunnitelmallisesti noin 0,2 prosenttiyksikköä (0,1 työnantajat ja 0,1 palkansaajat) vuodessa.
Hyvää suomalaista terveydenhuoltoa vahvistetaan
Parannamme väestön terveystasoa.
Kavennamme väestöryhmien välisiä terveyseroja.
Vahvistamme terveyskeskuksia, lisäämme erikoisosaamista.
Parannamme toisen asteen ammattiin opiskelevien sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa.
Terveydenhuollon painopiste siirretään terveyden edistämiseen. Väestön terveystasoa parannetaan sekä väestöryhmien välisiä terveyseroja vähennetään. Julkista terveydenhuoltoa kehitetään edelleen koko maassa.
Suomalaisille on tarjottava entistä toimivammat ja monipuolisemmat terveyspalvelut. Nykyistä vahvemmat peruskunnat kykenevät järjestämään ihmisille nykyistä laadukkaampia ja monipuolisempia terveyspalveluja ilman turhia odotusaikoja ja hoitojonoja. Väestöpohjaltaan riittävän suuriin terveyskeskuksiin voidaan luoda toimivat työyhteisöt, joissa terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien ja hoitajien määrä on nykyistä suurempi. Vahva toimiva perusterveydenhuolto vähentää tehokkaasti erikoissairaanhoidon kustannuksia ja tekee mahdolliseksi lisätä terveyskeskusten palveluihin erikoislääkäripalveluita.
Toisen asteen ammattiin opiskelevien sekä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa parannetaan.
Lasten ja nuorten hyvinvointia parannetaan
Pidennämme vanhempainvapaata kuukaudella.
Parannamme lapsilisiä, elatustukea ja osittaista hoitorahaa.
Huolehdimme päivähoidosta.
Kehitämme lastenneuvoloista perheneuvoloita.
Lisäämme kouluterveydenhuoltoa ja lasten mielenterveyspalveluita.
Laajennamme aamu- ja iltapäivätoimintaa.
Lapsiperheiden asemaa parannetaan verotuksen ja tulonsiirtojen avulla. Vanhempainrahakautta pidennetään kuukaudella. Ensimmäisen lapsen lapsilisää korotetaan. Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja elatustukea nostetaan. Selvitetään lapsilisän ulottamista myös 17-vuotiaille sekä lapsilisän yhteensovittamista opintotuen ja muiden sosiaalietuuksien kanssa.
Vanhemmuus ja työelämä on voitava sovittaa yhteen nykyistä paremmin. Päivähoidon saatavuudesta ja laadusta huolehditaan. Hyvinvointipalvelut luovat tasaveroiset työssäkäyntimahdollisuudet niin naisille kuin miehillekin. Pienten lasten ja koululaisten vanhemmille mahdollistetaan heidän halutessaan nykyistä paremmin osa-aikatyön tekeminen. Vanhempien osallistumista sekä työelämään että lastenhoitoon helpotetaan muun muassa korottamalla osittaista hoitorahaa ja kehittämällä osapäivähoitoa.
Isiä kannustetaan osallistumaan nykyistä enemmän lastenhoitoon. Perhevapaiden tasaisempaa käyttöä sukupuolten kesken edistetään. Perhevapaiden kustannusten tasaamista kaikkien työnantajien kesken jatketaan.
Lastenneuvoloista kehitetään perheneuvoloita, jotka pystyvät tukemaan vanhempia lasten kasvatuksessa. Yhteiskunnan on tuettava perheitä monin keinoin, jotta lasten terveelle kehitykselle annetaan parhaat mahdolliset eväät. Tämä turvaa terveellisen elämän perustan myös aikuisuudessa.
Lasten terveyspalveluita kehitetään. Kouluterveydenhuoltoa vahvistetaan ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja lisätään. Opinto-ohjaajat, kuraattorit ja koulupsykologit tukevat niitä nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea koulutiellä. Näiden tukipalvelujen resursseista on huolehdittava.
Lapsilla on oikeus turvalliseen koulupäivään. Kouluhyvinvointiin panostetaan ja koulukiusaamiseen puututaan. Tavoitteena on, että yksikään lapsi ei keskeytä kouluaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaa laajennetaan. Harrastetoimintaa tuodaan koulupäivän yhteyteen. Koululiikuntaa ja koulupihojen virikkeellisyyttä lisätään ja lapsia kannustetaan arkiliikuntaan.
Öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä
Taistelemme ilmastonmuutosta vastaan - kohti öljystä vapaata Suomea.
Lisäämme biopolttoaineiden käyttöä.
Käynnistämme Energiapihi Suomi - tutkimusohjelman parantamaan energiatehokkuutta.
Turvaamme kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman energian.
Kannustamme ympäristönsuojeluun myös taloudellisin keinoin.
Uudistamme ajoneuvoveron ympäristönäkökohtien pohjalta.
Parannamme Itämeren tilaa välittömillä toimilla.
Tehostamme eläinten suojelua.
Ilmastomme lämpenee lähivuosina poikkeuksellisen nopeasti. Se uhkaa muuttaa koko maapallon ekosysteemiä. Meidän on sitouduttava voimakkaisiin toimiin ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Tavoitteenamme on öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä. Samalla aikataululla on uusiutuvien ja muiden kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttamattomien energialähteiden osuus nostettava yli puoleen energian kokonaiskysynnästä.
Tavoitteisiin pääsemiseksi energiansäästöä on tehostettava. Suomen energiatehokkuus on jo nyt maailman huippua, mutta sitä voidaan edelleen parantaa. Energiatehokkuutta voidaan parantaa jo nyt tunnetuin teknisin keinoin, mutta lisäksi tarvitaan kehittyneempiä ja kokonaan uusia ratkaisuja. Käynnistetään laaja Energiapihi Suomi 2030 - tutkimusohjelma, jonka avulla energiatehokkuutta parannetaan kolmanneksella. Energian säästämiseksi maaseudun rakennerahastotukia ohjataan energian säästämiseen maatiloilla. Jätteen syntyä ehkäistään ja kierrätystä parannetaan ja jätteen poltosta tehdään lämmityksen energialähde.
Vuoteen 2030 mennessä niin lämmityksessä kuin kuljetuksessakin on aina oltava tarjolla vaihtoehto öljylle. Biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tutkimusta ja kehittämistä tuetaan ja käyttöä lisätään. Bioenergian tuotantoa laajennetaan taloudellisesti kestävällä tavalla vaarantamatta vesiensuojelu- ja muiden ympäristötavoitteiden toteutumista. Se vaatii toisen sukupolven biopolttoaineiden ja uusien polttotekniikoiden kehittämistä. Tämä otetaan Suomen tutkimuspolitiikan painopisteeksi.
Tehokkaasta, ympäristöystävällisestä energian tuotanto- ja käyttöteknologiasta voidaan luoda Suomelle tärkeä vientialue. Sen kehittämiseen ohjataan yhteiskunnan tutkimus- ja tuotekehityspanoksia. Asuntojen uusiutuviin energiamuotoihin perustuvia lämmitysjärjestelmiä kehitetään ja puhtaiden järjestelmien käyttöönottoa tuetaan tekniikasta riippumatta. Ympäristönsuojeluun ja energiansäästöön kannustetaan myös taloudellisin keinoin. Ajoneuvovero uusitaan ympäristönäkökohtien pohjalta. Tavoitteena on liikenteen hiilidioksidipäästöjen puolittaminen ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Pienituloisille energian hinta vaikuttaa merkittävästi elintasoon. Kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman kotimaisen energian saanti turvataan kotitalouksille ja teollisuudelle. Tämä edellyttää monipuolista energiantuotantoa. Riittävällä energian tarjonnalla ja markkinoiden toimintaa parantamalla voidaan turvata energian kohtuullinen hinta.
Jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa energiankulutukseen ja päästöjen vähentämiseen. Yhteiskunnan tulee kaikilla toimillaan suosia joukkoliikennettä, kierrätystä ja ympäristön kannalta kestäviä lämmitysmuotoja.
Itämeren ja muiden vesistöjemme tila vaatii välittömiä toimenpiteitä. Rehevöitymisen suurin kotimainen aiheuttaja on maatalous, jonka päästöjä vähennetään tehokkaasti. Laivojen päästöt lopetetaan. Itämeren alueen yhteistyötä tarvitaan edelleen alueen suurkaupunkien, muun muassa Pietarin, jätehuollon ja vedenpuhdistuksen kehittämisessä.
Eläinten suojelua tehostetaan ja alan lainsäädäntöä saatetaan ajan tasalle.
Kaikki mukaan osaamis- ja tietoyhteiskuntaan
Panostamme osaamiseen ja koulutukseen.
Mahdollistamme yhä useamman aikuisen kouluttautumisen.
Kehitämme korkeakoululaitosta.
Parannamme opintotukea.
Lisäämme oppisopimuskoulutusta.
Kasvatamme tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahoja vähintään 5prosentilla vuodessa.
Turvaamme kaikille tietoyhteiskuntaedellytykset.
Vahvalla osaamisella on keskeinen merkitys Suomen menestykselle. Yhteiskunnassa ja työelämässä selviytymisen edellytys on laaja perussivistys, hyvät perustaidot ja vahva ammattiosaaminen. Tämä mahdollistaa työpaikan tai - tehtävien vaihdon ja uudelleen työllistymisen sekä tuo turvaa muutokseen.
Tasa-arvoinen perusopetus ja laaja esiopetus ovat sivistysyhteiskuntamme kivijalka, jolle ammattiin opiskeleminen tai muut jatko-opinnot pohjautuvat. Koulutuksellista tasa-arvoa vahvistetaan edelleen. Yhteiskunnan sosiaalisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi maahanmuuttajien kielivalmiuksia parannetaan. Koulutuksen keskeyttämisen vähentämistä tukevia toimia lisätään kaikilla koulutusasteilla.
Aikuiskoulutusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena entistä laajempi aikuiskoulutukseen osallistuminen. Suomeen tarvitaan kattava, työelämälähtöinen aikuiskoulutusjärjestelmä. Vähän koulutettujen mahdollisuuksia opiskella parannetaan mm. oppisopimuskoulutusta lisäämällä.
Korkeakoululaitosta kehitetään. Korkeakoulutuksen laatua parannetaan ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus turvataan.
Opintotuessa tarvitaan kokonaisuudistus, jossa arvioidaan nykyjärjestelmän toimivuutta valmistumisen nopeutumisen kannalta. Samassa yhteydessä korotetaan opintorahaa.
Taloudellinen kasvu edellyttää tuottavuuden ja osaamisen vahvistamista. Panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen lisätään vähintään 5 prosentilla vuodessa. Tuottavuutta parantavien innovaatioiden synnyttämistä tuetaan. Tämä vaatii yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityksien välillä. Osaamisen pohjaa vahvistetaan uusilla teollisuuden aloilla ja palveluissa.
Tietoyhteiskunnan kehittämisestä on päästävä uuden teknologian hyödyntämiseen ihmisten parhaaksi. Tämä merkitsee vahvaa panostusta sähköisiin palveluihin. Koko väestölle taataan edellytykset toimia tietoyhteiskunnassa. Kansalaisten tietoyhteiskuntaosaamista edistetään mm. sivistysjärjestöjen järjestämällä koulutuksella.
Laajakaistayhteydet ulotetaan koko maahan ja kaikkiin kotitalouksiin. Verkkoasiointiin tarvittavien laajakaistayhteyksien kortinlukijalaitteineen on oltava tarjolla kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä.
Kansalaistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan
Parannamme kansalaistoiminnan edellytyksiä mm. selkeyttämällä verokäytäntöjä.
Ohjaamme liikunnan tukemiseen lisää voimavaroja.
Lisäämme taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuutta.
Muutamme valtion museot maksuttomiksi.
Parannamme kirjastojen toimintaedellytyksiä.
Tuemme nuorisotoimintaa ja nuorisotyötä.
Erilaisissa järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta ovat demokraattisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan tärkeitä voimavaroja.
Järjestöissä tehtävää tärkeää työtä edistetään ja kansalaistoiminnan toimintaedellytyksiä parannetaan.
Sivistys, luovuus ja yhteisöllisyys ovat kansallisia vahvuuksiamme. Taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuus on yksi hyvinvointimme kulmakivistä. Luovuudelle on annettava tilaa yhteiskunnan moniarvoisuuden turvaamiseksi. Kulttuuri ja taide tarjoavat elämyksiä kaikille ja työtä monille. Valtion museoiden maksuttomuutta kokeillaan vuoden ajan. Kokeilun jatkosta päätetään, kun sen vaikutukset kävijämääriin ja kustannuksiin tiedetään. Kirjastojen toimintaedellytyksiä parannetaan ja voimavaroja lisätään.
Nuorisotyö ehkäisee ennalta nuorten syrjäytymistä. Nuorisotoimintaa ja nuorisotyötä tuetaan. Liikuntapaikkojen rakentamiseen ja liikunnan tukemiseen suunnataan lisäresursseja. Terveysliikuntaa edistäviä sekä lähiliikuntapaikkoja rakennetaan lisää. Myös vanhuksille ja vammaisille turvataan mahdollisuudet käyttää liikuntapaikkoja. Koululiikuntaa ja koulupihojen virikkeellisyyttä lisätään ja lapsia kannustetaan arkiliikuntaan. Liikunta on ratkaisevassa asemassa myös ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa.
Liikenneväyliä kehitetään
Laadimme liikenneinvestoinneista pitkäjänteisen suunnitelman.
Kehitämme raideliikennettä.
Lisäämme liikenneväylien kunnossapidon rahoitusta.
Korotamme joukkoliikenteen rahoitusta selvästi.
Lisäämme kevyen liikenteen väyliä.
Lisäämme työsuhdematkalipun käyttöä.
Suomen houkuttelevuutta yritysten sijoittumiskohteena parannetaan mm. huolehtimalla nopeista ja tehokkaista yhteyksistä maan sisällä ja maasta ulos. Suomen kilpailukyky vaatii hyvin toimivat logistiset väylät. Ulkomaankaupan tarvitsemien liikenneyhteyksien ohella kehitetään alueiden menestymisen kannalta keskeisiä väyliä.
Liikenneinvestointien pitkäjänteistämiseksi laaditaan erillinen yli hallituskauden ulottuva liikenneinvestointiohjelma. Liikenneväylien rahoitusta lisätään. Liikenneverkkomme keskeiset runkoyhteydet uudistetaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa toimivia rataosuuksia, jotka palvelevat sekä nopeaa henkilöliikennettä että raskasta tavaraliikennettä. Raideliikenteen edellytyksistä huolehditaan monipuolisen liikenteen sekä kestävän kehityksen tukemiseksi. Lisäksi tarvitaan keskikaiteellisia ohituskaistateitä sekä moottoriteitä.
Toimiva joukkoliikenne lisää ihmisten tasaveroisia liikkumismahdollisuuksia ja vähentää kasvihuonepäästöjä. Joukkoliikenteen rahoitukseen tehdään selkeä tasokorotus. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi kiinnitetään huomiota maankäytön suunnitteluun. Työsuhdematkalipun käyttöä lisätään keventämällä sen verotus 60 prosenttiin. Valtion tulee työnantajana olla esimerkillinen ja tarjota kaikille palveluksessaan oleville työsuhdematkalippu.
Kevyen liikenteen väylien rakentamista lisätään liikenneturvallisuuden ja kansalaisten liikkumismahdollisuuksien lisäämiseksi.
Elinvoimaa kuntiin ja alueille
Turvaamme koko maassa laadukkaat ja kaikkien saatavilla olevat palvelut.
Toteutamme kuntauudistuksen.
Jatkamme tasapainoista alueiden kehittämistä.
Kehitämme aluekeskuksia alueellisesti vaikuttavina vetureina.
Kuntauudistus vahvistaa kuntien kykyä turvata ja kehittää palveluita ja huolehtia elinkeinopolitiikasta ja omasta taloudestaan. Uudistuksen lähtökohtana on kansanvallan vahvistaminen ja kuntalaisten omien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen.
Kuntauudistus edesauttaa kuntarakenteen eheytymistä. Työssäkäyntialueista tulee keskeinen perusta kuntarakenteen ja palveluiden kehittämiselle. Palveluiden on oltava korkeatasoisia ja kaikkien saatavilla. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttämiä palveluja. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut jotka tuotetaan ensisijaisesti julkisilla palveluilla täydennettynä järjestöjen ja yritysten palveluilla. Julkisen palvelutehtävän mahdolliselle ulkoistamiselle tai palvelujen ostamiselle tarvitaan selkeät periaatteet. Kilpailutuksen tulee olla reilua ja läpinäkyvää. Julkisesti tuotetut ja yhteisvastuullisesti rahoitetut palvelut takaavat parhaiten palvelut myös molemmilla kotimaisilla kielillä.
Jokaisella kansalaisella on oltava oikeus hyviin terveyskeskuspalveluihin ja päivähoitoon riippumatta asuinkunnasta. Vahvat kunnat pystyvät paremmin turvaamaan lähipalvelut, ja huolehtimaan myös vanhuksistaan syrjäisilläkin alueilla. Liikunta- ja kulttuuripaikkojen, teiden ja vesi- ja viemäriverkkojen rakentaminen ja kunnossapito edellyttää laajojen alueiden voimavaroja. Jokaisen kunnan tulee uudistuksessa kyetä varmistamaan kykynsä tuottaa palveluita kuntalaisille. Valtioneuvostolla tulee olla
riittävät mahdollisuudet puuttua asiaan niiden kuntien osalta, jotka eivät selviä palveluiden tuottamisesta.
Maan eri osia ei saa asettaa vastakkain. Kansallisen kilpailukyvyn perusta ovat vahvat, omaan osaamiseensa nojaavat alueet. Sosialidemokraattien tavoitteena on koko maan tasapainoinen kehittäminen aluekeskusten elinvoimaisuuteen ja osaamiseen perustuen.
Parempaan asumiseen
Lisäämme kohtuuhintaista tonttitarjontaa.
Haluamme lisää kaupunkimaisia pientaloja omaksi ja vuokralle.
Lisäämme voimavaroja lähiöiden korjaamiseen.
Nostamme ja selkiytämme asumistukea.
Jokaisella Suomessa asuvalla on oltava oikeus asuntoon. Yhteiskunnan on varmistettava, että tämä oikeus toteutuu kaikille.
Kaavoitusta tehostetaan ja haetaan keinoja, joilla rakentamiskelpoinen maa saadaan asuntotuotantoon. Kuntien välistä yhteistyötä kaavoitus- ja maapolitiikassa lisätään.
Kohtuuhintaisille ja pienelle tontille rakennetuille kaupunkimaisille pientaloille on kova kysyntä. Myös pieni ja keskituloisilla lapsiperheillä on oltava mahdollisuus asua laadukkaasti pientaloissa. Pientalojen rakentamista edistetään suunnitelmallisesti. Niitä tulee rakentaa niin omistus- kuin vuokra-asunnoiksi.
Asumisen kustannusten on oltava kohtuulliset suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Asuntojen hintojen nousu pakottaa lapsiperheet muuttamaan kauas kaupunkien keskustoista ja työpaikoista, jotta he voisivat saada itselleen kohtuullisen asumisväljyyden. Vapaa-ajasta yhä pidempi aika kuluu työmatkoihin ja yksityisautoilun määrä kasvaa.
Uutta asuntokantaa rakennettaessa otetaan huomioon ympäristönäkökulma ja rakennetaan ensisijassa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen ja hyvien julkisen liikenteen väylien läheisyyteen. Kannustetaan ratkaisuihin, joilla energiankulutusta voidaan vähentää. Myös nykyistä asuntokantaa peruskorjataan energiatehokkaaksi.
Yhteiskunnan tukema vuokra-asuntotuotanto on saatava uudelleen käyntiin. Tämä edellyttää tonttitarjonnan lisäämistä ja rahoitusehtojen kohtuullistamista. Lähiöiden suunnitelmallinen korjaustoiminta otetaan uudelleen työlistalle. Samalla panostetaan myös viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön luomiseen sekä palveluiden saatavuuteen lähiöissä. Käynnistetään uusi lähiöiden kehittämisohjelma.
Asumistukea nostetaan ja järjestelmää kehitetään selkeämmäksi. Uudistuksen lähtökohdaksi otetaan lapsiperheiden asumistuen parantaminen. Tukea yksinkertaistetaan ja kehitetään niin, että se toimii aina työntekoon kannustavasti. Samalla parannetaan myös etävanhempien mahdollisuuksia tarjota lapsille kohtuulliset asumisolot.
Asunto- ja maapolitiikan sekä valtion asuntohallintoa koskevaa päätöksentekoa tehostetaan, jotta kohtuuhintaista asuntotuotantoa voitaisiin lisätä merkittävästi pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.
Turvallisuutta arkeen
Lisäämme voimavaroja väkivaltaan puuttumiseksi.
Tiivistämme kriminaalihuollon sekä sosiaali- ja terveydenhoidon välistä yhteistyötä.
Tarvitsemme lisää lähipoliiseja arjen turvaksi.
Panostamme päihdekuntoutukseen sekä huumeiden ja muiden päihteiden vastaiseen työhön.
Puramme tuomioistuinten ruuhkia.
Toimiva ja tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta takaa parhaiten kaikkien kansalaisten turvallisuuden. Fyysinen turvallisuus kuuluu hyvinvointiyhteiskuntaan sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden ohella. Turvallisuus taataan kaduilla, kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla.
Katuturvallisuuden lisäämiseksi lähipoliiseja on oltava riittävästi. Poliisin hallinnollisia voimavaroja siirretään lähipoliisitoimintaan. Rikoksiin syyllistyneet saatetaan nopeasti vastuuseen teoistaan. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä erityisesti nuorisorikollisuutta. Erityisesti nuorten rikoksentekijöiden uusintakierteen katkaisemiseksi ja vapautuvien vankien tukemiseksi tiivistetään kriminaalihuollon sekä sosiaali- ja terveydenhoidon välistä yhteistyötä. Vankien määrää voidaan vähentää mm. siirtämällä ulkomaiset vangit kotimaihinsa sekä lisäämällä yhdyskuntapalveluiden käyttöä.
Päihdekuntoutukseen sekä huumeiden ja muiden päihteiden vastaiseen työhön panostetaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan sekä työssä kohdattuun väkivaltaan puututaan voimakkaasti. Palveluammatissa yksin työskentelevän uhkaaminen pitää nähdä raskauttavana tekona. Tuomioistuinten ruuhkia puretaan tehostamalla lainkäyttöä ja huolehtimalla riittävistä resursseista myös oikeusavussa ja syyttäjälaitoksessa. Tuomioistuinten toimintaa uudistetaan ja asianajajien palkkioita kohtuullistetaan.
Yhteistyön maailmaan
Kehitämme Euroopan unionia vahvana toimijana.
Nostamme kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa.
Otamme käyttöön uusia kehitysrahoitusmuotoja.
Solidaarisuus, tasa-arvo ja kansanvalta ovat sosialidemokratian arvoja kansainvälisessä yhteistyössä. Sosialidemokraatit pyrkivät maailman parantamiseen.
Euroopan Unionia kehitetään vahvana globaalina toimijana ja vaikuttajana rauhan, kehityksen ja solidaarisuuden puolesta. Unionin ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa vahvistetaan. Euroopan asema maailmantaloudessa turvataan panostamalla työllisyyteen, kasvuun ja kilpailukykyyn, jotta eurooppalainen hyvinvointimalli säilyy ja vahvistuu. Koulutusta, tutkimusta, uusia innovaatioita sekä yhteiskunnan infrastruktuuria vahvistetaan. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia lisätään. Koko Euroopan kannalta on tärkeää, että työskentelemme yhdessä epävakautta, terrorismia ja kulttuurien yhteentörmäystä vastaan.
Uskottava oma puolustus, EU:n tiivistyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö sekä läheinen yhteistyö Naton kanssa ja siihen liittyvä mahdollisuus halutessamme harkita Naton jäsenyyttä täyttää nykytilanteessa Suomen turvallisuuspoliittiset tarpeet. Naton jäsenyys ei ole alkavalla vaalikaudella ajankohtainen. Turvallisuuspoliittista keskustelua ja kansalaisten osallistumista siihen on syytä rohkaista.
Nykyinen maailmamme vaatii myös monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön vahvistamista. Tässä tarvitsemme vahvan YK:n, jonka toimintaa on tehostettava ja uudistettava.
Suomalaisen kehitysyhteistyön sisältöä suunnataan myös työelämän perusoikeuksien parantamiseen Kansainvälisen työjärjestön ILOn periaatteiden mukaisesti. Kehitysyhteistyömäärärahojen taso nostetaan asteittain 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteestamme. Tulevan vaalikauden aikana Suomen tulee toteuttaa EU-linjauksen mukainen kehitysyhteistyömäärärahojen tavoite.
Suomen tulee ottaa myönteinen periaatekanta maailmanlaajuisen valuutanvaihtomaksun toteuttamiseen ja toimia sen käyttöönoton puolesta.
ilmanko rahat ei riitä kun leipään,vaikka tienais
kuinka perkeleesti.
ihan outoja juttuja niillä, jos lukee näistä paikallislehdistä.
voi voi
Tämän on kuin tauti, kuin epidempia. Luvataan kaikille jotain, mutta ei sanota, mistä se raha tai resurssi siihen konkreettisesti tulee. SDP on kuin kone, jossa joku vääntää kammesta ja toisesta päästä tulee ulos hyvänhajuista onttoa sontaa.
SDP, keneltä otetaan pois? Kuka tulee vuoroon, että saa luopua jostain? Onko selkeää kuvaa, mihin se hyvinvointi nyt menee, siis väärään paikkaan, että se voitaisiin ohjata oikeaan paikkaan? Vai onko niin, että ollaan samaa rahaa käyttämässä kahteen kertaan?
Kuulostaa niin tomeralta sanoa että "laadimme selkeät ehdot" ja "nimitämme x-poliittisen lautakunnan" niinkuin se takaisi äänestäjälle mitään hyvää. Se takaa hyvää niille, jotka siihen lautakuntaan pääsevät istumaan. Eikä juuri mitään muuta. Miksi ei rahaa nyt käytetä sitten oikein, kun SDP:n pitää luvata että käyttäisivät sitä oikein jos äänestäisimme heitä? Kuka tekee väärät päätökset tällä hetkellä, ja mitä ne ovat?
Jokainen elämää vähänkin nähnyt tietää, että SDP lupaa asioita, joita sillä ei ole mitään todellista mahdollisuutta toteuttaa. Ei vaikka saisivat 100% kaikista paikoista. Ja tämä on siksi, että sillä ei ole käsitystä sen lupaamien asioiden toteutumisesta todellisuudsta. Asenne on jotenkin sitä luokkaa että "siihen on perustettu lautakunta, se on nyt hoidettu."
Lautakunnan tehtäväksi jää palkan nostaminen ja tyhjänpäiväinen märehtiminen, ja muutaman suosituksen antaminen. Miten esim. parannetaan luottamusmiesten asemaa työpaikalla? Laitetaan sinne ihmisiä, jotka ovat valmiimpia haastamaan riitaa ja vääntämään pikkuasioista myös periaatteen vuoksi? Oikeasti, jos näitä löytyisi, niin työnantaja varmasti joutuisi noudattamaan pelisääntöjä niin tarpeellisissa kuin turhissakin kohdissa. Mutta kun ei löydy. Luottamusmiehet ovat vain ihmisiä, ja sitä ei mikään SDP:n vaalilupaus mene muuttamaan.
Lisäksi on kaikki tasa-arvohulluus. Mitä jos SDP nostaisi hamettaan tai laskisi housunsa alas, ja huomaisi että miehet ja naiset ovat erilaisia? Mitä jos miehen ja naisen erilaiset luonteet, kyvyt ja tarpeet tunnustettaisiin yhtäpitävästi, eikä vain silloin kun sillä halutaan ajaa jotain yhtä, tiettyä, valikoitua asiaa? Sosialistien väkinäinen "tasa-arvo" pyrkii lähinnä hävittämään miesten ja naisten erilaiset tehtävät ja taipumukset yhteiskunnassa, kysymättä sitä mitenkään heiltä itseltään.
Naiset pystyvät moneen asiaan, ja ovat osoittaneet pystymisensä moneen asiaan. Se ei tarkoita sitä, että niissä kohdin, kun he eivät tätä tee, että he olisivat oikeutettuja kaikkien muiden kustannuksella (yksi nainen yhteen paikkaan koko yhteiskunnan, miesten ja naisten kustannuksella) saamaan jonkun erityistukipaketin tai ylimääräisen edunvalvonnan.
Olisi hienoa jos jokin puolue tai ehdokas listaisi konkreettisia asioita viime eduskuntakaudelta. "Tehtiin näin - tämä oli huonoa koska... - minä olisin tehnyt näin - jolloin tulos olisi ollut tämä - ja edellisen todistan tällä." Tekstin lipevyyden paljastaa se, että ketään ei syytetä, kukaan ei ole tähän asti toiminut väärin. Jos ei kenenkään muun päätöksissä ole ollut vikaa niin, että sen voisi yksilöidä, niin miksi kenenkään pitäisi antaa SDP:lle enemmän ääniä? Ne muuthan ovat osanneet homman hyvin.
Satu Taiveho tuntuu olevan edistyksellinen ja asioista selvää ottava henkilö. Hän kannattaa ja ajaa ympäristön ja luonnonsuojelua. Eduskunnassa hän on ollut mm. ympäristövaliokunnan jäsen. Hän on SDP:n Villiruusu- järjestön varapuheenjohtaja.
" Hän on SDP:n Villiruusu- järjestön varapuheenjohtaja.
"
villiruusu? WTF?? daaa....
onko se joku tämän päivän "pikku pioneerit" tai "Nuoret Kotkat"
ei kai kukaan nykyään tuollaisiin poliittisiin järjestöihin halua kuulua.
Loistavia tyyppejä molemmat. Tätä samaa pähkäilyä joutuu itse ja kukin harrastamaan. Mutta mitä oikeastaan kertoo eläkeläispuolue sdp:n lista kun kolmesta nuoresta ehdokkaasta joutuu valitsemaan. Ja kun vertaamma kyky-puolueen listaan, niin...
Vertaillaan vielä...
että SDP:n holhoajat ovat perseestä.
eespäin eespäin tiellä taistojen, rinta rinnan marssikaamme siskot veljet
välit metri!
Keskustelun aloittaja on esittänyt tavattoman hyvän kysymyksen "Kumpaakohan sitä kannattaisi äänestää...? Asiallinen ja hyvä kysymys.
Me keskustelijat täällä esitämme kummallisia, leimaavia ja herjaavia kommentteja konkreettisista henkilöistä Taiveahosta ja Kiemungista.
"Varokaa", "Ne on punikkeja", "SDP:n holhoajia ei tarvita", "SDP on vanhanaikainen", "SDP:n nuoret ehdokkaat on muinaisuudesta", "Eespäin tiellä taistojen","Ahvenistolle riviin järjesty"- jne.
Ei näissä kommenteissa ole järkeä käytetty. Huom.
Keskustelun aloittajalla oli tutkimuskysymys - "Kumpaakohan sitä äänestäisi?" Minusta asiallinen kysymys.
Mikä saa minut laittamaan aivot sivuun ja esittämään todella tyhjänpäiväisiä ja asiaan sopimattomia - huomaa- herjaavia ja solvaavia heittoja kansanedustajaehdokkaista?
Vain sellainen kysymys johtaa kehitykseen,muutokseen ja kasvuuun, mihin todella haetaan vastausta.
Esimerkiksi "punikki"- sana. Vuonna 1918 kun Suomi oli ajautunut sisällissotaan, toisesta osapuolesta eli punakaartin jäsenistä käytettiin nimitystä "punikki".
Nyt eletään vuotta 2007 ja "punikki"- sanan käyttö on todella kaukaa haettua.
Olen aivan varma,että Taiveaho tai Kiemunki suomalaisina sosialidemokraatteina eivät halua itseään kutsuttavan punikeiksi.
Voisimme ehkä herjaamisen ja solvaamisen sijasta hakea tietoa näistä henkilöistä ja myös sosialidemokraattisesta puolueesta.
Otettuamme selvää henkilöiden teoista, meillä on perusteita arvioida henkilöitä ja myös SDP:n toimintaa nykyistä paremmin.
Mikä solvaaminen muka?
itse en suutu vaikka minua sanottaisiin punikiksi.
Sillä minä olen punikki, ja ylpeä siitä.
- Kiitos historianluennosta! Luulitko että muut eivät tiedä mitä punikki tarkoittaa...
""
Mikä saa minut laittamaan aivot sivuun ja esittämään todella tyhjänpäiväisiä ja asiaan sopimattomia - huomaa- herjaavia ja solvaavia heittoja kansanedustajaehdokkaista?
""
jaa-a joko olet keksinyt mikä saa sinut heittämään aivot sivuun?
kenties sdp:n jäsenkirja?
sattuu olemaan harvinaisen totta, että puolueena SDP holhoaa ja kieltää kansalta huveja, jotta omaan pussiin tippuisi sitä rahaa. viime päivien keskustelu nettipokerista esimerkiksi kertoo siitä, kuinka mm. puheenjohtaja heinäluoma ehdottaa kaikkien jatkavan vain pajatson, fintoton ja muiden hyväntahdonpelien pelaamista negatiivisella oletusarvolla. nettipokeri on kaikista pahin paha mitä tässä maassa on SDP:n mielestä, vaikka siitä voi pitkällä tähtäimellä ihimiset jäädä voitolle. eikö tälläinen kieltäminen mene jo holhoamisen puolelle? EU:ssa tämän kieltäminen ei loppujen lopuksi onneksi taida olla mahdollista. se hyvä tästä EU:stakin on. mielestäni SDP:n leimaaminen holhoojapuolueeksi on hyvin perusteltua eikä ala-arvoista keskustelua. niin kauan holhoaminen on hyvästä, kun siinä oikeasti ajatellaan kansan parasta ja sitä ei viedä ylitse - sen rajapyykin SDP on nyt ylittänyt.
Voisitko kertoa esimerkkejä? Pelkkä väite jostakin jää tyhjäksi, jos ei ole todisteita?
Totuuksia pitää kertoa, mutta mitä ne totuudet SDP:n holhoamisesta ovat?
SDP:n kihot Heinäluoma ja Ahde mm. ajavat nettipokerikieltoa koko Suomeen. Olisikohan siinä sitä holhoamista taas kerrakseen? Perusteluna on mm. että nettipokeri on suurin riippuvuuden aiheuttaja ja addiktoivin peli. Peluurista ilmenee, että RAY:n tarjoamat rahapeliautomaatit kattavat yli puolet peliriippuvuus ongelmista ja toisena tulevat Veikkauksen hyväntahdonpelit. Nettipokerista tuli soittoja huimat 2%. Suomeksi sanottuna SDP:n kaverit puhuvat paskaa julkisuudessa siis. Eikö suurimmat riippuvuuden aiheuttajat pitäisi ensimmäiseksi kieltää? Syy miksi SDP:tä kiinnostaa holhota juuri nettipokeria vastaan on, että siitä ei tipu rahaa heille centtiäkään. Veikkauksen entistä toimitusjohtajaa Masa Ahdettakin (SDP:n nykyinen ehdokas, jonka entinen ura loppui työpaikka ahdisteluun eduskunnassa) alkoi omatunto ilmeisesti kolkuttamaan, kun on niin huolissaan nettipokerinpelaajista. Masan poika Jussi on myös ahkera pokerinpelaaja vaikkei asiaan mitenkään liitykkään. Monet suomalaiset tienaavat pelaamalla enemmän muutamassa päivässä kuin kansanedustajat kk:ssa (taitaa olla taas palkkojen korotuksen aika lähellä). Esim Pokeriammattilaisen Patrik Antonius tienasi viime kussa 38h:n pelaamisella 660 600 dollaria netissä pelkästään Hold Emia pelaamalla. Myös Omahasta jäi useampia satojatuhansia voitolle. Sekös SDP:tä harmittaa taas. Lisää löydätkin vaaliohjelmasta. Ainii juu ja tuodaan vaan tänne lisää holhottavia muualtaki päin maailmaa. Kyllähän niitä holhottavia Suomessa aina tarvitaan. Varsinkin kun toi työvoimapula voi yllättää minä hetkenä hyvänsä.
Jos Heinäluoma tai Ahde ovat sitä mieltä, että nettipokeri on kiellettävä, niin ei se ole kovin merkittävää holhoamista, pikemmin päinvastoin.
Minä en tunne tätä asiaa. Minun on perehdyttävä siihen. Onko niin, että siinä on mahdollisuus voittaa kerralla hyvin suuria summia, mutta myös hävitä vastaavia summia. Onko niin, että "nettipokeri on suurin riippuvuuden aiheuttaja ja addiktoivin peli".
Jos näin on, silloin on varmasti niin, että ei vain SDP halua rajoittaa ja kontrolloida tätä peliä, vaan kaikki suuret ja pienet puolueet.
Anteeksi vain, minä en todella tunne asiaa, mutta selvitän asiaa.
vero alennuksiin suhtaudutaan nuivasti,
puhutaan heikkotuloisista ja korkeapalkkaisista... kelle kuuluu ja kelle ei kuulu.
mutta loppupeleissä tuloveroja ei suostuta alentamaan.
spd:n mielestä on kivaa kerätä rahaa ja kerätä sitä paljon. sitten on paljon jaettavaakin. ja ottajia kyllä riittää. kun tarpeeksi kerää niin tämän idean ympärille kehittyy jo oma pikku maailmansa, työpaikkoja, virkoja, paperin siirtelijöitä...
Sulla on sama käsitys kuin Ahteella ja Heinäluomalla asiasta. Erona on vain, että sinä ymmärrät myöntää, että et tajua nettipokerista mitään. Ahde ja Heinäluoma sen sijaan ovat alottaneet moralisoimaan oikein kunnolla ilman sen suurempia argumentteja, mutta ainakin ovat onnistuneet herättämään paljon nukkuvia äänestäjiä. Toivottavasti tämä on ollut joku vaalitemppu.
Ahteen aivan tuore argumentti (pari päivää vanha) kertoi, että nettipokeri on pahasta, koska jotkut pelaajat menevät häviämään suuria summia ammattilaisille. Vertaisin tätä itse siihen, että jos jossain perheessä on tiukka rahatilanne ja kaikki rahat löytyvät miehen taskusta, jotka riittävät kuukauden ruokiin ja muihin välttämättömiin menoihin. Jonain päivänä sattuu kotoa vessapaperi loppumaan, mutta mies löytää taskustaan kaksi 500e:n seteliä. Mies tuumaa ettei jaksa mennä kaupasta hakemaan lisää paperia ja pyyhkii perseensä seteleihin ja luottaa onneensa, että matkalla kauppaan löytyisi maasta toiset 500e:n setelit. Yhtä järkevää toimintaa kuin mennä pelaamaan ammattilaisia vastaan, kun kaikille löytyy netistä oman tasoisia ja huonompiakin vastustajia. Pitäisi ensin opetella pelaamaan kunnolla. Siihen voi mennä vuosiakin aikaa, eikä kaikista koskaan tule hyviä pokerinpelaajia silloinkaan. Ammattilaisilla on usein usean vuoden kokemus pelaamisesta, ja he tietävät tasan tarkkaan miten "kädet" pelataan oikein ja maksimoidaan tuotto.
Toinen perustelu on ollut, että nettipokeri on toiseksi suurin riippuvuuden aiheuttaja. Peluurin mukaan soitoista vain 2% on johtunut nettipokerista. Ahde ei ole kertonu mistä tietonsa on löytänyt. Tosiasia on, että nettipokerilla on vaikea tehdä vararikkoa, jos osaa edes hieman käyttää järkeä. Pelejä pystyy pelaamaan ilmaiseksi tai pienilläkin panoksilla, kuten 0.01/0.02 centin panoksilla. Samaa ei pysty tekemään RAY:n raha-automaateissa. 10e riittää kk:n pokeripeleihin netissä helposti ja sen voi moninkertaistaa lyhyessäkin ajassa. Raha-automaateissa se on käytännössä mahdotonta. Kerran voi tuuria olla, toisella kerralla ei enää. Ongelmat mitä nettipokeri voi aiheuttaa ovat lähinnä ajankäytön kanssa, jos ihminen on liikaa koneella. Samaa tapahtuu usein muissakin tietokonepeleissä nuorilla. Sosiaaliset suhteet voivat kärsiä.
Tosiasia on, että kaikki eivät voi nettipokerissa voittaa. Joidenkin tutkimuksien mukaan (mm. Ladsbrokesin teettämän) on todettu, että suomalaiset ovat kuitenkin keskimäärin voitollisia pelaajia. Suomalaiset pelaavat ulkomaalaisia vastaan ulkomaalaisilla palvelimilla, joten rahaa siis sen mukaan tuotaisiin Suomeen ulkomailta. Näistä rahoista ei vaan mene penniäkään muille kuin pelaajille, koska voitoista ei mene veroa. Tietysti kulutukseenhan nekin rahat Suomen sisällä tulevat. Ratkaisua voisi hakea verotuksen kautta asiaan? Pokeri on sadoille ihmisille pääasiallinen ammatti, joten toisaalta oikein olisi, jos joutuisi tietyn suuruisista voitoista maksamaan veroa. Pelaajille tietysti parempi, jos ei veroja joudu maksamaan. EU (onneksi) ei mahdollista EU:n sisältä tulevien voittojen verottamista. Kieltolaki on täysin naurettavaa, eikä tulisi muutenkaan toimimaan.
Teksti menee hieman itsensä toistamiseksi edellisten kirjoitusten kanssa, mutta jos auttaisi vähän havainnollistamaan asiaa.
Noniin sitten vastauksia kysymyksiisi:
- Nettipokerista on mahdollista voittaa paljon kerralla, jos pelaa isoilla panoksilla. Silloin täytyy olla rolli (pelikassa) kohdillaan. Usein voitot kertyvät pitkäjänteisellä työllä ja peliä opiskelemalla. Pikku hiljaa voi pelata isommista panoksista, jos taidot sen mahdollistavat. Vastus kovenee tasoittain, ja välillä voi joutua hakemaan uutta nousua pienemmistä pöydistä. Voitot kasvavat sitä mukaa mitä enemmän oppii peliä pelaamaan. Ensikertalaisena on turha haaveilla suurista voitoista. Tuuri voi ratkaista yksittäisiä jakoja, mutta varsinkin turnauspelaamisessa voittaminen vaatii useampien jakojen oikein pelaamista. Pitkässä tähtäimessä tuurin osuus muuttuu nettipokerissa (Texas Hold Emissa ja Omahassa) lähes olemattomaksi.
- Muista puolueista on ollut yksittäisiä kansanedustajia nettipokeria vastaan. Huovinen on ollut SDP:stä tietojeni mukaan ainoa, joka on julkisesti esittänyt kantansa, että ei halua kieltolakia nettipokeriin. Uskon, että SDP:llä on sen verran kova puoluekuri, että vastustamisesta ei ole hyötyä. Suuri osa on SDP:ssä vanhoja jääriä, joille on turha selittää, että pokeri ei ole tuuripeli. Luulevat että sama peli se sielläkin on kuin jokeripokeriautomaateissa negatiivisella oletusarvolla.
- Holhoamista katsoisin olevan myös kaikki etiketit tupakko- ja alkoholituotteissa, joissa kerrotaan niiden vaaroista (en ole kuitenkaan sitä mieltä, että tämä olisi kovin hirveää, vaikka holhoamisen tunnusmerkit täyttääkin)
Ennemmin kysyisin sinulta, että väitätkö tosissasi, että SDP ei olisi holhoava puolue? Osa holhoamisesta on asiallista, mutta osa menee jossain vaiheessa yli. Ihmisen vapaata tahtoa ei pitäisi rajoittaa.
PS.
Tässä hyvä linkki, josta kannattaa aloittaa tutustuminen aiheeseen. Vähän eri näkökulmaa lämpimäkseen puhuville Ahteille ja Laihoille. Asiat nojautuvat faktatietoihin, jotka tosin on tuotu esille pokerinpelaajan näkökulmasta.
11 vuotta pokeria ammatikseen pelanneen ammattilaisen Aki Pyysingin kannanotto:
http://www.pokeritieto.fi/Akin_showdown/p2_id/selvittakaa-keta-aanestatte-3619
Käväise nyt edes piruuttasi katsomassa kiemungin näkemys nettipokerin kieltämisestä. Teknisesti kai aika kinkkinen kielto? vai? www.iisakkikiemunki.net
Ilmeisesti kaikki demarit ei kannata holhousta
"26.2. Nettipokeria ja Idols-huumaa
Tuli ihan yöstä Matti Ahteen johtaman rahapelifoorumin ehdotus nettipokerin kieltämisestä — tuo on juuri sen tyyppistä näpertelyä ja aivotonta holhousta, jota yhteiskuntamme (ja demarit) parhaillaan lainsäädäntöön syytää. Jälleen ehdotetaan lakia, jota ei pystytä valvomaan, ja joka tekee tavallisista ihmisistä turhaan rikollisia. Ja mitään sillä ei saavuteta.
Yöstä tuli myös suosioni baareissa viikonloppuna. Kiitettävän monet toki olivat kiinnostuneita politiikka- ja vaalihommeleista, mutta joko Jone Nikulan läsnäolo tai sitten vain habitukseni erehdytti innokkaat nimmarinpyytäjät luulemaan meikäläistä Kristian Meurmaniksi. Joka on siis joku Idols-stara.
Mutta ensin vielä tuosta nettipokerista. Veikkaus ilmoitti tänään, että se olisi valmis perustamaan suomalaisille oman pokerihuoneen, jos lainsäädäntö sallisi. Tällä hetkellä pelaaminen on Suomessa sallittua, mutta pelin tarjoaminen ei. Eli järjestävän yhtiön siivu menee ulkomaille, eikä jää hyödyttämään verotulona meidän yhteiskuntaamme. Jos nettipokeri kielletään, niin mitä siitä seuraa? Pelaamisen loppuminen? Just. Samalla lailla kuin warettaminen (tekijänoikeuden alaisen materiaalin imuroiminen netistä) loppui? Sen suhteen sentään edes ajatus oli oikeansuuntainen.
Jokainen pölvästikin ymmärtää, että poliisilla ei edes voi olla minkäänlaista resurssia valvoa, jos joku pelaa netin kautta pokeria. Lapsipornon ja oikeasti vakavien rikosten jäljittäminenkin netissä on tarpeeksi vaikeaa. Nettipokeri aiheuttaa riippuvuutta, mutta vielä enemmän tutkimusten mukaan sitä aiheuttaa kauppojen ja huoltoasemien hedelmäpelit. Käsittääkseni pokerin pelaaminen netissä on lisäksi turvallisempaa kuin olisi laittomien pelien järjestäminen vaikkapa järjestäytyneen rikollisuuden toimesta. Niissä peleissä kun häviää ja velkaantuu, menettää sormensa tai kielensä, ei pelkästään luottotietojaan.
Pitäisi ymmärtää, että ihan kaikkea ongelmia aiheuttavaa tästä maailmasta ei vain voi poistaa kieltämällä se lainsäädännöllä. Nettipokeri saattaa aiheuttaa vaikeuksia joillekin, mutta ryhmä lienee marginaalinen harrastajien määrään nähden.
Yhtä hyvin joku voisi vaatia Idolsin kieltämistä. Se aiheuttaa myös ilmeistä riippuvuutta katsojilleen ja harmia ainakin meikäläiselle. Lauantaina Rocktownissa joku tytsy tuli innoissaan kuulakärkikynän kanssa kärttämään nimmaria käteen, olkapäähän ja suurin piirtein tissien väliinkin. Olin ihan että, jumalauta, nyt tää kampanja menee tosi kovaa. Vähän ajan päästä sama toistuu, ja alan haistaa palaneen käryä. Toinen tyttö kertoo olevansa Forssasta ja huomaan, että seison melkein seläkkäin Jone Nikulan kanssa (Jone on ensi viikonloppuna Hesaan avattavan Rocktownin keulakuva). Signeeraan nimmariksi ”Joulupukin” ja rohkaistun kysymään, että ketä mimmi luulee minun olevan. ”Se Idols-jätkä, Kristian Meurman tietty!” Jippii.
Sama skeida toistuu vielä Sirkuksessa myöhemmin, ja Kristian Meurman -kommentteja tulee sieltä sun täältä. Jotenkin käy egon päälle, vaikka huomauttelijat eivät olleetkaan hämeenlinnalaisia. Tosin kokemusta pitäisi jo olla: aikaisemmin mua on tultu kiittelemään erinäisillä keikoilla ja festareilla muun muassa Children of Bodomin rumpalina ja jonain Sonata Arctican jätkänä loistavasta vedosta. Mitäpä siinä voi muuta tehdä kuin heittää kennel-merkkiä kehiin ja höpistä jotain stayheavyä? Ilmeisesti kaikki, joilla on pitkä tukka ja partaa, ovat sitten samannäköisiä...
Toivottavasti Kristian Meurman häviää, tai muuten mustakin tulee muotia."
Ainut syy miksi en Kiemunkia äänestä onkin juuri tuo puolue mitä hän edustaa. SDP ei tarvitse mielestäni yhtään ylimääräistä ääntä. Ei Kiemungissa itsessään mitään vikaa ole. Nettipokeri ei ole ainoa asia, josta Kiemungilla on hyviä mielipiteitä.
En kyllä tosin ollut perehtynyt hänen sivuihinsa, mutta mukava kyllä kuulla, että SDP:n ehdokaskin on tuota mieltä. Toinen jo (vasta) samassa puolueessa. Täytyy toivoa, kun hyvin todennäköistä on, että Iisakki pääsee eduskuntaan, että saa puhuttua vanhoille jäärille vähän järkeä päähän. En vaan voi siltikään käsittää tätä Kiemungin puoluevalitaan. Ihan täydellinen ehdokas muuten.
Jos palataan alku peräiseen aiheeseen, niin Taiveaho vai Kiemunki hehheh juu ei ole näistä kahdesta paha valita. Toisaalta ulkonäön perusteella Taiveaho ois kyllä paljon parempi, mutta niin kuin nyky-yhteiskunnassa on tapana, se sisin ratkaisee.
Se on positiivistä että kiemunki uskaltaa sanoa oman mielipiteensä esim juuri tuosta nettipokerista. Hyvin moni tottelee orjallisesti puolueen vanhusten mielipiteitä.
Vaikka ihminen johonkin puolueeseen kuuluisikin, täytyy uskaltaa pitää oma mielipiteensä vaikka se ei aina edustaisikaan puolueen virallista linjaa. Valitettavasti hän vain kuuluu "väärään" puolueeseen, itse äänestän perussuomalaisia. Mutta silti, pisteet hänelle omista mielipiteistään. Varmaan hän saa paljon sdp:n kannattajien ääniä, nuorilta.
Tsemppiä herra Kiemunki!
Kiemunki kirjoittaa tällein puoluevalinnastaan
"MIKSI IISAKKI ON DEMARI?
Ensinnäkin siksi, että yhteiskuntamme perustavimmat elementit laskettiin sosialidemokraattien vuoden 1903 Forssan puoluekokouksessa. Eli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, täydellinen yhdistymis- ja sananvapaus, oppivelvollisuus, sukupuolien tasa-arvo, vastikkeeton terveydenhuolto jne. Itse asiassa ainoa Forssan ohjelman 11-pykäläisestä tavoiteohjelmasta toteutumatta jäänyt kohta on kirkon ja valtion erottaminen toisistaan. Hmm…
Perinteiden ja ”oikeiden” arvojen lisäksi demareissa meikäläistä viehättää puolueen realismi — mikä muu puolue voi oikeasti sanoa, että myös toteuttaa vaaliohjelmansa lähes 90:n onnistumisprosentilla? Vastaus: ei mikään ainakaan Suomessa. Demarit eivät ehkä ole yhtä säihkyviä, filmaattisia ja trendikkäitä kuin kokoomuslaiset tai vihreät, mutta ainakin niillä on tossut tiukasti maassa. Ja hei, demareilla on valtaa. En henkilökohtaisesti ehkä jaksaisi räksyttää jossain opposition marginaalipuolueessa vailla todellisia vaikutusmahdollisuuksia oikeisiin asioihin.
Mutta pakko myöntää, demaritkaan eivät ole täydellisiä. Puolue on ukkoutumassa ja mummoutumassa melko pahasti — ei sillä, ettei veteraaneja tarvittaisi, mutta balanssi on nyt aika pielessä. Totta kai myös mätämunia ja urpoa moneen lähtöön tämän kokoisesta instituutiosta aina löytyy, mutta niitä on joka puolueessa. Ja väitän, että siihen harhaan en ole koskaan syyllistynyt, että arvottaisin ihmistä tai poliitikkoa puoluekannan perusteella. Hyviä tyyppejäkin löytyy joka jengistä. Totta kun on sekin, että nykyään puolueiden välinen poliittinen jakolinja on hyvin ohut: aatteellisesti mahtuisin varmasti ihan hienosti myös vihreisiin tai vasemmistoliittoon, mutta tuo em. realismi-faktori kallisti vaa’an aikoinaan sdp:hen."
Koska se paljon puhuttu työvoimapula tulee? Entä mitä voisi tehdä suomalaisen työttömän ja irtisanotun ihmisen puolesta? Tuntuu että ovat tärkeämpiä teille nuo tänne Suomeen kortistoon notkumaan raahatut tyypit kuin suomalaiset työttömät ja työläiset.
viime aikoina jos on uutisia seurannut niin moni teollisuuden ala on irtisanonut huomattavia määriä työntekijöitä. Myös tulevaisuudessa sama trendi näyttää jatkuva, metalliteollisuudelle on ennustettu huonoa kohtaloa.
onhan se hyvä että meillä on jo valmiina tuhansia huippuosaajia odottamassa että jospa se työvoimapula tulisi.
Valitettavasti vaan melko kallista lystiä.
loistava noteeraus edelliseltä kirjoittajalta.
mikä järki siinä on, että tänne roudataan porukkaa kortistoon? jos on työvoimapula, niin miksi kaikilla suomalaisillakaan ei ole töitä? käyttäisivät sen holhoamisenergian suomalaisten etuihin, kun sitä kerran tuntuu riittävään kaikkeen epäolennaiseenkin.
Työvoimapula alkaa vaivata Suomea jo vuoden 2010 alkaen. Tällöin 65 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa nopeimmin ja nuoremman 15- 64-vuotiaan väesatön määrä laskee. Vuosittain työmarkkinoilta poistuu 30 000 henkilöä ja vuoteen 2030 mennessä työmarkkinoilta on poistunut. Näiden lukujen mukaan meille tulee työvoimapula.
Tulevaisuuden työvoimapulan arvioimisen tekee vaikeaksi se. että meillä on suuri työvoimareservi. Ensinnä työttömät noin 300 000 ihmistä, joista puolet on 25- 50 vuotiaita. Toinen ryhmä on opiskelijat ja kotitaloustyötä tekevät.
Työvoimaviranomaiset ovat lähteneet siitä, että kaikkia tarvitaan. Pitkäaikaistyöttömistä nuoriin.
Työvoimapula tuntuu jo nyt hoiva-alalla ja palvelualla, jopa rakennusalalla ja teollisuudessa. Näille aloille pitäisi jo nyt kouluttaa nuoria, kuten tehdäänkin.
Lisäksi on teollisuuden ja eräiden yritysten irtisanomiset ja lomauttamiset
Tarvitaan SDP:n ajamaa aktiivista työvoimapolitiikkaa, jossa ihmisiä koulutetaan ja työllistetään sinne, missä on työtä. Vaalit ovat sillä tavalla merkittävät, että mm. siinä ratkaistaan työvoimapolitiikan kohtalö
Ei keskustapuolue tai kokoomuspuolue ole työvoimapolitiikan kannalla sillä tavalla kuin SDP
""Työvoimapula alkaa vaivata Suomea jo vuoden 2010 alkaen. Tällöin 65 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa nopeimmin ja nuoremman 15- 64-vuotiaan väesatön määrä laskee. Vuosittain työmarkkinoilta poistuu 30 000 henkilöä ja vuoteen 2030 mennessä työmarkkinoilta on poistunut. Näiden lukujen mukaan meille tulee työvoimapula.
""
työvoimapulaa on ennustettu tulevaksi jo 70-luvulta lähtien, eipä ole tullut. Teollisuudessa automaation kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi työn suorittamisen pienemmällä väkimääräällä.
Tänne otettujen maahanmuuttajien työttömyysaste on sellainen että kalliiksi tulee tuo "työvoimapulan" paikkaaminen näillä henkilöillä. Ja seuraavaksi syytät suomalaisia rasisteiksi kun eivät ota heitä töihin, eikö?
JOs olisi hirveä työvoimapula niin nämä nykyisetkin maahanmuuttajat olisivat kaikki työelämässä.
""
Tulevaisuuden työvoimapulan arvioimisen tekee vaikeaksi se. että meillä on suuri työvoimareservi. Ensinnä työttömät noin 300 000 ihmistä, joista puolet on 25- 50 vuotiaita. Toinen ryhmä on opiskelijat ja kotitaloustyötä tekevät.
""
samaa mieltä, meillä on suuri reservi työttömänä ja tätä reserviä halutaan vielä kasvattaa haalimalla lisää työttömiä suomeen.
"
Työvoimaviranomaiset ovat lähteneet siitä, että kaikkia tarvitaan. Pitkäaikaistyöttömistä nuoriin.
"
siis... tarvitsemme lisää pitkäaikaistyöttömiä, niinpä niin...
minun mielestäni taas emme tarvitse pitkäaikaistyöttömiä vaan työpaikkoja.
Hallituksen maahanmuutto-ohjelmaa valmistellut työryhmä ehdottaa, että ulkomainen työntekijä voisi päästä töihin Suomeen työttömien jonon ohi. Idea saa kansalta tyrmäävän vastaanoton. Kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että suomalainen ensin, jos tarjolla on.
Liki 60 prosenttia suomalaisista ei usko, että maata uhkaa työvoimapula, joka vaatisi ulkomaista halpatyövoimaa. Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 74 prosenttia kansalaisista ei antaisi palkata ilmaiseksi ulkomaalaista työntekijää, jos työlle löytyisi suomalainenkin tekijä.
SAK:n kansainvälisen osaston johtajan Marjaana Valkonen kertoo, että vastauksissa näkyy huoli maan korkeasta työttömyydestä. Valkosen mukaan ihmiset kokevat tärkeäksi, että etusijalle asetetaan jo maassa asuvat työttömät.
Lähde: MTV3, YLE
Nyt ei voi verrata mihinkään 1970-lukuun tilannetta.On laskettu, että meiltä poistuu työmarkkinoilta vuoteen 2030 mennessä työvoimaa 400 000 henkeä.
Tämä on ennenkokematon tilanne. Vastaavaa ei ole koettu.
Toivottavasti tästä ymmärrät sen, että kaikkia tullaan tarvitsemaan töihin niin pitkäaikaistyöttömiä kuin nuoria työttömiä.
Työnantajat valittavat jo nyt työvoimapulaa, vaikka todelliset ongelmat on edessä 2020- 2030 -luvuilla.
Työvoima saattaa vähetä 400000:lla, mutta suuret ikäluokat ovat silloin jo yli 80-vuotiaita ja työn tarve, varsinkin palvelualoilla, vähenee nopeasti. Kyllä me nykyiset suomalaiset pärjäämme. Miksi pääpuolueet ovat aina taloudellisista syistä tuhoamassa Suomea?
Nimenomaan pitkäaikaityöttömät ja nuoret on saatava töihin. Aivan toisarvoinen seikka on sitten se kannattaako näitä työttömiä kahmia tänne lisää maan ääristä koska mielestäni pitäisi etusijalla pitää suomalaiset työttömät.
tarvitaan lisää huoria
Suomea ei vaivaa eikä tule vaivaamaan mikään työvoimapula. Työmarkkinat ovat kysynnän ja tarjonnan lain avulla toimiva taistelu, jossa suuren työttömyyden johdosta on työnantajan markkinat. Maahanmuuttajia ei haluta tänne minkään kansallisen hyvän vuoksi, vaan siksi, että markkinoiden tasapaino edelleen säilyisi, ja vielä voimakkaammin kallistuisi työnantajapuolen eduksi.
Jos meillä on suomalaisia syrjäytyneitä, hoidetaan heidät ensin työkuntoon. Se tulee paljon edullisemmaksi, kuin ottaa tänne ulkomaalaisia syrjäytyneitä ja yrittää hoitaa heitä työkuntoon. Tämä ongelma johtuu peittelemättä ja itsestäänselvästi ulkomaalaisista. He ovat erilaisia, ja he ovat eri kulttuurista, joten mitä muuta voit olettaa, kuin että työtä ja panostusta tarvittaisiin enemmän? Mitä tämänhetkinen tilanne kertoo? Mitä Ruotsin tilanne kertoo? Mitä on realistista olettaa lopputulokseksi?
Kaiken taustalla on yksinkertaisesti rahan ja hyvinvoinnin kierto. Sitä jossain vaiheessa kiertoa tuotetaan, ja sitä jossain vaiheessa kiertoa kulutetaan. Optimaalisessa tilanteessa on ihmisiä, jotka tuottavat paljon hyvinvointia, ja saavat itse sen käyttää. Nyt on tulossa tilanne, jossa ollaan ottamassa lisää kuluttajia, kun tuottaminen tulee jo kansan omista lähtökohdista vaikeaksi. Joku kaiken aikaa imee suomalaisten hyvinvointia jo entuudestaan. Onko se EU vai onko se joku oligarkia, tiedä en.
Ulkomaalaisista ja ulkomaalaisesta työvoimasta hyötyisivät suuret, orjatyötä ja hanttihommia teettävät työnantajat. Siitä kärsisivät kaikki tavalliset suomalaiset. Siksi ulkomaalaisten tuontia yritetään aina perustella jonkin erittäin epäselvän, kyseenalaisen tai puolittaisen argumentin turvin, joka lähemmin tarkasteltuna aina pimittää kaiken olennaisen.
Tai aina sellaisen ideologian turvin, jonka mielestä hyvinvointia pitäisi jakaa kaikille ilman, että sitä kukaan tuottaa. Tai sitten, niin kuin käytännössä käy, että "vasemmisto" laittaisi pysyvästi työtä tekevän maksajaksi, ja jakaisi sen pysyvästi työtä tekemättömälle. "Oikeisto" taas laittaisi muut tekemään työtä, ja haalisi hyvinvoinnin itselleen.
Ulkomaalaisten valtaosa ei tule tänne tekemään työtä. Paitsi muutama Caisan ja rasisminvastaisten aktivistien posteripoika siivoaa tai huoltaa kiinteistöjä. Heillä ei ole tarvittavia taitoja eikä soveltuvuutta, ja useimpia heistä ei voi edes kouluttaa. Ei suomalaisia syrjäytyneitäkään voi kouluttaa mihin tahansa vain sillä, että sanotaan paikan olevan auki.
miten suomen lopulta käy, jos tänne otetaan yhtä auliisti maahanmuuttajia kuin euroopaan muihin maihin on otettu?
seuraukset on helppo nähdä ruotsista, norjasta, englannista, ranskasta jne..
Rikollisuutta, rotumellakoita, raiskauksia...
miten spd:n poliitikot ovat ylivertaisia näiden em maiden poliitikkoihin verrattuna, että voivat estää tämän?
vastaan: ei mitenkään, seuraukset näkee tyhmempikin.
miksi ihmeessä sitten koettuja ja nähtyjä faktoja ei ymmärretä ottaa opiksi?
en tiedä montakaan ihmistä,
( tunnen paljon eri työssä olevia, eri tutkintoja suorittaneita, eri ikäisiä),
jotka mitenkään erityisesti haluaisivat maahanmuuttajia yhtään enempää kuin täälä jo on.
mutta kas kummaa, mikään suurimmista puolueista ei vastusta maahanmuuttajien määrän lisäämistä.
toteuttavatko he äänestäjiensä tahtoa ;)
Näissä vaaleissa aion äänestää perussuomalaisia.
He ainakin puoltavat rikollisten maahanmuuttajan palauttamista takaisin eivätkä sokeana hoe maahanmuuttajien määrän lisäämisen tärkeyttä.
Maahanmuuttajia tietysti saa tulla, mutta kohtuus kaikessa.
http://www.perussuomalaiset-hameen-piiri.com/liljamo.html
Kiemunki hei, ethän vain itse kopioi tänne pätkiä omilta sivuiltasi, se olisi liian läpinäkyvää. Pysyisit vaan karanteenissa. Ai niin sinulle tulee usein tarve vastata. Ethän vain ole nettikoukussa. Anteeksi jos olen väärässä.
Minulla ei näinä päivinä vain kerta kaikkiaan ole muuta tekemistä kuin roikkua Suomi24:ssa ja kopioida tänne omien nettisivujeni tekstejä - nettinarkkarius on vakava sairaus, johon myös sosialidemokraattisen liikkeenkin pitäisi hetimiten puuttua. Voitaisiinko pohtia kenties jonkinlaisia webbikypäriä?
Omalla nimelläni kirjoittaminen on aina ollut minulle tuskallisen vaikeaa, varsinkin kun olen näin karanteenissa. Olisihan se nyt vähän kummallista, jos kansanedustajaehdokkaat sanoisivat mielipiteensä, kun ovat kerran karanteenissa. Karanteenin kanssa ei ole leikkimistä. Eli jotain rajaa minullekin.
Toivottavasti hän hommaa lisää tukia, ettei tarvitse töihin mennä. Jouten on kivempi olla.
nätti poika.
näistä ääliövaihtoehdoista...
KumpAAkAAn????
äänestä kumpaakaaaaaaaa!!!!!!!!!!!!!!
kumpikampi