Kuinka moni muistaa kultaisen 70-luvun, jolloin "uskonsa kieltänyt" lapsi menetti lapsenoikeutensa samalla kertaa? Hänen annettiin ymmärtää, että kotoa pitää muuttaa pois "ilmaa pilaamasta" ja jos hän kotona asuikin, ei saanut näyttäytyä jos oli "uskovaisia" vieraita jne..
Perhejuhliinkaan häntä ei haluttu "vanhempien kasvattajan mainetta" pilaamaan, eikä perhekuvia otettu jos saatanan lapsi oli paikalla koska korvakorut jne eivät kuulu uskovaisen perheen valokuviin.
Hänestä puhuttiin vähättelevään sävyyn ja rakkaudettomasti; "niin onhan meillä vielä tuo Minna, mutta se ei ole uskovainen.." Aivan kuin lapsi olisi muuttunut epähenkilöksi. Kyllä minua sitten suututti se homma silloin.
Nykyaikana kuulemma epäuskoisillakin lapsilla on edelleen ihmisoikeudet tallella. Mutta alempaa kastia he kuitenkin ovat parempiin lapsiin verrattuna. Tätä on ehdollinen rakkaus julmimmillaan.
Perhejuhliinkaan häntä ei haluttu "vanhempien kasvattajan mainetta" pilaamaan, eikä perhekuvia otettu jos saatanan lapsi oli paikalla koska korvakorut jne eivät kuulu uskovaisen perheen valokuviin.
Hänestä puhuttiin vähättelevään sävyyn ja rakkaudettomasti; "niin onhan meillä vielä tuo Minna, mutta se ei ole uskovainen.." Aivan kuin lapsi olisi muuttunut epähenkilöksi. Kyllä minua sitten suututti se homma silloin.
Nykyaikana kuulemma epäuskoisillakin lapsilla on edelleen ihmisoikeudet tallella. Mutta alempaa kastia he kuitenkin ovat parempiin lapsiin verrattuna. Tätä on ehdollinen rakkaus julmimmillaan.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Juuri tuon olen kokenut ja lisäksi vielä "uudelleenkoulutus leirin", josta ei vielä sen enempää. Myöhemmin kirjoitan kirjan aiheesta.
Elän mielestäni normaalia perhe-elämää,minulla on kaksi ihanaa parikymppistä lasta, joille kukaan ei ole paasannut "kadotuksen kauhuista" ,eikä vaihtanut väkisin farkkuja hameeseen 17 vuotiaana ennen kouluun lähtöä! Täytettyäni 18v lädin kotoani pois (suomen laki onneksi ei ole lestadiolaisten laatima) Vaihtoehtona olisi ollut alistuminen kaikkeen siihen sontaan jota, uskonnon nimissä harjoitetaan. Tyytyväinen olen siitäkin että sain autettua kaksi nuorempaa sisarustani pois vanhempieni hirmuhallinnon alta!!! Hekin ovat löytäneet kaiken alistamisen jälkeen elämän uudelleen. Isääni en ole yhteydessä lainkaan ,äiti pitää yhteyttä isältä salaa .Äidillä on kuitenkin jonkinlaista omaa ajattelua jäljellä kaikesta huolimatta. Uskon omien lapsieni saaneen hyvät "pohjat" elämälleen minuun verrattuna. Säälin vain tätä kuolemaapelkäävien porukkaa uskonnosta riippumatta, Näkyy olevan pakko uskoa johonkin yliluonnolliseen kun, ei voi hyväksyä elämän päättymistä kuolemaan!
helpommin pelolla kuin millään muulla keinolla. Lapset yksinkertaisesti pelotellaan kilteiksi ja hiljaisiksi. Siinä auttaa vanhan ajan ruumiillinen kuritus tehokkaasti...
Muistan, kun yritin käydä kotona, jossa oli muitakin vieraita. Äitini ajoi pois ja sanoi, että et ole tervetullut kotiin uskoton ihminen. Pois oli ovelta käännyttävä edes "leipäpalaa" ei annettu.
Minäkin pääsin välillä huilaamaan, "uudelleenkoulutus leiriltäni", kun asianomaisten vl-sukulaiset, tulivat kyläilemään.
Lähtö tuli, vaikka yötä vasten, siinä sitten rahattomana ilman yöpaikkaa, mietit: Oi tätä uskon autuutta.
SRK-alttarille vaadittiin siis uhreja. Omia lapsia ja sukulaisia piti uhrata, jotta sai lepytetyksi henkien haistelijat.
Onpa karmaisevaa lähimmäisenrakkautta!
Epäjumalat vaativat aina ihmisuhrinsa.
Odotan jälleen raivokkaita kommentteja. En kiihota mitään, ketään vastaan, kerron vain rehellisesti mitä olen itse kokenut.
En välitä raivokkaista kommenteista. On näes henkilökohtaista tietoa hoitokokouksista. Olen ns.uskottu mies, joten en voi kertoa, mitä olen saanut tietooni, koska olen luvannut pitää kuulemani omana tietonani.
On turhaa yrittää vakuutella hoitokokousten siunauksellisuutta, jos yhdellekin vähimmistä veljistä on tehty vääryyttä. Näin se vaan on.
Jeesuskin oli köyhien ja syntisten ystävä.
pojan, joka päästessään toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ilman srk-valvontaa, automaattisesti joutui epäuskoisiin. Tuloksena hulluinhuone ja alle kolmikymppisenä eläkkeelle. Edelleen kumaraukkona vaeltaa ja yhteiskunta maksaa srk-harhaopeista.
Häneltä olen kuullut OULUN hoitokokouksista, pystyy sentään järkevään kommunikointiin, vaikka hulluksi onkin julistettu! Ei pystynyt OULUN ry aikoinaan vastailemaan kysymyksiinsä, vaan sekoitti lahjakkaan nuoren! Ihmeellistä on vain keskinäinen lapsuudesta saakka jatkunut luottamus ja asioista puhuminen, jotain sentään joudun suodattamaan sairautensa myötä: hillitsemään kostonhimoa ym.
"hoitokokousten" kauhuista ja seurauksista:
http://isansana.com/keskustelu/YaBB.pl?num=1172520534 .
Ja avioeron luvallisuuden vahingollisuudesta
http://isansana.com/keskustelu/YaBB.pl?num=1172402475
kyllä kaikkia mun tuntemia uskovaisesta kodista olevia epäuskosia pidetään ihan samanlaisina lapsina ku muitaki.
Todennäköisesti olet 13v.
Jokainen, joka 30v. tai enemmän, on nähnyt minkälaista syrjintää liikkeestä eronneet/erotetut saivat osakseen.
Seurojen väliajalla, heistä ei saanut edes keskustella, aivan kuin heitä, ei enää olisi ollut olemassakaan.
nuo vuosikymmenet siionissa myös eläneenä en ole vastaavaa koskaan kokenut. Mentiin kylään, siellä oli perheessä epäuskoisia lapsia, yhtälailla heidän kanssaan juteltiin ja samassa kahvipöydässä oltiin, ei olisi tullut mieleenkään pitää heitä jotenkin huonompina. Ja perheet suhtautuivat heihin ihan niin kuin uskovaisiin lapsiinkin
Näin kaikkialla, missä itse olen liikkunut.
Missähän outolassa sinä olet asunut?
Ps itse sain syrjintää ei vl sukulaisiltani, eipä kyläkutsuja tullut ja pilkkaa sain jos vastaan tuli, niin että osataan sitä sielläkin päin.
"ei olisi tullut mieleenkään pitää heitä jotenkin huonompina."
Eikö vl-oppi väkisinkin opeta pitämään niitä lapsia huonompina jotka eivät kuulu vl-liikkeeseen? Eikö lasta pidetä silloin todella huonona jos hänen katsotaan olevan Jumalalle kelpaamaton?
Meillä ollaan ihan hyvissä väleissä kaikkien vl-sukulaisten kanssa, ja tutustutaan uusiinkin vl-tuttaviin kun heitä tuodaan meille kylään jos ovat pohjoisesta piipahtamassa, ja kivoja ovat kaikki olleet.
Mutta vl-oppi tekee kuilun ihmiseten väliin, ja todellista ystävyyttä ei voi syntyä jos ei-vl kokee olevansa heidän seurassaan huonompi, vaikka itse tietää uskovansa.
olemme vain syntisiä ihmisiä. ja vaikka vl ovat armahdettuja syntisiä, emme voi ylpeillä armosta, koska olemme saaneet se ansiotta, lahjaksi.
Eihän kukaan ole "Jumalalle kelpaamaton", päinvastoin Jumala haluaisi että kaikki ihmiset kaikkialla tekisivät parannuksen. Jeesus on kuollut kaikkien edestä ja maksanut kalliin hinnan meidän syntiemme tähden. Kunpa Jumalan armo vain kelpaisi kaikille.
Ja meillä elää toivo epäuskoisista läheisistä, voi kun Jumala herättäisi tunnon vaikka yhdennellätoista hetkelläkin, ettei tulisi sielulle vahinkoa. Me rukoilemme epäuskoisten omaistemme puolesta.
"Ja meillä elää toivo epäuskoisista läheisistä, voi kun Jumala herättäisi tunnon vaikka yhdennellätoista hetkelläkin, ettei tulisi sielulle vahinkoa. Me rukoilemme epäuskoisten omaistemme puolesta."
On huolissaan epäuskoisista niin se on hyvä asia. Mutta jos ihminen sanoo jollekkin uskovansa Jumalaan, mutta silti vl pitää häntä epäuskoisena niin se on väärin, silloin vl pitää sitä ihmistä Jumalalle kelpaamattomana.
Muistatko mitä itse viime viikolla sanoit vahemmasta veljestäsi ruokalassa.
Älkää viitsikö valehdella...
että tuntemissasi perheissä ei erotella lapsia vuohiin ja lampaisiin, mutta et varmaankaan tunne kaikkia vl-perheitä.
Tuttavaperheissäni ei 'hakata' lapsia, mutta en uskalla lähteä sanomaan, ettei missään perheessä harrastettaisi ruumiillista kuritusta, vaikka Suomen laki sen kieltääkin.
Jeesus sanoi fariseuksille, että ne eivät pääse taivaaseen, vaikka fariseukset itse sanoivat uskovansa Jumalaan ja että Abraham oli heidän isänsä. Miksi Jeesus piti fariseuksia Jumalalle kelpaamattomina, vaikka fariseukset uskoivat Jumalaan?
Kuin yksi Jeesus, ja kenellekkään ihmiselle ei ole annettu Jeesuksen valtuuksia. Emmehän me ihmiset voi ylentää itseämme Jeesuksen tasolle, vai voimmeko mielestäsi?
Nyt varmasti fariseuksetkin saavat kuulla nuo sanat sitten siellä Taivaanportilla, kun ei ole Jeesus niitä maanpäällä ihmisen hamossa sanomassa.
Eihän opetuslapsillakaan ole Jeesuksen valtuuksia, heille on vain annettu tehtävä kertoa Jeesuksesta.
pelkkää potaskaa!
joten hän ei myöskään kykene kertomaan heistä mitään.
"Eihän opetuslapsillakaan ole Jeesuksen valtuuksia, heille on vain annettu tehtävä kertoa Jeesuksesta."
olivat Jeesuksen ajan fariseukset kuin nykyiset, koska heitä varattiin väärästä tiestä. Nyt ei siis samaa mielestäsi saa sanoa, pitäisi vaieta ja kaikki, jotka sanovat uskovansa Jumalaan, julistaa autuaiksi.
"olivat Jeesuksen ajan fariseukset kuin nykyiset, koska heitä varattiin väärästä tiestä. Nyt ei siis samaa mielestäsi saa sanoa, pitäisi vaieta ja kaikki, jotka sanovat uskovansa Jumalaan, julistaa autuaiksi"
Varoitetaan siitä väärästä tiestä, mutta ilman tuomitsemista. Jos joku on meidän mielestämme fariseus, niin emme voi häntä lähteä tuomitsemaan, vaan siitä uskosta on puhuttava.
Mutta, mitä jos läheteekin tuomitsemaan toisen vaikka tämä sanoo uskovansa, mutta sitten onkin Jumalan mielestä itse fariseus. Eihän ihmiset näe sitä minkä näkee yksin Jumala, kenellekkään ei ole maanpäällä annettu Jumalan valtuuksia.
"Varoitetaan siitä väärästä tiestä, mutta ilman tuomitsemista. Jos joku on meidän mielestämme fariseus, niin emme voi häntä lähteä tuomitsemaan, vaan siitä uskosta on puhuttava."
käytännössä tarkoittaa? Sitäkö, että sanotaan: olet väärällä tiellä, mutta sinun ei tarvitse tehdä siitä parannusta. Jatka uskomista, Jumala sen sitten tulevaisuudessa ratkaisee, miten sinulle käy?
"käytännössä tarkoittaa? Sitäkö, että sanotaan: olet väärällä tiellä, mutta sinun ei tarvitse tehdä siitä parannusta. Jatka uskomista, Jumala sen sitten tulevaisuudessa ratkaisee, miten sinulle käy?"
Itse olen sitä mieltä, että jos joku ihminen sanoo uskovansa, ja minäkin uskon mutta erilailla, niin minulla ole oikeutta sanoa hänelle, että sinä uskot väärin ja minä oikein, enhän minä näe sitä minkä näkee Jumala.
Uskon, että usko on yksin Jumalan työ, ja me ihmiset olemme vain jonkinasteisia apureita. Jos esim. minä nyt uskon väärin, niin uskon ja luotan siihen, että Jumala saa Sanansa perille jos se on Hänen Tahtonsa, kuuntelen uskovaisia, ja Raamattua lukemalla Jumala antaa. Jos olen väärässä niin Jumala saa ne silmäni avautumaan, hänellä on omat tiensä.
"Itse olen sitä mieltä, että jos joku ihminen sanoo uskovansa, ja minäkin uskon mutta erilailla, niin minulla ole oikeutta sanoa hänelle, että sinä uskot väärin ja minä oikein, enhän minä näe sitä minkä näkee Jumala."
kyllähän niitä fariseuksia varoitetaan tänäkin aikana väärästä tiestä, mutta ei pidä tuomita. Ei kestä siis sanoa, että uskoo väärin, ettei tulisi tuomiota. Miten varoitetaan, että pieleen uskot, mutta syy ei ole se, että väärin uskot?
"Ei kestä siis sanoa, että uskoo väärin, ettei tulisi tuomiota. Miten varoitetaan, että pieleen uskot, mutta syy ei ole se, että väärin uskot?"
Se siitä, että sitä valtaa ei ole anettu meille jolla me voimme erotella väärin ja oikein uskovat?
Itse en ainakaan voi olla varma siitä, että juuri minä uskon oikein, ja siksi ennemmin puhun siitä miten minä uskoan, enkä edes yritä opettaa uskomaan ketään samallalailla.
Jokaisen pitää itse löytää se totuus, ja Jumala antaa jokaiselle sen uskon henkilökohtaisesti. Kyllä Jumalalla on keinonsa millä saa annettua uskon ihmisen sydämeen, ihmiset keromme Jeesuksesta ja uskosta se on meidän tehtävämme.
"Itse en ainakaan voi olla varma siitä, että juuri minä uskon oikein, ja siksi ennemmin puhun siitä miten minä uskoan, enkä edes yritä opettaa uskomaan ketään samallalailla."
tullut selväksi tämä asia, hämäräksi jäi. Sitähän se virrentekijäkin valittaa:
Koska valaisee kointähtönen mua köyhää kerjääjää? Koska päättyy matka yöllinen? On yhä hämärää. Taivaalle nostan yhtenään katseeni kaipaavan. Valoa jos en näekään, sen tiedän loistavan.(VK 361:1)
Kumma ettei selviä, mikä siinä on nyt vaikeaa?
Uskohan on Jumalan työ, ei kenenkään ihmisen. Jos esim. minä sanon että uskon oikein ja se toinen väärin, niin eihän se toinen saa oikeaa uskoa vaikka alkaisi kuinka matkimaan ja noudattamaan snomisiani.
Kyllä Jumalan on anettava jokaiselle usko, ei kukaan ihminen voi antaa sitä. Ihmisten tehtävä on kertoa uskosta, ja Jeesuksesta, mutta Jumala tekee tärkeimmän.
"Kumma ettei selviä, mikä siinä on nyt vaikeaa?"
ettei selviä, kun Jeesus lähetti omansa saarnaamaan pelastavaa(oikeaa)evankeliumia, eikä epäuskoa ja epävarmuutta, ettei sitä nyt varmasti tiedä mikä usko on oikein ja mikä väärin, missä on Jumalan lapset ja missä ei, missä on Jumalan valtakunta ja missä ei. Ei vakuuta tuollainen epävarmuuden saarna, että vain Jumala tietää, mikä on oikea usko ja oikea evankeliumi, iankaikisuus sen sitten ratkaiskoon.
esim. sinua jos joku sanoisi, että sinä uskot väärin, ja sinä sitten alatkin matkimaan hänen uskoaan joka sanoi uskovansa oikein?
Vaikka kuin luopuisit siitä vanhasta uskostasi, ja alkaisit matkimaan hänen uskoaan joka sanoi uskovansa oikein, niin ei se tarkoita sitä, että sinä olet saannut sen uskon.
Kyllähän se usko annetaan lahjaksi, ja sitä ei voi antaa yksikään ihminen. Ja mitä kukaan edes tekee sillä tiedolla, että kuka uskoo oikein ja kuka väärin, usko on henkilökohtainen asia, ja sen tuntee jokainen itse, ja Jumala sitten tuomaroi. Jokainen sen tuntee omassa sydämessään onko usko oikeaa, mutta Jumala siitä lopulta päättää oliko se oikeaa vai väärää, sitä ei voi tehdä kukaan ihminen.
"esim. sinua jos joku sanoisi, että sinä uskot väärin, ja sinä sitten alatkin matkimaan hänen uskoaan joka sanoi uskovansa oikein?"
missä sanotaan, että Jumalan lapseksi tullaan matkimalla?
"missä sanotaan, että Jumalan lapseksi tullaan matkimalla?"
Ja siinäpä se, siksi onkin väärin sanoa, että juuri minun uskoni on oikea, sillä jos joku sen uskoo, muttei ymmärrä kuitenkaan sitä oikeaa uskoa Jumalan antamana, niin siinä voi eksyä ja pahasti, kuunnellaan vaan mitä se toinen sanoo ja yritetään matkia.
että SRK ja vl-puhujat opettavat monia Raamatun vastaisia valheoppeja.
"Ja siinäpä se, siksi onkin väärin sanoa, että juuri minun uskoni on oikea, sillä jos joku sen uskoo, muttei ymmärrä kuitenkaan sitä oikeaa uskoa Jumalan antamana, niin siinä voi eksyä ja pahasti, kuunnellaan vaan mitä se toinen sanoo ja yritetään matkia."
Synkkä on fariseuksen kohtalo: ei auta muu kuin uskoa omaan uskoonsa kuin pukki suuriin sarviinsa. Fariseusta ei kestä neuvoa, saattaa vielä eksyä ja pahasti.
"Synkkä on fariseuksen kohtalo: ei auta muu kuin uskoa omaan uskoonsa kuin pukki suuriin sarviinsa. Fariseusta ei kestä neuvoa, saattaa vielä eksyä ja pahasti."
Että fariseus ei siitä neuvomisesta niin piittaa vaan siitä pikemminkin suuttuu, mutta Jumalan Sana ei koskaan mene hukkaan.
Mutta sen neuvomisen voi tehdä ilman, että julistaa tuomiota. Mitä auttaa fariseustakaan vaikka luopuisi siitä uskostaan mikä on, mutta ei kuitenkaan löydä tilalle elävää uskoa? Tuomitsemisella, ja oman uskon oikeaksi vakuuttelulla voi saada myös ei toivotun tuloksen aikaiseksi.
"Että fariseus ei siitä neuvomisesta niin piittaa vaan siitä pikemminkin suuttuu, mutta Jumalan Sana ei koskaan mene hukkaan."
että fariseus saattaa suuttua. Eivät tykänneet oikein Jeesuksestakaan, joka ei arkaillut sanoa, mistä tie menee taivaaseen.
"Mutta sen neuvomisen voi tehdä ilman, että julistaa tuomiota. Mitä auttaa fariseustakaan vaikka luopuisi siitä uskostaan mikä on, mutta ei kuitenkaan löydä tilalle elävää uskoa?"
Noinhan se on, jos neuvojakin on sitä mieltä omasta uskostaan, että prinkkalaan saattaa mennä itselläkin. Mitenpä sitä kaksi sokiaa toistaan taluttaisi.
"Noinhan se on, jos neuvojakin on sitä mieltä omasta uskostaan, että prinkkalaan saattaa mennä itselläkin. Mitenpä sitä kaksi sokiaa toistaan taluttaisi."
Mitä mieltä neuvoja on yleensä omasta uskostaan? Kyllähän moni on varmoja omasta uskostaan, mutta viime kädessä sen päättää Jumala.
Ja ei se ketään auta, vaikka kuinka vakkuuttaisi, että minä olen oikeassa ja sinä väärässä. Eihän ihmisen pidä uskoa sitä miten se ihminen sanoo, vaan neuvoja haluaa, että se ihminen kuuntelee Jumalaa, sillä vain Jumala voi antaa sen uskon, ei se neuvoja.
minulla on sisko, joka on kieltänyt uskonsa kymmenisen vuotta sitten. Luonnollisesti olemme olleet paljon tekemisissä, samoin kuin niiden sisarusten kanssa jotka ovat vielä uskomassa. Noin kaksi vuotta sitten tämä epäuskoinen siskoni alkoi yhtäkkiä haukkumaan meitä vl:sia. Morkkasi ja arvosteli vaikka mistä. Meillä tuli sitten pientä riitaa (muista kuin uskonasioista). Riita sovittiin ja asiat puhuttin halki, mutta tämän jälkeen sisko ei ole pitänyt mitään yhteyttä minuun. muutaman kerran aluksi soittelin hänelle ja kävin kylässäkin, mutta hän ei halunnut pitää minuun mitään yhteyttä. Olen surrut tätä asiaa kovasti, tuntuu etten kehtaa taikka uskalla enää soitella siskolle. En edelleenkään tiedä miksi hän lakkasi pitämästä yhteyttä minuun ja muihin uskovaisiin sisaruksiimme. Omassa päässäni olen miettinyt vaikka mitä vaihtoehtoja, katkeroitumisia ja muita syitä tähän.
En tiedä mitä tälle siskolle kuuluu. Meillä oli todella mukavaa yhdessä, nyt ei ole mitään :(
Miksi niinkin vahva ja lähes yksinvaltias kuin herranne SRK on, ei kestä pienen ihmisen pientä arvostelua? Onko se sittenkään niin vahva kuin esitätte?
epäuskoinen jos ei usko niinkuin vl- julistaa?
Ajatelkaa miten pieni porukka julistaa olevansa niin ylivertainen, että muut kakki ovat väärässä!!!!!!