Muuntokoulutuksen on ehdottomasti jatkuttava. Tämän totesi aiemmin jos Maija Rask kannanotoissaan. Tässä artikkeli, joka saattaa antaa miettimisen aihetta.
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/464/images/Ville.pdf
"Sairaanhoitajista tulisi liian hyviä lääkäreitä Julkisuudessa on puhuttu välillä kiivaastikin sairaanhoitajien kouluttautumisesta lääkäreiksi.Asia on tuntunut herättävän intohimoja niin puolustajien kuin vastustajienkin keskuudessa. Mitä mieltä on terveydenhoitaja ja sairaanhoidon opettaja, opetusministeri Maija Rask?
- Meillä on valtava lääkäripula. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on 900 lääkärin virkaa, joissa ei ole vakituista viranhoitajaa Rask selvittää.
- Asia on herkkä juttu varsinkin lääkärikunnalle. Mielestäni ehdotus on kuitenkin realistinen. On ikävää puhetta, että tässä olisi kyse
kahdesta eri ammatista. Kysymys on yhdestä samasta asiasta, yhdestä ainoasta ihmisestä, jota hoidetaan. Akuuttiin lääkäripulaan Raskilla on esittää muutama vakavasti otettava ehdotus.
- Ensinnäkin olemme lisänneet lääkärikoulutuspaikkoja yliopistoissa.
- Toinen epäkohta on se, että Suomessa on esimerkiksi 200 maahanmuuttajalääkäriä, jotka ovat lääkäreitä kotimaassaan, mutta eivät ole saaneet oikeutta hoitaa lääkärinvirkaa Suomessa. Tätä
asiaa hoidetaan yhdessä työministeriön kanssa.
- Kolmas osa lääkäripulan elvyttämisessä on se, että noin 200:sta hoitajasta koulutettaisiin lääkäreitä. Pieni lisäkoulutus toisi helpotusta
Raskin mukaan hoitotyöntekijöistä tulisi muutamassa vuodessa tarvittavan lisäkoulutuksen jälkeen päteviä lääkäreitä. Koulutus tapahtuisi
Oulussa ja Kuopiossa, missä suurin lääkäripula on.
- Eihän sitä lähdetä tyhjästä opiskelemaan. Ei se ihmisen anatomia ole sen kummempi, opetetaanko se lääkärille vai sairaanhoitajalle.
- Hoitajilla on pitkä koulutus ja työkokemus takana. On itsestään selvää, että lääkäriksi kouluttautuminen tapahtuisi nopeammin.
- Jos ajattelee ihan tavallista arkipäiväistä tilannetta sairaalassa, kun potilas leikataan, niin hoitaja on se, joka valmistaa potilaan
leikkaukseen, selvittää asiat, pitää huolen heräämössä, selittää lääkärin antamat ohjeet. Hoitaja on läsnä koko ajan. On kumma, että
voidaan sanoa, että potilasturva heikentyisi.
- Lääkärikunnan vahva vastustaminen johtuu käsitykseni mukaan siitä, että tässä jopa pelätään sairaanhoitajien menevän pätevyydessään lääkäreiden edelle, että heistä tulee liian hyviä lääkäreitä. Rask kuitenkin muistuttaa, että tärkeintä tässä ehdotuksessa
on täsmäkeinon löytäminen Suomessa vallitsevaan vakavaan lääkäripulaan.
Sairaanhoitajista tulisi liian hyviä lääkäreitä"
Suomessa on edelleen vakava lääkäripula. Tilannetta ei ainakaan helpota se, että lääkärit ovat kateellisia hoitajia kohtaan. Teemme kaikki kuitenkin työtä potilaan parhaaksi!
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/464/images/Ville.pdf
"Sairaanhoitajista tulisi liian hyviä lääkäreitä Julkisuudessa on puhuttu välillä kiivaastikin sairaanhoitajien kouluttautumisesta lääkäreiksi.Asia on tuntunut herättävän intohimoja niin puolustajien kuin vastustajienkin keskuudessa. Mitä mieltä on terveydenhoitaja ja sairaanhoidon opettaja, opetusministeri Maija Rask?
- Meillä on valtava lääkäripula. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa on 900 lääkärin virkaa, joissa ei ole vakituista viranhoitajaa Rask selvittää.
- Asia on herkkä juttu varsinkin lääkärikunnalle. Mielestäni ehdotus on kuitenkin realistinen. On ikävää puhetta, että tässä olisi kyse
kahdesta eri ammatista. Kysymys on yhdestä samasta asiasta, yhdestä ainoasta ihmisestä, jota hoidetaan. Akuuttiin lääkäripulaan Raskilla on esittää muutama vakavasti otettava ehdotus.
- Ensinnäkin olemme lisänneet lääkärikoulutuspaikkoja yliopistoissa.
- Toinen epäkohta on se, että Suomessa on esimerkiksi 200 maahanmuuttajalääkäriä, jotka ovat lääkäreitä kotimaassaan, mutta eivät ole saaneet oikeutta hoitaa lääkärinvirkaa Suomessa. Tätä
asiaa hoidetaan yhdessä työministeriön kanssa.
- Kolmas osa lääkäripulan elvyttämisessä on se, että noin 200:sta hoitajasta koulutettaisiin lääkäreitä. Pieni lisäkoulutus toisi helpotusta
Raskin mukaan hoitotyöntekijöistä tulisi muutamassa vuodessa tarvittavan lisäkoulutuksen jälkeen päteviä lääkäreitä. Koulutus tapahtuisi
Oulussa ja Kuopiossa, missä suurin lääkäripula on.
- Eihän sitä lähdetä tyhjästä opiskelemaan. Ei se ihmisen anatomia ole sen kummempi, opetetaanko se lääkärille vai sairaanhoitajalle.
- Hoitajilla on pitkä koulutus ja työkokemus takana. On itsestään selvää, että lääkäriksi kouluttautuminen tapahtuisi nopeammin.
- Jos ajattelee ihan tavallista arkipäiväistä tilannetta sairaalassa, kun potilas leikataan, niin hoitaja on se, joka valmistaa potilaan
leikkaukseen, selvittää asiat, pitää huolen heräämössä, selittää lääkärin antamat ohjeet. Hoitaja on läsnä koko ajan. On kumma, että
voidaan sanoa, että potilasturva heikentyisi.
- Lääkärikunnan vahva vastustaminen johtuu käsitykseni mukaan siitä, että tässä jopa pelätään sairaanhoitajien menevän pätevyydessään lääkäreiden edelle, että heistä tulee liian hyviä lääkäreitä. Rask kuitenkin muistuttaa, että tärkeintä tässä ehdotuksessa
on täsmäkeinon löytäminen Suomessa vallitsevaan vakavaan lääkäripulaan.
Sairaanhoitajista tulisi liian hyviä lääkäreitä"
Suomessa on edelleen vakava lääkäripula. Tilannetta ei ainakaan helpota se, että lääkärit ovat kateellisia hoitajia kohtaan. Teemme kaikki kuitenkin työtä potilaan parhaaksi!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sairaanhoitajathan tietysti pääsevät sisään siinä normaalikintiössä, jos heillä on niin vahva kokemus. Kysymyksessä on todellakin kaksi eri ammattia, jotka tähtäävät potilaan hyvinvointiin.
Tällä perusteella lentoemännille pitäisi olla muuntokoulutus pilooteiksi, sihteereille yritysjohtajiksi jne.
Esimerkiksi tuo yksi Raskin sanoma:
"Lääkärikunnan vahva vastustaminen johtuu käsitykseni mukaan siitä, että tässä jopa pelätään sairaanhoitajien menevän pätevyydessään lääkäreiden edelle, että heistä tulee liian hyviä lääkäreitä."
Eipä aiemminkaan mielipiteeni Raskista ollut hyvä, mutta tuon artikkelin ja noiden Raskin kommenttien jälkeen on vielä huonompi. Ei varmasti vastustuksen syy ole mikään kateus tai pelko, että hoitajista tulisi "liian hyviä" lääkäreitä. Mitä sitten, vaikka tulisi hyviä, ei kai se ole mikään kateuden syy vaan päinvastoin hyvä asia ja hyviä lääkäreitähän koulutettaessa aina pyritään saamaan aikaan.
Hoitajista on muuten nykyään yhtä huutava pula kuin lääkäreistä. Jos muuntokouluttaa hoitajat lääkäreiksi se on sitten hoitajamäärästä pois. Ja mikä tuo Raskin käsitys on, että muuntokoulutus olisi ratkaisu syrjäkylien lääkäripulaan. Miksi muuntokoulutetut hoitajat jäisivät sen isommalla joukolla Kainuun ja Lapin syrjäkyläterveyskeskuksiin töihin kuin muutkaan lääkärit? Ehkä Rask kuvittelee, että hoitajilla on jokin "sisar hento valkoinen" mentaliteetti ja he haluavat vain kansakunnan parasta, vaikka se tarkoittaisi raatamista ainoana lääkärinä jossakin metsäkylän perukoilla. Enpä usko. Samanlaisia ihmisiä hoitajat ovat kuin lääkäritkin. Jos suomalaiset muuttavat muutenkin isolla joukolla pois maaseudulta ja kaikki palvelut siellä lakkautetaan, miksi muuntokoulutetut olisivat jotenkin erilaisia ja uhrautuvaisia. Eikä heillä sitäpaitsi mielestäni ole mitään velvollisuutta sinne jäädäkään.
Ja tuo Raskin kommentti
"On ikävää puhetta, että tässä olisi kyse kahdesta eri ammatista. Kysymys on yhdestä samasta asiasta, yhdestä ainoasta ihmisestä, jota hoidetaan."
Miten niin? Mielestäni kysymys on nimenomaan kahdesta eri ammatista vaikka samaa ihmistä hoidetaankin. Lääkärin ja hoitajan ammatit ovat täysin erillisiä, eiväthän hoitajat ole mitään "pikku-lääkäreitä" vaan nimenomaan hoitajia, joiden työkuva ja tehtävä on ihan erilliset lääkäreiden tehtävistä. On pikemminkin Raskilta ikävää puhetta tuollainen hoitajan ammatin vähätteleminen!
Raski halventaa molempia ammattiryhmiä. Hoitajat siis ovat vajaa koulutettuja lääkäreitä ja lääkärit ylikoulutettuja hoitajia? Uskomattoman törkeää puhetta.
Kukahan tässä maassa uskaltaisi lääkärissä enää käydä, jos nuo Raskin 200 sairaanhoitajaa koulutettaisiin lääkäreiksi. En minä ainakaan (en ainakaan muuntokoulutetulla).
Hakeminen sairaanhoitajan papereilla lääkikseen on ollut melko vähäistä ja sisäänpäässeiden määrä vielä vähäisempää (ainakin helsingin yliopistossa). Jos jatkossa vaadittaisiin sama taso sisäänpääsyyn, tarkoittaisi se sitä, että tuo Raskin mainitsema 200 muuntokoulutettavaa saataisiin kasaan 3600 sairaanhoitajan pyrkiessä opiskelemaan.
Ilman muuta, kyllä muuntokoulutuksen on jatkuttava. Tottakai sairaanhoitajalla on opintojen alussa paremmat tiedot ja etenkin taidot kuin lukiosta suoraan tulleilla. Mutta tuo 200 muuntokoulutettavaa ei valitettavasti tule täyttymään, jos tasosta halutaan pitää kiinni ja mikäli nämä 200 halutaan koulutukseen tällä vuosikymmenellä.
Muuntokoulutukseen haettiin Turkuun omassa kiintiössään, eli sairaanhoitajat eivät joutuneet kilpailemaan kuin toistensa kanssa. Tämä tarkoitti ainakin kahtena muuntokoulutuksen viimeisenä vuonna sitä, että yksikään sairaanhoitaja ei olisi päässyt normaalikiintiön kautta sisään.
Siksi onkin tärkeää, että sairaanhoitajat voivat päästä sisään omassa palkintokiintiössään. Nykyinen käytäntö suosii epäreilusti lahjakkaita. Kyllä heikommin pärjäävienkin pitää pystyä pääsemään lääkäriksi. Hoitajat, jos ketkä ovat sen ansainneet.
siinä, että hoitajat iäkkäämpinä tuskin enää erikoistuisivat (siinä ei olisi mitään järkeä jäljellä olevan työiän huomioon ottaen) vaan jäisivät todennäköisesti terveyskeskuksiin.
Muuntokoulutukseen valitut ovat muistaakseni olleet noin 30-vuotiaita joten kyllä sitä ehtii erikoistumaan vielä lääkärin perustutkinnon suorittamisen jälkeenkin. Moni ensimmäisistä muuntokoulutukseen valituista sanoi jo aikoja sitten että ei kiinnosta terveyskeskustyö syrjäseudulla ja onko se nyt kovin suuri ihme jos on vaihtoehtoja.