kun viimeviikoina taas jälleen kerran on oikein ahkerasti keskusteltu seinämateriaalien kosteusominaisuuksista.
Siis ihanko oikeasti jotkut pelkäävät että nykyisillä hyväksytyillä rakennusmateriaaleilla ja menetelmillä ihan kaikilla ei muka saavuteta riittävää elinkaarta ??
Vai onko niin että jälleen näihinkin keskusteluihin on piilotettu se iänikuinen vastakkain asettelu siporex vs lammi tai yksiaineinen vs kerrosrakenne..
Jotta suhteellisuudentaju palaisi annan elävän esimerkin kuinka yksi sukupolvi eli talossa jonka ei pitäisi kestää viitävuotta pidempään.
Niin tämä talo oli isäni lapsuuden koti, pieni mökki keskellä peltoja, perustettu savipellolle pelkkien luonnonkivien varaan. seinät puurunko puru välissä ja molemminpuolin pikipaperi, ulko vuorina lauta.
Muistan kuinka ruokaa tehdessä kämppä oli aivan sakeana höyryä, ilman vaihto olematon ja usein talvisin ikkunat olivatkin alareunastaan jäässä, sisäpuolelta, siis kosteusrasitus maksimaalinen..
kuitenkin tuo töno kesti 50v asumista ja lisäksi 10v kylmillään oloa. Nyt muutama vuosi sitten purettu ja silloin seinissä ei todettu muuta vikaa kuin paikoitellen alareuna mädäntynyt koska perustukset painuneet savipeltoon seinää myöten.
Siis väitän että myös täällä paljon parjattu "älväri" kestää sen 100v. Nyky taloissa sentään on kunnon perustukset poikkeuksetta ja kun kattokin on kunnossa sekä kunnon ilman vaihto, niin mikä voima muka seinät tärvelisi ??
Surullisen kuuluisissa elementtikerrostaloissa tuhoava voima on tullut poikkeuksetta ulkoapäin, viistosade joka kastelee seinän on tuhon aiheuttaja, nykyisissä kerrostaloissa on jo kunnon tuuletusväli eristeen ja ulkokuoren välissä jotta kastunut julkisivu pääsee kuivumaan paremmin eikä kosteus ulkokuoresta johdu eristeisiin.
Hyvä että asioista keskustellaan, mutta nyt vois laittaa ns. jäitä hattuun ja siirtää huomio tärkeämpiin tekijöihin, vaikka ulkoapäin tulevan kosteuden eliminointiin ts. kunnon räystäät taloon.
Siis ihanko oikeasti jotkut pelkäävät että nykyisillä hyväksytyillä rakennusmateriaaleilla ja menetelmillä ihan kaikilla ei muka saavuteta riittävää elinkaarta ??
Vai onko niin että jälleen näihinkin keskusteluihin on piilotettu se iänikuinen vastakkain asettelu siporex vs lammi tai yksiaineinen vs kerrosrakenne..
Jotta suhteellisuudentaju palaisi annan elävän esimerkin kuinka yksi sukupolvi eli talossa jonka ei pitäisi kestää viitävuotta pidempään.
Niin tämä talo oli isäni lapsuuden koti, pieni mökki keskellä peltoja, perustettu savipellolle pelkkien luonnonkivien varaan. seinät puurunko puru välissä ja molemminpuolin pikipaperi, ulko vuorina lauta.
Muistan kuinka ruokaa tehdessä kämppä oli aivan sakeana höyryä, ilman vaihto olematon ja usein talvisin ikkunat olivatkin alareunastaan jäässä, sisäpuolelta, siis kosteusrasitus maksimaalinen..
kuitenkin tuo töno kesti 50v asumista ja lisäksi 10v kylmillään oloa. Nyt muutama vuosi sitten purettu ja silloin seinissä ei todettu muuta vikaa kuin paikoitellen alareuna mädäntynyt koska perustukset painuneet savipeltoon seinää myöten.
Siis väitän että myös täällä paljon parjattu "älväri" kestää sen 100v. Nyky taloissa sentään on kunnon perustukset poikkeuksetta ja kun kattokin on kunnossa sekä kunnon ilman vaihto, niin mikä voima muka seinät tärvelisi ??
Surullisen kuuluisissa elementtikerrostaloissa tuhoava voima on tullut poikkeuksetta ulkoapäin, viistosade joka kastelee seinän on tuhon aiheuttaja, nykyisissä kerrostaloissa on jo kunnon tuuletusväli eristeen ja ulkokuoren välissä jotta kastunut julkisivu pääsee kuivumaan paremmin eikä kosteus ulkokuoresta johdu eristeisiin.
Hyvä että asioista keskustellaan, mutta nyt vois laittaa ns. jäitä hattuun ja siirtää huomio tärkeämpiin tekijöihin, vaikka ulkoapäin tulevan kosteuden eliminointiin ts. kunnon räystäät taloon.
Vastaukset 6
Vanhimmat
paha kosteuden kuljettaja, tiedän tapauksen missä muutaman vuoden ikäisessä talossa tuhoutui pieneltä alalta kattorakenteet kun suoraan sisältä ullakolle kulki sähköputki joka puhalsi kosteampaa sisäilmaa puurakenteita vasten.
tapauksesta aikaa n. 15v
jos siis talo ylipaineinen ilmavuotojen riski kasvaa, voi löytyä yllättäviä vuotopaikkoja.
Pieni alipaine, kuten nykyään ilmanvaihto pitääkin olla.
Jos kyse on elämän isoimmista investoinneista niin on ihan tervettä että ratkaisuja spekuloi ja pyrkii vähän varmanpäälle tekemään.
Niin ja miksi sinun esittämäsi talon olisi pitänyt lahota jo ajat sitten? Siinähän puru oli kahden höyrynsulun välissä. Tietenkään ei ihan ihanteellinen ratkaisu ja kosteus puruista ei pääse poistumaan helposti. Mutta kuitenkin sisältä tuleva kosteus oli estetty ja ilmeisesti ulkoa tulevakin aika hyvin. Eikä sitten ollut tullut kosteutta muutenkaan niin kaikki toimi. Mutta jos rakennetaan tuotakin taloa huonompia?
Ja kyllä varottaviakin esimerkkejä homavaurioista löytyy
varmaankin tämän tönön olisi pitänyt tuhoutua aikoja sitten jotka mieltävät seinän "hengittävyyden" negatiivisena asiana.
Nimittän se talo oli melkoinen seula nyky taloihin verrattuna.
Ehkä yksi tekijä paransi tilannetta, nimittäin se tölli lämmitettiin vain ja ainoastaan uuneilla, eli uskoakseni oli usein alipaineinen ja tulisijat osaltaan imivät kosteaa ilmaa ulos mm ruuanlaiton aikana.
Eikös ne seinien kosteusvauriot ole lähinnä olleet kosteidentilojen ongelmia tai sitten ulkoapäin rakenteisiin päässyt vesi.
en ole koskaan kuullut että esim makuuhuoneen tai olohuoneen seinät olisi mädäntyneet.
Ymmärrän että keskustellaan, mutta miksi ihmeessä keskustelut pyörii jatkuvasti vain materiaalien välillä kuten esim se sipo vs lammi.
Miksi ei mielummin keskustella kuinka kullakin materiaalilla pitää rakentaa että tuloksena on kestävä rakenne ??
Kun totuus on se että kaikilla suomessa hyväksytyillä testatuilla materiaaleilla oikein tehtynä saavutetaan käytännössä sama elinkaari.
Myönnän että loppupeleissä materiaalien huollettavuudessa on isoja eroja. esim tiiliverhous vs puuverhous.
Mutta siis halutessa kaikista materiaaleista saa tehtyä laadukkaan rakennuksen.
Se on loputon suo lähteä arvailemaan mikä parempi mikä huonompi.
Olen nähnyt huonosti tehtyjä siporex talojakin,
eräskin ti-miehen pytinki oli katkennut kahdesta kohtaa perustuksien petettyä, ja ihan tosi juttu jos joku epäilee, satun asumaan ko kunnassa missä tämä sattui.
Osa vastuu oli myös kunnalla, pehmeä tontti eikä vaadittu paalutusta.
Kaiken voi siis pilatakin..
siihen miten jostakin materiaalista rakennetaan on esitetty ratkaisut ja kohtalaisen helppo valita rakentamisratkaisut vaikka suunnittelijan avustuksella kunhan materiaali tiedetään. Sen sijaan se mistä rakennetaan johtaa lähes jokaisen ihmisen valinnoissa erillaisiin spekulaatioihin mihin on vaikea saada vastausta.
t. raksaaja
Raksaaja kun on oman materliaalinsa valinnut ja rakentanut niin hän ei ole valmis enää kriittisesti suhtautumaan valintaansa, vaikka yleensä luonehtii itseään niin täydellisyydentavoittelijaksi. Hänen valintansa ei ole niin erinomainen kosteusteknisti ja siksi hänen täytyy tässä kohtaa mennä ajatuksen taakse että kyllä ne kaikki talot on tähän saakka toiminut vaikka ei niin ideaalisia olekaan. Siporex on ainut valinta jos pelkää kosteusvaurioita jo rakentaessa. Mieluusti vielä rappauksen sijaan tiiliverhous.