Ajattelin pitää välivuoden ja hankkia vuodeksi jonkun pienen työn etten vallan tylsisty.
Tuntuu että kaikki ovat ajatusta vastaan vaikka omasta mielestäni se olisi parempi kuin se että valitsisin väärin ja katuisin loppuelämän ammatinvalintaani. Mitä haittaa kyseisestä ideasta on?
Muuta kuin se että laiskistun tms. koska tiedän etten laiskistuisi.
Minulla on varma duuni tiedossa.
Onko välivuoden pitäneillä jotenkin vaikeampi päästä opiskelemaan?
Tuntuu että kaikki ovat ajatusta vastaan vaikka omasta mielestäni se olisi parempi kuin se että valitsisin väärin ja katuisin loppuelämän ammatinvalintaani. Mitä haittaa kyseisestä ideasta on?
Muuta kuin se että laiskistun tms. koska tiedän etten laiskistuisi.
Minulla on varma duuni tiedossa.
Onko välivuoden pitäneillä jotenkin vaikeampi päästä opiskelemaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Todennäköisesti "kaikki" vastustavat siksi ideaa, että pelkäävät sinun jäävän sille tielle. Välivuoden jälkeen saattaa opiskelumotivaatio nimittäin olla aika alhainen (on tottunut saamaan palkkaa työstä, huomaa ettei kaikkeen tarvitse tutkintoa yms.), ja sisäänpääsy yliopistoihin ym. voi olla vaikeampaa, jos perusasiat ovat unohtuneet.
Itsekin aion pitää välivuoden.
Olen helpottunut päätöksestäni.
Olen opiskellut tähän asti ahkerasti, menestynyt melkolailla hyvin/kiitettävästi. Olen 18 w ja valmistun keväällä paitsi datanomiksi, myös ylioppilaaksi. Kahden tutkinnon opiskelu päällekkäin on välillä muodostunut liiankin hektiseksi.
Yliopisto-opiskelu on suunnitelmissani oikeastaan ainoa vaihtoehto itselleni jatkossa. Mutta vuoden aikana minulla on aikaa pohtia tulevaisuuttani ja valita itselleni sopiva ala.
Nyt kuitenkin tuntuu siltä että on aika huilata. En ole edes suunnitellut töitä ensi vuodeksi. Rahan kanssa tietty tulee tiukkaa, mutta uskon vuoden olevan sen arvoinen.
Perheeni mielestä ratkaisu on hyvä, mutta en kyllä uskalla ajatella miten muu suku asiaan suhtautuu. Noh päätös on minun.
Aion kyllä ehkäpä pitää opiskeluvireyttä yllä kevyemmällä avoimen yliopiston opiskelulla. Kehitän itseäni, reissaan suomessa ja ulkomailla (tosin pienellä budjetilla),osallistun vapaaehtoistyöhön, kirjoitan ja luen. Teen kaikkea mihin minulla ei ole ollut aikaa tiiviin kolmevuotisen opiskeluni aikana.
En usko, että välivuoden pitäneillä välttämättä olisi vaikeampaa päästä opiskelemaan.
Vuoden aikanahan ehtii kuitenkin kerätä kokemusta, jota kaikilla ei välttämättä edes ole.
Lisäksi mahdollisiin pääsykokeisiin on huomattavasti helpompaa valmistautua, kun on ehtinyt todella miettiä, mikä kiinnostaa ja mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Väitän, että kiinstavan alan pääsykokeisiin helpompi on valmistautua.
...Ja tietysti, välivuoden aikana on aikaa lukea niihin pääsykokeisiin enemmän, kuin esimerkiksi suoraan lukionpenkiltä, saati sitten amiksesta tulevilla.
Ja työkokemus! Se on arvostettavaa. Vaikka se ei vastaisi tulevaisuuden alaa, on siitä varmasti hyötyä jatkoa ajatellen.
Näen välivuodessa enemmän positiivisia kuin negatiivisia puolia!
Tietysti tylsistymisen vaara on olemassa, mutta siitä selviää kun ottaa itteään niskasta kiinni.
Maailma on täynnä tekemistä!
Ja vaikka opiskelu ei heti vuoden jälkeen kiinnostaisikaan, esim. hyvän työn tms. vuoksi, haittaako tuo?
Jos olet silloin onnellinen muualla kuin opiskelujen parissa, miksi mennä sitä onnea rikkomaan?
Pidä pintasi ja tsemppiä tulevalle vuodellesi!
Itselleni välivuosi tuli lähinnä pakosta. En päässyt kouluun johon hain, koska kirjoitusten jälkeen pääsykokeisiin lukeminen ei jaksanut innostaa. Olin jo lukioaikana päässyt töihin, ja sain jatkaa samassa paikassa. Täällä olen edelleen. Välivuosi ei siltikään ollut huono asia. Aloitin viime syksynä iltaopiskelun töiden ohella ja olen todella saanut aikaa pohtia mikä minusta tulee isona.
En vieläkään tiedä, vaan pähkäilen asian kimpussa päivittäin. Työnteko on ainakin näyttänyt, että tälle alalle minusta ei ole, ja juuri tätä aloin syksyllä opiskelemaan. Nyt on siis taas uudet haasteet edessä, ja uuden opiskelupaikan metsätys käynnissä. Kun vain keksisi mitä alaa se voisi olla...
Pääasiahan tässä elämässä on, että tulee toimeen. Kirjoitettuasi ylioppilaaksi olet vasta 18-19 -vuotias, joten aikaa jatko-opintoihin on. Tietenkin siinä vaiheessa kun asuu kotona, on jossain määrin kuunneltava vanhempia ja heidän mielipiteitään, koska he tuskin haluavat sinua mielinmäärin elättää jos vain harrastelet tai olet päivät pitkät. Meillä on kotona aina ollut motto, että niin kauan saa kotona asua ja niin kauan vanhemmat auttavat myös rahallisesti kuin opiskelet.
Hyvin on toiminut. Jokaisen tulee kuitenkin tehdä omat päätöksensä. Onnea sinulle, mitä sitten päätätkin tehdä.
Itselläni ei ollut vaikeuksia saada opiskelupaikkaa välivuoden jälkeen. Sain siinä vuodessa mietittyä, mitä halua opiskella ja missä. Nykyään on mahdollista opiskella esim. työn ohella tai opiskella uusi ammatti kun ensimmäinen alkaa tympiä. Ei kaikkien ole pakko mennä siinä samassa putkessa, eikä elämä edes ole enää sellaista kuin vanhempiesi nuoruudessa, että ensin koulu ja sitten loppuikä samassa työssä. Tee niinkuin parhaaksi näet, itse tiedät mikä sinulle sopii. Älä anna muiden painostaa sinua, sillä eivät he elä sinun elämääsi!
Lukiossa opiskelun ottaessa välillä päähän olin varma, että välivuosi olisi hyvä ajatus. Kuitenkin päätin yrittää yliopistoon, sillä pelkäsin, että välivuoden jälkeen yrittäminen vaikeutuisi. Pääsin sisään ensi yrittämällä vaikeapääsyisenä pidettyyn tiedekuntaan.
Nyt olen sitä mieltä, että päätös hakea opiskelemaan oli paras mahdollinen ratkaisu.Monet kaverit, jotka päättivät välivuoden pitää ovat vieläkin täysin pihalla kaikesta opiskelusta. Yksi välivuosi on venynyt ja pääsykokeista on tullut pysyvä jokavuotinen ahdistus.Itse taas olen saanut nauttia huolettomasta opiskelijaelämästä.
Monet pelkäävät joutuvansa opiskelemaan väärää alaa, mutta yliopistossa on mahdollista opiskella sivuaineena melkein mitä tahansa ainetta, joten päätös selkiintyy helpommin opiskellessa kuin hanttihommia paiskiessa. Välivuosi voi olla oikea ratkaisu, jos ei oikeasti ole aavistustakaan mikä kiinnostaa. Suosittelen kuitenkin hakemista heti lukion jälkeen, mikäli on aavistuskin kiinnostavasta alasta. Lisäksi vielä muistutus: Opiskelupaikka ei tarkoita velvoitetta raataa kellon ympäri, vaan on mahdollista myös käydä töissä jos ei opinnot miellytä.
Älkää ihmiset aina ajatelko, että jos joku onnistuu itsellä, se onnistuu muillakin. Ja mikä on parasta itselle on sitä kaikille. Eikä yliopisto ole ainoa vaihtoehto! Voi sitä muitakin mahdollisuuksia harkita. Ja siitä työnteosta vielä, että aina ei voi saada molempia, vaan on pakko ottaa joko työt tai opiskelu. Täällä ei ainakaan löydy sellaisia töitä, joita voisi tehdä osa-aikaisesti.