Hei!
Lueskelin näitä mielenkiintoisia Suomen sotahistoria-viestejä ja aika usein Googlella etsiskellessä niihin myös viitataan. Yhtä en löydä: mistä löytyisi tilasto (numerot, excel jne.) Suomen armeijan kaatuneista päivittäin/kuukausittain koko jatkosodan ajalta, siis graafina/käppyränä. Sotamuseossa muistan sellaisen nähneeni seinällä jossain. Se oli varsin mielenkiintoinen tutkittava ja muistan vaan harmaasti että hyökkäysvaihe vei miesti, asemasota (joka oli siis pisin vaihe) ei juuri ollenkaan, ja perääntymisvaihe se vasta miehiä veikin.
Jos jollain on linkki, materiaali tai voisi kertoa mistä kirjasta/lähteestä sen löytäisi niin olisin kiitollinen.
T. VilleVaan
Jatkosodan kaatuneet-tilasto?
VilleVaan
34
4528
Vastaukset
- sota-arkisto
Itse olin joskus sota-arkiston tietokannasta saanut tällaiset luvut:
- Hyökkäysvaiheen aikana 25.6 - 13.12.1941 menehtyi, so. kaatui tai katosi 26.305 miestä.
- Asemasotavaiheen aikana 14.12.1941 - 8.6.1944 menehtyi, so. kaatui tai katosi 19.288 miestä
- Ratkaisutaisteluissa 9.6.1944 - 4.9.1944 menehtyi, so. kaatui tai katosi 17.734 miestä.
Kukin voinee itse tarkistaa tietokannasta ..
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3- Coiffeur
Nuo luvut varmaan kertovat sen, kuinka monta kuoli tai katosi ko. ajanjaksona. Entäs myöhemmin sairaaloissa haavoittuneina kuolleet ??
Ovat muutenkin epäluotettavia. Entäs jos haavoittui hyökkäysvaiheen aikana, mutta kuoli sairaalassa vasta kesällä 1944. Kumpaan tilastoitiin ? - sota-arkisto
Coiffeur kirjoitti:
Nuo luvut varmaan kertovat sen, kuinka monta kuoli tai katosi ko. ajanjaksona. Entäs myöhemmin sairaaloissa haavoittuneina kuolleet ??
Ovat muutenkin epäluotettavia. Entäs jos haavoittui hyökkäysvaiheen aikana, mutta kuoli sairaalassa vasta kesällä 1944. Kumpaan tilastoitiin ?Kyllä ne vaan kertovat totuuden niin tarkkaan kuin tähän tarkoitukseen tarvitaan!
Ja se tarkkuus saa riittää sinullekin ..
Sodan aikana vääpelillä ei tietysti ollut kompuuteria niin kuin on Coiffeurilla nyt eikä vääpeli tai kirjuri ehtinyt käydä tarkistamassa sairaalassa mitenkä se haavoittunut sotilas voi, mutta kyllä arkiston tiedot ovat täysin riittävällä todennäköisyydellä (sic!) riittävän tarkkoja - ainakin aloittajan esittämään kysymykseen!
Mutta voithan toki itse käydä läpi nuo kaikki yli 95 000 nimeä, niin saat jonkin verran tarkempaa tietoa, josko sitten ylöskirjauksessa ei olisi ollut virhettä? - kesäkuu 44
Sotiemme 1939-45 raskain kuukausi suomalaisille sotilaille, sankari-
vainajillimme oli KESÄKUU 1944; yhden kuukauden aikana 1.6 – 30.6
menehtyi 8.538 sotilasta ..
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3
Kesäkuussa käytiin mm. Valkeasaaren (9.-10.6), Kuuterselän (14-15.6) ja
Talin (25-29.6) SUURTAISTELUT, koko jatkosodan kovimmat taistelut! - Jus joo
kesäkuu 44 kirjoitti:
Sotiemme 1939-45 raskain kuukausi suomalaisille sotilaille, sankari-
vainajillimme oli KESÄKUU 1944; yhden kuukauden aikana 1.6 – 30.6
menehtyi 8.538 sotilasta ..
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3
Kesäkuussa käytiin mm. Valkeasaaren (9.-10.6), Kuuterselän (14-15.6) ja
Talin (25-29.6) SUURTAISTELUT, koko jatkosodan kovimmat taistelut!1.7-31.7.1944 kaatui tai katosi 7155 henkeä.
Elokussa oli jo alle 2000. - sota-arkisto
Jus joo kirjoitti:
1.7-31.7.1944 kaatui tai katosi 7155 henkeä.
Elokussa oli jo alle 2000.Mutta kesäkuu oli lyhyempi, sikäli että vihollisen suurhyökkäys
alkoi 9. päivä kesäkuuta ja läpimurto tapahtui Valkeasaaressa
10. päivä;
ja kaiken lisäksi kesäkuussa on 'vain' 30 päivää, heinäkuussa 31!
Tosin sanoen kesäkuussa taisteluja käytiin 22 päivää, mutta
heinäkuussa täydet 31 päivää.
Näin ollen kesäkuun taistelujen on täytynyt olla ’teoreettisesti’
laskien (7.155 / 31 : 8.538 / 22) olla suhteessa 1 : 1,68 ankarampia
kuin heinäkuussa!
Kesäkuun taistelujen ankaruutta korostaa vielä sekin, että niitä
käytiin maantieteellisesti hyvin pienellä alueella, pääosin vain
Karjalan kannaksella.
Heinäkuun taisteluja käytiin muillakin rintamilla:
Itä-Karjalassa (21.6 alkaen) ja vielä pohjoisella rintamalla! - TALI ja VALKEASAARI
kesäkuu 44 kirjoitti:
Sotiemme 1939-45 raskain kuukausi suomalaisille sotilaille, sankari-
vainajillimme oli KESÄKUU 1944; yhden kuukauden aikana 1.6 – 30.6
menehtyi 8.538 sotilasta ..
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3
Kesäkuussa käytiin mm. Valkeasaaren (9.-10.6), Kuuterselän (14-15.6) ja
Talin (25-29.6) SUURTAISTELUT, koko jatkosodan kovimmat taistelut!Kesäkuun 44 kolmen viikon suurtaisteluissa Valkeasaaressa,
Kuuterselässä ja Talissa menehtyi vain kolmen viikon aikana
25,000 miestä, so. reilu neljännes kaikista sodissamme vuosina
1939-45 kaatuneista.
Noiden taistelujen on täytynyt olla hirvittäviä verrattuna vaikkapa
Ihantalan, Vuosalmen tai Viipurinlahden taisteluihin! - TALI ja VALKEASAARI
TALI ja VALKEASAARI kirjoitti:
Kesäkuun 44 kolmen viikon suurtaisteluissa Valkeasaaressa,
Kuuterselässä ja Talissa menehtyi vain kolmen viikon aikana
25,000 miestä, so. reilu neljännes kaikista sodissamme vuosina
1939-45 kaatuneista.
Noiden taistelujen on täytynyt olla hirvittäviä verrattuna vaikkapa
Ihantalan, Vuosalmen tai Viipurinlahden taisteluihin!"Kesäkuun 44 .. viikon aikana
25,000 miestä, so. reilu neljännes kaikista sodissamme vuosina
1939-45 kaatuneista.
Lukuvirhe: noilla luvuilla tarkoitettiin
käytetyssä lähteessä tappioita, so. kaatuneita,
kadonneita ja HAAVOITTUNEITA! - ei.arvailua
kesäkuu 44 kirjoitti:
Sotiemme 1939-45 raskain kuukausi suomalaisille sotilaille, sankari-
vainajillimme oli KESÄKUU 1944; yhden kuukauden aikana 1.6 – 30.6
menehtyi 8.538 sotilasta ..
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3
Kesäkuussa käytiin mm. Valkeasaaren (9.-10.6), Kuuterselän (14-15.6) ja
Talin (25-29.6) SUURTAISTELUT, koko jatkosodan kovimmat taistelut!Jos mennään totuus edellä niin suurimmat kuukausitappiot oli elokuussa 1941. Silloin rakennettiin Suur-Suomea ja hyökkääjän tappiot ovat aina suuremmat kuin puolustajan. Suurin yhden päivän kaatuneiden määrä oli 10.6.1944 jolloin Puna-armeijan suurhyökkäys varsinaisesti alkoi. Kaatuneita oli n. 800.
- kuin neukkulassa
Suhteessa väkilukuun Suomen sodankäynti oli paljon verisempää 1941 kuin Saksan ja lähes yhtä veristä kuin Neukkulla. Hyökkäysvaihe täysin eli kaikin voimin ei kestänyt koko aikaa 10.7. vuoden loppuun. Eli silloin kun hyökättiin niin miehiä on täytynyt mennä aivan massoittain. Pantiin liha ja veri naapurin rautaa vastaan. Hyi mikä häpeä.
Armeijaamme tosin johti vanha venäläiskenraali, joka ei ollut tottunut säästelemään elävää voimaa. Eli: lihaa säästämättä, verestä tinkimättä.- julmaa tilastoa
Kesän -41 n. 26000 kaatunuttamme vastaa samaa kuin jos Saksalta olisi tuona kesänä kaatunut n. 500 000 miestä. Miten m-heim ja muukin johtomme saattoivat olla noin säälimättomiä?
- Saksa kävi sotaansa
julmaa tilastoa kirjoitti:
Kesän -41 n. 26000 kaatunuttamme vastaa samaa kuin jos Saksalta olisi tuona kesänä kaatunut n. 500 000 miestä. Miten m-heim ja muukin johtomme saattoivat olla noin säälimättomiä?
lentokonein ja panssarein. Suomella oli tykistö ja jalkaväki. Siinä syy tappioiden eroon.Jos sellaista nyt todella oli.
Vaikuttaa kyllä enemmän tavanomaiselta Mannerheimin mustamaalaukselta taas kerran.
"Armeijaamme tosin johti vanha venäläiskenraali, joka ei ollut tottunut säästelemään elävää voimaa. Eli: lihaa säästämättä, verestä tinkimättä."
Mannerheim oli kylläkin suomalainen marsalkka. Venäjän armeijassa palvellessaan hän oppi säästämään miehiä todettuaan, miten heikko oli kaatuneiden tilalle tullut täydennys.
Taisteluita johtivat 40-50 vuotiaat kenraalit ja everstit. Ylipäällikkö johti sotaa.
Hänellä oli aivan erityinen huoli tappioista. Jo Talvisodan aikana hän kävi tappioluvut läpi kolmasti päivittäin. Asemasodan aikana M. kielsi aktiivisen toiminnan niin, että siitä oli jopa haittaa.
Yksi syy kieltäytymiseen saksalaisten hyökkäysesityksistä oli juuri M:n pelko raskaista tappioista. - Anni Huttila
Saksa kävi sotaansa kirjoitti:
lentokonein ja panssarein. Suomella oli tykistö ja jalkaväki. Siinä syy tappioiden eroon.Jos sellaista nyt todella oli.
Vaikuttaa kyllä enemmän tavanomaiselta Mannerheimin mustamaalaukselta taas kerran.
"Armeijaamme tosin johti vanha venäläiskenraali, joka ei ollut tottunut säästelemään elävää voimaa. Eli: lihaa säästämättä, verestä tinkimättä."
Mannerheim oli kylläkin suomalainen marsalkka. Venäjän armeijassa palvellessaan hän oppi säästämään miehiä todettuaan, miten heikko oli kaatuneiden tilalle tullut täydennys.
Taisteluita johtivat 40-50 vuotiaat kenraalit ja everstit. Ylipäällikkö johti sotaa.
Hänellä oli aivan erityinen huoli tappioista. Jo Talvisodan aikana hän kävi tappioluvut läpi kolmasti päivittäin. Asemasodan aikana M. kielsi aktiivisen toiminnan niin, että siitä oli jopa haittaa.
Yksi syy kieltäytymiseen saksalaisten hyökkäysesityksistä oli juuri M:n pelko raskaista tappioista.-----Jo Talvisodan aikana hän kävi tappioluvut läpi kolmasti päivittäin.-----
Ja itki, että sotaa ei käydä tosissaan ja riittävällä intensiteetillä jos tappioluvut alentuivat liikaa. - Entä lähde??
Anni Huttila kirjoitti:
-----Jo Talvisodan aikana hän kävi tappioluvut läpi kolmasti päivittäin.-----
Ja itki, että sotaa ei käydä tosissaan ja riittävällä intensiteetillä jos tappioluvut alentuivat liikaa."Ja itki, että sotaa ei käydä tosissaan ja riittävällä intensiteetillä jos tappioluvut alentuivat liikaa."
Marski todella murehti tappioita. Miesvoiman loppuminen uhkasi aika nopeasti.
Se on kyllä totta, että Maski ihmetteli väitteitä Kannaksen suojajoukkojen kovista taisteluista, kun kaatuneitra oli vain muutama.
Ei vienohuttunenkaan aina valehtele, mutta aina hän mustamaalaa. - ja katin kontit
Entä lähde?? kirjoitti:
"Ja itki, että sotaa ei käydä tosissaan ja riittävällä intensiteetillä jos tappioluvut alentuivat liikaa."
Marski todella murehti tappioita. Miesvoiman loppuminen uhkasi aika nopeasti.
Se on kyllä totta, että Maski ihmetteli väitteitä Kannaksen suojajoukkojen kovista taisteluista, kun kaatuneitra oli vain muutama.
Ei vienohuttunenkaan aina valehtele, mutta aina hän mustamaalaa.----Marski todella murehti tappioita.----
Ja prööt. Kun mies on palvellut ikänsä Venäjän armeijassa missä tappioita ei ole koskaan laskettu niin miten hän muka 70 v vanhana oppisi laskemaan ja murehtimaan tappioita. - ja katin kontit
Saksa kävi sotaansa kirjoitti:
lentokonein ja panssarein. Suomella oli tykistö ja jalkaväki. Siinä syy tappioiden eroon.Jos sellaista nyt todella oli.
Vaikuttaa kyllä enemmän tavanomaiselta Mannerheimin mustamaalaukselta taas kerran.
"Armeijaamme tosin johti vanha venäläiskenraali, joka ei ollut tottunut säästelemään elävää voimaa. Eli: lihaa säästämättä, verestä tinkimättä."
Mannerheim oli kylläkin suomalainen marsalkka. Venäjän armeijassa palvellessaan hän oppi säästämään miehiä todettuaan, miten heikko oli kaatuneiden tilalle tullut täydennys.
Taisteluita johtivat 40-50 vuotiaat kenraalit ja everstit. Ylipäällikkö johti sotaa.
Hänellä oli aivan erityinen huoli tappioista. Jo Talvisodan aikana hän kävi tappioluvut läpi kolmasti päivittäin. Asemasodan aikana M. kielsi aktiivisen toiminnan niin, että siitä oli jopa haittaa.
Yksi syy kieltäytymiseen saksalaisten hyökkäysesityksistä oli juuri M:n pelko raskaista tappioista.-----Mannerheim oli kylläkin suomalainen marsalkka----
Ei se ollut edes etniseltä taustaltaan suomalainen, mikä lie ollut. Kansainvälinen seikkailija joka oli mukautunut venäläisyyteen korviaan myöten, vuosikymmenien ajan. - 3. lk nostomies
Saksa kävi sotaansa kirjoitti:
lentokonein ja panssarein. Suomella oli tykistö ja jalkaväki. Siinä syy tappioiden eroon.Jos sellaista nyt todella oli.
Vaikuttaa kyllä enemmän tavanomaiselta Mannerheimin mustamaalaukselta taas kerran.
"Armeijaamme tosin johti vanha venäläiskenraali, joka ei ollut tottunut säästelemään elävää voimaa. Eli: lihaa säästämättä, verestä tinkimättä."
Mannerheim oli kylläkin suomalainen marsalkka. Venäjän armeijassa palvellessaan hän oppi säästämään miehiä todettuaan, miten heikko oli kaatuneiden tilalle tullut täydennys.
Taisteluita johtivat 40-50 vuotiaat kenraalit ja everstit. Ylipäällikkö johti sotaa.
Hänellä oli aivan erityinen huoli tappioista. Jo Talvisodan aikana hän kävi tappioluvut läpi kolmasti päivittäin. Asemasodan aikana M. kielsi aktiivisen toiminnan niin, että siitä oli jopa haittaa.
Yksi syy kieltäytymiseen saksalaisten hyökkäysesityksistä oli juuri M:n pelko raskaista tappioista.-----Venäjän armeijassa palvellessaan hän oppi säästämään miehiä todettuaan, miten heikko oli kaatuneiden tilalle tullut täydennys.-------
Niillä täydennysmiehillä kuitenkin Stalin voitti sotansa. Aivan samoja ne täydennysmiehetkin olivat kuin ne muut. - Marski oli
ja katin kontit kirjoitti:
----Marski todella murehti tappioita.----
Ja prööt. Kun mies on palvellut ikänsä Venäjän armeijassa missä tappioita ei ole koskaan laskettu niin miten hän muka 70 v vanhana oppisi laskemaan ja murehtimaan tappioita.erityisen pätevä sotapaäällikkö. Siihen kuuluu myös kyky huolehtia miesvoiman riittävyydestä.
M. selvitti päivittäiset tappiot ensin operatiivisen puolen, sitten huoltopuolen ja lopuksi kenttärovastin esittelyissä. Hän huomautti esimerkiksi Talvisodan aikana rintamakomentajille mm. Ryhmä Talvelan suurista tappioista ja kehoitti säästämään miehiä.
Talvisodan lopulla M. ilmoitti tarvitsevansa vähitnään 30 000 miehen täydennyksen, jotta taistelua kyettäisiin jatkamaan. - Etninen tausta
ja katin kontit kirjoitti:
-----Mannerheim oli kylläkin suomalainen marsalkka----
Ei se ollut edes etniseltä taustaltaan suomalainen, mikä lie ollut. Kansainvälinen seikkailija joka oli mukautunut venäläisyyteen korviaan myöten, vuosikymmenien ajan.oli Mannerheimilla varsin puhtaasti suomenruotsalainen. Lisäksi hänen toisen isoäitinsä suku ( Julinit) oli oululaisia porvareita.
Suvun kantaisä oli ilmeisesti Hollannista.
M. itse tunsi olevansa ruotsia puhuva suomalainen. - Mitenkähän oli??
3. lk nostomies kirjoitti:
-----Venäjän armeijassa palvellessaan hän oppi säästämään miehiä todettuaan, miten heikko oli kaatuneiden tilalle tullut täydennys.-------
Niillä täydennysmiehillä kuitenkin Stalin voitti sotansa. Aivan samoja ne täydennysmiehetkin olivat kuin ne muut.Mannerheim sai vakinaiseen ratsuväkeensä täydennykseksi heikosti koulutettuja reserviläisiä tai nostomiehiä. Ne olivat kaukana kantajoukon tasosta.
Stalin hukkasi pääosan vakinaisista joukoistaan kesällä -41. Tilalle otettiin reserviläisiä ja varusmiehiä Kaatuneita oli noin 10-12 miljoonaa. Tsaarin armeija ei kestänyt vastaavaa suoneniskua. - malikuti mux
Mitenkähän oli?? kirjoitti:
Mannerheim sai vakinaiseen ratsuväkeensä täydennykseksi heikosti koulutettuja reserviläisiä tai nostomiehiä. Ne olivat kaukana kantajoukon tasosta.
Stalin hukkasi pääosan vakinaisista joukoistaan kesällä -41. Tilalle otettiin reserviläisiä ja varusmiehiä Kaatuneita oli noin 10-12 miljoonaa. Tsaarin armeija ei kestänyt vastaavaa suoneniskua.----Stalin hukkasi pääosan vakinaisista joukoistaan kesällä -41. Tilalle otettiin reserviläisiä ja varusmiehiä Kaatuneita oli noin 10-12 miljoonaa-----
Tuo määrä kaatui koko sodan aikana, ei vuonna -41. Vuonna -41 kaatui ehkä 2 milj. mikä suhteessa väkilukuun ei ole juurikaan enempää kuin mitä kaatui suomalaisia vaikka Suomi ei käynyt rajua sotaa koko aikaa tuonakaan vuonna kuten neukku kävi. - Tappiot lasketaan
malikuti mux kirjoitti:
----Stalin hukkasi pääosan vakinaisista joukoistaan kesällä -41. Tilalle otettiin reserviläisiä ja varusmiehiä Kaatuneita oli noin 10-12 miljoonaa-----
Tuo määrä kaatui koko sodan aikana, ei vuonna -41. Vuonna -41 kaatui ehkä 2 milj. mikä suhteessa väkilukuun ei ole juurikaan enempää kuin mitä kaatui suomalaisia vaikka Suomi ei käynyt rajua sotaa koko aikaa tuonakaan vuonna kuten neukku kävi.suhteessa armeijasta eikä väkiluvusta, koska maat asettavat sotilaita eri tavoin.
Silti kaksi miljoonaa on suhteessa väkilukuunkin noin puolitoista kertaa Suomen tappiot.
Todellisuudessa NL menetti jo vuonna -41 kokonaistappioina suhteellisesti yhtä paljon kuin Suomi koko sodan aikana.
Nimenomaan juuri puna-armeija tuhlasi häikäilemättä miesvoimaansa, ei Suomi.
Monen kenraalin tunnus oli "hiki säästää verta" eli pyrittiin sotaliikkeillä
( koukkaukset) saamaan vastustaja vaikean tilanteeseen.
Sitä osoittavat mm. vankiluvut. Suomi otti vankeja -41 noin kaksinverroin sen, mikä omat tappiot.
- Just joo hallelujaa
Taas meni asiallisesti aloitettu keskustelu aivan dorkille urille. Pankaas pojat faktatieto peliin kieron asenteelisuuden sijaan. En viitsi edes tarkentaa enempää, nuo viimeiset viestit kun henkivät niin paljon aitoa oppimattomuutta ettei sitä korjausliikettä enää voi lusikalla tehdä, Kauhalla vain, ja silloinkin olisi lyöntiin paras panna helvetisti voimaa.
- VkvVkvbn
"Viisi sodan vuotta"-teos (toimittanut Arvi Korhonen, 1958) antaa kesäkuun 1944 tappiolukemiksi:
-3 631 kaatunutta
-4 963 kadonnutta
-16 311 haavoittunutta
Yhteenä 24 905
Toisaalta menehtyneiden tietokannan mukaan pelkästään kaatuneita ( kentälle jääneitä) oli vuoden 1944 kesäkuussa 5 123. Haavoihin menehtyneitä 1 198.
En tiedä mistä noin suuret erot kahdessa tilastossa. Todennäköisesti suuri määrä kadonneita myöhemmin merkitty kaatuneiksi. Arvi Korhosen asikirja kuvaa Päämajan ilmoitusta joka kirjattu jioskus heinäkuussa 1944.
Tietokannan koko jatkosodan sotavankeudessa kuolleiden määrä on liian matala tutkimustietoihin nähden. - VkvVkvbn
Jatkosodassa invalidisoitui 50 000 sotilasta joista yli 10 000:lla invaliditeetti vähintäin 50%. Haavoittuneiden kokonaismäärä: 157 000 joka sisältää myös ne noin 13 000 jotka tietokannan mukaan kuolivat haavoihinsa. Kokonaistappiot ovat siten olleet sotavangit mukaan lukien n. 210 000 ja keskittyivät voimakkaasti ajanjaksoille heinäkuu-syyskuu 1941 ja kesäkuu-elokuun ensimmäinen viikko 1944.
- KGIOK
Älkää sekoilko määritteiden "kaatuneet", "kuolleet" ja "menehtyneet" kanssa. Kaatuneet ovat vain osa menehtyneistä. Menehtyneiden lopullista määrää ei koskaan saada edes muutaman hengen tarkkuudella selville. Suomen osalta tarkkuus on kuitenkin hyvä, ilmeisesti /- 50 tai tarkempi. Se mihin ryhmiin menehtyneet oikeasti ovat kuuluneet ei ole edes 99%:n tarkuudella saatavissa. Kadonneiden suuri määrä kesäkuussa 1944 ja vastaavasti kaatuneiden pieni määrä vaikkapa haavoittuneisiin nähden viittaa siihen että paljon haavoittuneita mutta eteenkin kaatuneita on kadonneisiin merkittynä. Pahasti haavoittuneet ovat kuolleet jokseenkin kaikki. Haavoittuneiden määrä kaatuneisiin nähden kasvoi sitä suuremmaksi mitä rauhallisemmasta ajanjaksosta tai rintamasta on ollut kyse.
Kesäkuun 1944 pahimpina päivinä kadonneita ja kentälle jääneitä oli enemmän kuin jopa haavoittuneita. Sotasairaaloissa menehtyneiden osuus menehtyneistä kasvoi kesäkuun 22.7%:sta heinäkuun n. 27%:iin. Joka viittaa siihen että heinäkuun sotasairaaloissa menehtyneistä on haavoittunut kesäkuun viimeisinä päivinä.
Mikäli "Viisi sodan vuotta"-opuksen käyttömä Päämajan kesäkuun raportti pitää paikkaansa on haavoittuneista (16 311) menehtynyt jo kesäkuussa vammoihinsa 7.35%. Koko jatkosodan lukema haavoittuneista (157 000) osoittaa haavoihinsa heistä menehtyneen 12 829 henkilön osuudeksi 8.17%. Aikajakso valittu tietokannasta 23.6.41-14.09.44. Myöhemmin menehtyneitä tullut jonkin verran lisää joten menehtymisprosentti noin 8.5%. - Wetterhoff
Hyökkäysvaiheen suomalaistappiot (kadonneet = myöhemmin vahvistettu menehtyneen)
Kuukausi..,,,,,,,,.kaatuneet...kadonneet...haavoihin menehtyneet... yhteensä
kesäkuu.................... 126...........15............ 8................... 149
heinäkuu........... 5 415.... 129............... 1 130........... 6 674
elokuu ......................6 677.... 91................ 1 799............ 8 567
syyskuu.....................3 653.... 83................ 1 208........... 4 944
lokakuu............. 1 595..........38............ 649.......... 2 282
marraskuu......... 1 353..... 16.......... 520........... 1 889
joulukuu............... 624....... 9................ 308............. 941
YHTEENSÄ...... 19 443..... 381............ 5 622,,,,,,,,, 25 446
Tiedot kerätty Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet-tietokannasta vuodelta 1941 ajalta 22.6-31.12. Lisäksi 60 sotilasta vahvistettu kuolleen sotavankeudessa ja 1 282 sotilasta on kuollut muilla tavoin. Yhteensä menehtyneitä 26 788.- V.P.Lehto
Hyökkäysvaihe jokseenkin 95%:sti päättyi Petroskoin valtaukseen ja 80%:sti jo syyskuun toisella viikolla 1941. Sen huomaa noista tappiotilastoista. Marraskuun kaatuneiden määrä oli huippuvaiheesta enää 20%. Noin 400 menehtynyttä kuukaudessa oli asemasodan yleislukema.
Vuoden 1942 verisin kuukausi jäi alle marraskuun 1941 lukeman. Se oli huhtikuu 1942: menehtyneitä yhteensä 1 247.
- kauhean.kummaa
Olen nähnyt eräällä sankarihautausmaalla 7 hautakiveä, joissa kaatumispäivä on 4.7.41. Eihän silloin vielä edes hyökättykään että miksi noin paljon saman pitäjän poikia saattoi mennä yhtenä päivänä ?
- SotaOliJoAlkanut
"Olen nähnyt eräällä sankarihautausmaalla 7 hautakiveä, joissa kaatumispäivä on 4.7.41. Eihän silloin vielä edes hyökättykään"
Nyt olet kyllä erehtynyt, sota alkoi 25.6.41. - PommituksiaHetiAlussa
Ja ainakin vihollinen kohdisti Suomeen sotatoimia jo 22.6.1941 - 24.6.1941, joten silloinkin on saattanut väkeä kaatua.
- näin-se-meni
SotaOliJoAlkanut kirjoitti:
"Olen nähnyt eräällä sankarihautausmaalla 7 hautakiveä, joissa kaatumispäivä on 4.7.41. Eihän silloin vielä edes hyökättykään"
Nyt olet kyllä erehtynyt, sota alkoi 25.6.41.Mitä ihmettä höpäjät, en puhu sodan alkamisesta vaaan siitä mitä hautakivissä on kaiverrettuna. Hyökkäys alkoi Jänisjärven suuntaan vasta 10.7. joten sinä höpäjät. Tuolloin 4.7. elettiin vielä asemasodan aikaa.
- Tilastotietoa
Kemppisellä on tilastotiedot kaatuneista.
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html?m=1 - HyvätTilastot
Kemppisen sivuilla on pitäjittäin nuo tiedot kaatuneiden määristä:
20. huhtikuuta 2008
Pitäjät
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html
Täällä on tilastotietoa
19. huhtikuuta 2008
Jatkaakseni keskustelua
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos nainen harrastaa seksiä
Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi2432201Pihlaja-puulle
Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos151440Päivieni piristys, missä olet?
Toit iloa ja valoa mun elämään ☀️ Nyt mennyt kohta viikko ettei ole nähty. Kaipaan nähdä sua silti ja pelkään vaikka tei141406Kova karman laki
Karman lain kautta pahantekijä tehdessään pahaa toteuttaa koston ja rangaistuksen sille jolle pahaa on tehty. Tämä tarko3711255Kysymys Kuhmolaisille
Hei. Olen 32 vuotias nainen ja muutin Kuhmoon noin 12 vuotta sitten. Mutta nyt täytyy ihmetellä ihan ääneen että onhan t21968Savimajasta lääketieteen tohtoriksi - ja ei tikkua ristiin
”Jos ihminen muuttaa savimajasta tänne kerrostaloon länsimaisen elintason piiriin ilman että tarvitsee panna tikkua rist174872Ensi viikolla tulen takaisin
Ja käyn varmaan siellä monta kertaa. Monta mahdollisuutta nähdä jos olet siellä päin19806- 75752
Olen valtavan ihastunut
Yritin sen sinulle viime viikolla kertoa, mutta liikaa muuttujia ja isoja tunteita, niin en kyllä ollut kovin selkeä.57746Oon varma siitä
Että oot vain mun rahojen perään, nainen. Siks et kelpaa mulle, että joku helpompi. M-mieheltä101675