Allas on 180 l ja asukkeina tällä hetkellä noin 10 kpl keisaritetroja, 5 kpl nuolimonneja, 6 kiilakylkeä ja kääpiörihmakalapariskunta. Tilanne tulee muuttumaan sikäli että allas vaihtuu 200 litraiseen ja kalastosta tulee suunnilleen seuraava: 2 lehtikalaa, keisaritetroja muutama vähemmän, nuolimonneja muutama enemmän, kiilakyljet ja rihmakalat pois. Pohjalle haluaisin n. 8 kpl helomonnisia.
Ongelma tällä hetkellä on aivan järkyttävä määrä kotiloita. Siis kierteissarvikotiloita. Ei niistä muuta haittaa ole, mutta allas on jotenkin niin epäsiistin näköinen. Ne viihtyvät harvinaisen hyvin muualla kuin siellä missä niiden pitäisi olla, eli pohjahiekassaan möyrimässä.
Aiemmin mulla oli timanttikirjoahvenia ja ne piti kotilot kurissa.
Nyt pitäisi siis löytää jälleen joku fisunen siihen hommaan.
Nuoliaiset ei taida oikein käydä, ne kun tykkää popsia monnisten silmiä. Ja jos otan monnisia, ei altaaseen kuitenkaan mahdu parvea nuoliaisia.
Maistuskohan monnisille kotilot? Onko mitään toivoa? Tai onko kellään lehtikalat osoittanut taipumuksia niiden mussutukseen?
Yksi vaihtoehto mitä mietin, on ottaa joku kääpiökirjoahven. Se vaan on sitten aika yksinään, en aio ottaa pariskuntaa kun lehtikalat ja monniset on tulossa.
Eli ehdotuksia kehiin!
Selvennyksenä voin vielä kertoa, että kalojen ruokintaa ei voi enempää vähentää eikä pohjakaan ole tukossa. En siis tiedä miksi kotilot viihtyvät niin hyvin hiekan pinnalla ja miten niitä on niin paljon.
Ongelma tällä hetkellä on aivan järkyttävä määrä kotiloita. Siis kierteissarvikotiloita. Ei niistä muuta haittaa ole, mutta allas on jotenkin niin epäsiistin näköinen. Ne viihtyvät harvinaisen hyvin muualla kuin siellä missä niiden pitäisi olla, eli pohjahiekassaan möyrimässä.
Aiemmin mulla oli timanttikirjoahvenia ja ne piti kotilot kurissa.
Nyt pitäisi siis löytää jälleen joku fisunen siihen hommaan.
Nuoliaiset ei taida oikein käydä, ne kun tykkää popsia monnisten silmiä. Ja jos otan monnisia, ei altaaseen kuitenkaan mahdu parvea nuoliaisia.
Maistuskohan monnisille kotilot? Onko mitään toivoa? Tai onko kellään lehtikalat osoittanut taipumuksia niiden mussutukseen?
Yksi vaihtoehto mitä mietin, on ottaa joku kääpiökirjoahven. Se vaan on sitten aika yksinään, en aio ottaa pariskuntaa kun lehtikalat ja monniset on tulossa.
Eli ehdotuksia kehiin!
Selvennyksenä voin vielä kertoa, että kalojen ruokintaa ei voi enempää vähentää eikä pohjakaan ole tukossa. En siis tiedä miksi kotilot viihtyvät niin hyvin hiekan pinnalla ja miten niitä on niin paljon.
Vastaukset 19
Vanhimmat
http://sv.aqua-web.org/lehtikalat.html
Lukases tuolta hieman jutskaa lehtikaloista
Toi 200 l on aavistuksen verran liian pieni lehtiksille ja korkeuttakin tarviis olla ainakin 50cm.paljoko sulla on se korkeus??
Juu nuoliaiset syö kyllä kotilot ja sitten monnisten silmät.
En ole kuullu että monniset söis niitä.Entäs pallokalat??
Ei lehtikalatkaan liioin napostele kierteisiä
Kierteiset lisääntyy sitä paremmin mitä enempi o ruokaa..ne syö pääosin kaloilta jäänyttä ja sitte kasvijätettä
Ota niitä ihan vaan käsin sieltä pois ja lahjoita jollekkin "talkkariksi" akvaan???
Eikö noi tetrat ole nyppiny rihmakalojen rihmoja??
Lehtikalatkin voi olla vaarassa jos on äkäsiä noi tetrat ???
Vai ovatko rauhallisia?
Niistä kasvaa komeen kokoisia isona
Juu, sinuna hankkisin hiukkasen isomman altaan niille lehtikaloille, saisit sitten kunnollisen kalaston lehtispariskunnan ohella.
250 ylöspäin ja korkeutta sen 50 cm, vai mitä?
Keisaritetrat meillä meni hyvin lehtikalojen kanssa, ei onkelmaa nypiskelystä.
Nuolimonneja sopii komea parvi, kunhan veden happipitoisuudesta pidetään hyvää huolta.
Ota toki partis levänsyöjäksi jos tahdot?
Jos haluat hienon hiekan siellä kyllä kannattaisi olla kierteisiä, mutta jos oikein jaksat möyhiä pohjaa itse, niin ei niitä ole pakko olla.
En mene sitten vastuuseen jos pohja tukkeutuu. :D
Monnisille pitännee kuitenkin olla hienoa hiekkaa.
Hankalahan tuohon kokoonpanoon on mitään kotilonsyöjää keksiä, kun monnisien kanssa ei suositella nuoliaisia.
Laita illalla pohjalle halkaistu raaka peruna tai porkkananpala, sammuta valot ja nosta jonkin ajan päästä se ylös, nypi kotilot pois ja laita "ansa" takaisin, toista hommaa, kunnes olet tyytyväinen kotilotilanteeseen.
meillä napsii kotiloita kaksi kynsisammakkoa ja pari tiikerinuoliaista..
Kynsisammakoita suositellaan pitämään laji akvaariossa niiden voimakkaan ulosteen takia joka on herkille kaloille hengen vaarallista.
Tiikerinuoliaisista kasvaa 30cm vonkaleita joten ihan pieneen akvaarioon eivät nekään mahdu täys mittaisina.
;)
Eli ensinnäkin, eilen tuli pieni kirjoitusvirhe, eli allas vaihtuu 250 litraiseen. Ja juu, olen tietoinen, että korkeutta väh. 50 cm ja se myös tulee olemaan. Uuden altaan mitat ovat 100x45x50.
En ole koskaan kuullut, että keisaritetrat olisi nyppijöitä tai äkäisiä. Onhan niillä itselläänkin koirailla liehuevät. Ja komeita vonkaleita ovat jo, ei vain tulossa sellaisiksi. Eli oikein hyvin on niiden kanssa sujunut.
Pohja on hiekkaa, ollut aina. Siksi niitä kierteisiäkin on. Ja siksi monnisiakin olen harkinnut. Ja pohjaa myös möyhin enkä halua kierteisistä kokonaan luopua.
Kuten mainitsin, olen varma, etten ruoki kaloja liikaa. Syötän kalat kerran päivässä ja silloinkin maltillisesti.
Joka ikinen viikko vietän suunnilleen tunnin nyppien kotiloita pois. Enempää ei jaksais. Asun paikkakunnalla jossa ei paljoa akvaarioharrastajia ole, joten ei niitä kannata alkaa missään mainostamaankaan pois luovutettaviksi.
Nuolimonnit olen todennut parhaiksi levännapsijoiksi. Päihittävät partikset mennen tullen. Ja sen lisäksi en halua partiksia koska ne sekoittavat pohjaa ja syövät kauniit miekkakasvini.
Kiitoksia kuitenkin ehdotuksista ja arvailuista!
Eikö kellään ollut mitään sanottavaa harkitsemaani kääpiöahvenen hankintaan? Vaikkapa panda- tai rusotyttönen?
Hanki sinne pieni parvi kääpiönuoliaisia. Ainakin minulla toimivat, oikein isoksi kasvaneet kotilot, keräät käsin. Kääpiönuoliaisten kanssa et myöhemminkään ole sitten pulassa, koska ne eivät kasva suuriksi:)
Minulla keisaritetrat jahtasi neot aina nurkkaan, hyvin osasivat ne sinne paimentaa vaikka neoja oli enemmän kuin keisareita. Kyllästyin kattelemaan ja hävitin keisarit.
Uuden altaan mitat ovat 100x45x50.
Noilla mitoilla litramääräksi tulee 225 litraa ;OD
Eipä siinä sitten taida olla muuta vaihtoehtoa kun vaan nyppiä niitä pois sieltä???
Pandakääpiöahven on kyllä ihan komee affena mutta äkäinen?? Pariskuntana tai haaremina olis paras vaihtoehto kuin yksin
http://www.faunatar.fi/fin/index.php?page_id=374
http://koti.mbnet.fi/pleko_88/nettisivut/webbisivut/kalatiski/kirjoahvenet/rusokirjoahven/rusokirjoahven.htm
http://www.kolumbus.fi/anna-riikka.ruottinen/rusoahven.htm
Tuossa pari linkkiä muilta harrastajilta ja kommentteja kyseisestä lajista.
225 litraahan se olisi niin. josko kuitenkin piti kirjoittamani 100x50x50. Muistin mitat väärin. Allas on vasta tilauksessa.
Harkitsinkin niitä kääpiönuoliaisia ja touhuja myös, mutta se monninsilmänsyömistaipumus... :/
Ajattelin tyttöahventa josko ei sitten olisi niin äkäinen. Ja jos on yksin niin ei sitä kutuajan äkäisyyttäkään olisi. Olisihan se tietenkin parempi olla lajitovereita, mutta ei ole mahdollisuutta ottaa montaa...
Juu nyt rupes lukemat täsmään ;OD
No joo ne kannattaa ottaa tosissaan koska niillä nyt vaan sattuu oleen sellasia taipumuksia että silmät päästä ja menoks..
Tuo affena hommakin kannattaa vaihtaa sitten johonkin muuhun jossei ole mahkuja ottaa enempää kuin yksi.
Koska kyllähän se on kaksin aina kivempaa ;OD
Jos jossain lukee että menee yksinään niin sitten OK,mutta jos lukee että pariskunta niin se myös tarkoittaa sitä ...Näin se vaan menee.
Joitain kaloja taas suositellaan haaremina ja kyllä niistä sen aikuisten oikeesti huomaa että käyttäytyy ihan erilailla kuin esim yksin tai pariskuntana nimim :KOKEMUSTA ON
Toisaalta oon myös huomannut että koiraiden kutuintoilut osaa rasittaa aika tavalla naarasta. Että onko se sitten parempi saada kiehnätä miehen kyljessä joka olisi koko ajan valmiina hommiin vai elellä yksinään.
Periaatteessa voisin ottaa pariskunnankin oikein sopuisia ahvenoita, mutta veikkaampa ettei elo lehtiksien ja monnisten kanssa suju mukavasti.
Täytyy nyt vielä miettiä.
Maistuiskohan kotilot millekää monneille? Noitamonneille tai nokkamonneille esim?
Jotkut nuoliaiset, ahvenet, pallokalat pitävät hyvinkin kotilokantoja aisoissa mutta niille täytyy sitten olla kalasto ja akvaario sellainen että ne siellä viihtyvät, tavan seura akvaarioon ei niitä ihan joka kerta ei voi hankkia.
Mulla on kanssa vähän ongelmia noiden kotiloiden kanssa, jos niitä rupee tuleen liikaa, on syy yleisemmin siinä että ruokaakin tulee liikaa.. Sain akvaarioon neljä tiikerimonnia ja rupes kotilot väheneen, nyt taas kun tuntuu, että kotilokanta kasvaa, voi pitää ruokalakon kaloille, niin johan taas kanta pienenee (siis kotiloiden) Ovat mutenkin ahkeria pohjasiivoojia. Toinen konsti on kotiloansa, mutta koin itse sen käytön hankalaksi.. Vaikka näyttää kelpaavan kotiloiden pesäksi..
Minkälainen kala toi on????
Vai tarkotitko Tiikerinuoliainen???
Minkäs kokoinen tuo altaasi on??
Paljonko lämpötila??
Tiikeri nuoliainen kasvaa yli kolmekymmentä senttiä pitkäksi OIKEISSA olosuhteissa EIKÄ sitä tulisi pitää alle 400 litraisessa akvaariossa sillä aktiivisena parvikalana se tarvitsee vielä laji kumppaneita kaverikseen.
http://www.faunatar.fi/fin/index.php?page_id=340
Toivottavasti en paasaa taaskaan turhaa...
Empä usko et tiikerinuoliainen kasvaa tavallisen pulliaisen akvaariossa noin isoksi..ja voihan ne antaa sit pois..ja ei minulla ainakaan ole kynsisammakoiden ulosteen takia yksikään kala kuollut....
Onko sinun mielestäsi sitten asiallisempaa ottaa kala ja pitää sitä lemmikkinä sellaisissa olosuhteissa jotka ovat sen hyvin voinnin kannalta väärät?
Tuollaista toimintaa voisi kutsua eläin rääkkäykseksi!
akvaario kaupassa sanottiin et on väärä luulo et tiikerinuoliaiset söisivät monnien silmiä ja jota ei kyll minun akvaarios ole tapahtunut.. liekö syy sit kun on iso monni kysees...kynsisammakot ja kalat voivat vielä hyvin....
Kun nyt tunnut olevan hieman aikaasi jäljessä .. http://www.aqua-web.org/forum/search.php?mode=results .. tässäpä hieman opiskelemista, toivottavasti kalat saavat elää sammakkosi seurassa niin kauan kuin niiden oletetaan elävän, vuosikymmenen.