Liekki sammui...
se ei jaksanut enää loistaa,
vaikka monesti se roihahti uudelleen.
Viimeiset kaksi erehdystäni sammuttivat sen.
Olin varma,että tunnistat,
varmasti myös huomasit erehdykseni,
et kuitenkaan auttanut,et oikaissut.
Se musersi minut ja liekin.
Se nukkuu nyt rauhallista ikiunta,koskaan enää
heräämättä.
Se olisi kaivannut keskustelua,tästä kaikesta,
muutamaa sanaa viestini alle,muutamaa hyvää sanaa,ei niitä mitä sinne tuli.
Joskus vielä palaavat ilo ja voimat,
niiden myötä lepo ja rauha.
se ei jaksanut enää loistaa,
vaikka monesti se roihahti uudelleen.
Viimeiset kaksi erehdystäni sammuttivat sen.
Olin varma,että tunnistat,
varmasti myös huomasit erehdykseni,
et kuitenkaan auttanut,et oikaissut.
Se musersi minut ja liekin.
Se nukkuu nyt rauhallista ikiunta,koskaan enää
heräämättä.
Se olisi kaivannut keskustelua,tästä kaikesta,
muutamaa sanaa viestini alle,muutamaa hyvää sanaa,ei niitä mitä sinne tuli.
Joskus vielä palaavat ilo ja voimat,
niiden myötä lepo ja rauha.
Vastaukset 11
Vanhimmat
vinkkejä, voisi kuvitella, että asianomaiset vastaavat. Minua nyppii, että mistään ei voi tunnistaa kirjoittajaa.
uskon tuosta kirjoituksesta,että toinen osapuoli
tunnistaa varmasti,oli sen oloinen.
Muidenhan ei tarvitsekkaan.
ei tässä muuten lepoa ja rauhaa ole tiedossa.
kannattaisi mielummin kommunikoida suoraan kyseisen henkilön kanssa. Tämä palsta tuskin on paras mahdollinen paikka henkilökohtaisten asioiden käsittelyyn. Mielestäni kahden ihmisen väliset asiat kuuluvat vain heidän välillensä.
kaikesta. Jälleen kerran. Kokonaan toinen juttu on se, että kuinka voisimme
keskustella. Se olisi aika helppo vaihtoehto, mutta kuitenkin niin vaikea...
Jos olet se, jota tässä mietin, voisin sanoa, että keskustelu kahden kesken
sinun kanssa on todella mahtavaa. Se on jotenkin niin kotoista... Se on silti
jollain tavalla jännittävää.. :)
Olen kaikesta huolimatta realisti, enkä näe tällä mitään jatkoa. Så synd! :(
aikaa on kulunut tarpeeksi,että saavutat mielen-
rauhan.Raskaatkin asiat helpottavat aina jossakin
vaiheessa.Tiedän kokemuksesta.Voimia.
ajattelin uskoa vain siihen mitä ääneen sanotaan, enkä luottaa siihen mitä näen, koska silloin on niin helppo mennä harhaan ja antautua liikaa mielikuvien vietäväksi. Minä hölmö menin luottamaan siihen kehonkieleen, tuntui niin vahvasti että näin silmistäsi sen saman kaipauksen mitä tunsin sisälläni. Olo on kuin olisi turpiin taas saanut ja minäkin taisin tehdä itsestäni vähän naurettavan.. Tuntuu tyhjältä, vaikka olen minä kyynelten läpi jo pystynyt nauramaan sille revittelylle. Eipä tässä muukaan auta.
paremmin kuin sanat. Ihastuneena vain ei tulkitse sitä elekieltä objektiivisesti.
sillä on tapana mennä. Pitäisi varmaan kehittää joku piippari joka kertoisi siitä kiinnostuksesta. Säästyisi monelta harmilta.
koskaan. Sanat voi olla mitä vaan, mutta katse kertoo aina enemmän kuin mitkään sanat :)
Oliko tämä viesti länteenpäin?