Kun en tunne enää tunteitten paloa vaan kylmyyttä sieltä.
Kylmäkö huoneeni on
Kasvisko
13585
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ittellesi lämmitin,sellanen ittestään liikkuva,ei kiinteetä mallia.:)
Mää eh tun, sitä linttu, mist kirjoti.
En kyl muutenka monta linttu tun.
Kerra poja puhu, et sinne tuli munahaukka. Mää kysysi et minnone lint se oh, ku e koska kuul enne.
Poja sano et sää tyhmä ole, se mikkä lint ol ku oh naine, mikä miähi mettästä. Kerra oli europas laskettele, miäste matkas. Sit mu kaver, karas yäl.
Ku takas tuli, ni kysysi: mis sää oli, heräsi ja huamasi et olit menny johonki. Sano käyneen kaveril pulu ettimäs. Sen kaver oli yksi mukan, eikkä mittä pulu siäl löytäny. Tunki sit pussama mua, ja mää puri sitä huule. Hyvi se kyl opet, mua laskema mäkke. Ens se tyyp inhos minu, se kaveril ol muija koto. Sit rupes, mu kaveriks vaik purinki hänt. Mont vuat oltti ystävi.(enempä ei pussat)
Joko sää ole saanu, pahamiäle puretuks. Ei su mittä tarvi vastat. Tiätty ilostuisi, jos tiätäsi et sul olis valosamp olo. Mää kerro vitsi.Semmone hiano vanha miäs tul, kerra porttais mua vasta ja kysys: tiedätkö mitä eroa on kanalla ja kukolla.
Mää sanosi maal kasvaneena tiärän tiätty. Kana munii. Hän sanoi: väärin meni. Kyl mää ihmetteli kui nii vääri, mamal ol paljo kanoi. Vastaus oli et kanal oh suuremma munat. Just nii, mittä eh tiärä linnuist. Mahraks sää ol oikke simmone ponkari, ku kiikaril niit kyttä. Naisil oh palj noit linnu nimi annet. Miät niit vaik, et murhe unhota. Mää anna kone ny huilat, saun päiv, ja siive rapsutust tiaros mul. Rapsut säki sit vähä.
Mää kutita suh varppai, jos vaik sit nauraisi.
koht o mentävä ojo,mä naora virnota jo
Kyl mää oikke virkustusi, ku näi su nime. Oltti hualissas sunst. Miätitti jaksas mittä enää kirjottakka. Murhei jouru kantama, simmotti sanova, et päiv paista risukasaaki. Ei se mittä huano ol, vaik välil anna valla sil murhel, menee si ohi äkimmi. Ainaski jos likka toippu.
Oleks saanu jottai aikaseks raksal. Mul oh simmone tapa, ku pahamiäl sit vast rätti viuhu. No ny en kyl ol pahal miälel, ole vaa laisk. Mu lik soit äske, eh voinu sano et älä ny höpöt, ku mul oh hommi......mää kirjot arel.
Piäne oh kippei, mää lupasi huame hoitta heit.
Pirä vapaat, sano et ota simmose pekkase ku mu miäski joskus otta. Poja ossaava kyl hoita homma ilma minu. Tiärä oikkesta et ova ilossi, tykkävä et mää ole ain tiäl, ja utele heijä riiureisui.
Mää mittä utel, huama vaa ku tuleva ain eri suunnalt. Kyl naisekki simmossi reisui ossa tehrä.
Mu paras kaver soit kerra aamul, oli unhottanu oma puhelinumero, peljästys ku heräs viaarast sänkkyst.Häne pit soitta kot, en koht tule. Mää eh kosk ol semmottos herän, kerra kyl meinasi myähästy lentokoneest. Mää oli menny semmose vuaristo, ja aamul muisti et ny pitäis ol jo kapsäki pakatu. Taksi mää hoputi, ja taisi kirrotki iha omal kiälel, hyvi ymmärs, et mul kiirus. Onneks mu kaver oli laittanu kaik reera, mut hilkul ol et ehtisi koneese. Nuaren se ol simmost jännä tää eläm. Helmi haluu ulos, ulvo ku susi, taitta seki tiättä et sul naputa. Viäl ne iso hali sul meilt.
Aaretta kaikesta syyttäkö:)
Mää tään aloituksen rustasin kun tuntui olo niin viluiselta:))
Kyl vaan lukisin mielellään kirjoittamasi,kun vaan
ymmärtäisin edes puoltakaan siitä mitä on kirjoitettu:))
Koit lukke oikke hittast, si varma ymmärrä.
Kyl mää ymmärsi et su kamar oh kylm. Mitä jos sää kiatoitusi, untuvapeito al. Ellei sul sit simmost oh, kai sul joku vanh viltti oh. Lämpö ei sit kannat lisät, jos sähköl lämmitä. Sähkö maksa nii pal, nykysi ku niitte tarte kerät niit optiorahoi.
Vanha hella voi lämmittä rauhas, saa sit kuuma veretki sii jos sattus olema, sister sii hellas. Mää ku oli mukul, kaik pesuveret sii lämmitetti. Oks su pualiso karannu, kyl kai hänki muute su lämpösen pitäs. Jos ole iha yksi, lähre rohkeest liikkel, ja eti semmone sänkylämmittäjä uuresta.
Mää toivo et ettet kokonas, unhot sitä tuntte palo.
Semmosel roihul, pyssy syrän lämpimänä ja miäl virkjänä. Mää lähet sul lämpöse terveise, jos vaik vähä lämmittäs su olo.
Anneta arpiste haavoje ol,oikke syrämest otta ko Somerjoki vetä sen.
Yleensä mul on semmone panssar ettei murhe tart,mut joskus naamio putto,sillo ruppe kylmä ahristelema miestä hilpeää.
Anta niitte asioitte ny ol,se on se rakentamine semmone et em mää voi pelkki laora paloi kanniskel.
Jollen mä rup sitä oikke muurama nii se voi jäär tekemät,mää ole oppin vähä mont ammatti elämässän.
Sit yks asi mil sä vähä loukkasi minu on se ko minust vaivase tei,ei mul o mittä rajotuksi.
Mää tunne itten terveeks ja lääkäri miälest mä ole.
Mää en my muist mitä tipui sä tarkota?ilolinnu ja lentojätkä mä tunne ,tai toi tipu o nykyä "eltantunu etanoli patja".
Päiväl luvi teiä karva keskustelu ja mul ko on ruakoton miälkuvitus nii tul miäle yks jut.
Yhrel miähel ol jumalattoma kamal muija ja kaveri kysys kui sä tommose kans ole.
Toine vastas et oleks antanu koska sokeri hevosel?
Muistaks kui ne huule hamuile sormi?
Toine sanoi muistavas ja vastaja sanos et ,sen tähre mää sitä pirä.
Muist lukki viimene viästi tualt sanalasku palstalt,ot ylös jos joskus tartte.
Kuntos epäili, eh mittä epäil, sanoi vaa et tun rajotukse. Kamala se oh jos oikke kauhiast huhki.
Voimi täytty säästät välil. Määki nukkusi eile, ne kaunneusune ja ehtool meni aikasi maate. Aamul kyl ihmetteli, mikä harak mua kyttä peilist. Ei ollu mittä kauneurellist appu niis torkuist. Hiukse harotta joka suuntta, laita pompula päähä. Muute piäne poja peljästy. Mul se pekkaspäiv tänä.
Eile, tul miäle ku sisko kerto vitsi. Miäs men peili ette, taput itteä rintta ja sano: täs oh sata kilo tynamiitti. Vaim kattel ja meinas oh vaarallist ku noi piän sytytyslank.
Mää kirjota sul lissä, ny mene laitta tuka hyvi ja meikkama. Mää ole vähä simmone turhamaine naine,
tykkä ol hualiteltu kotonki.
nuares naises ko viitti tukkas laitta vaik kukka ei näe.
Mul on muute likan kans semmone tilane et se ei tul ikän kuntto,ei koska se voi men vaa huanomaks.
Sen asia kans mää ole tapellu ja ositta jo hyväksynykki,tämä takia asia on nii kippi mulle.
Asiast toisse mää meinasi unhotta kokona,ONNEA NAISELLE ny on teiä päivä.
Ellei naissi olis me äijä oltais pulas ku te olet nii mukavi,asia liittye ,miks naise käyttä meikei ja hajuvet?
Ny ku et ulet korvil vetämä mä voi sanot,sen tähre ko ne on rumi ja haise pahal.
Mää en ol tota miält tiätenkä,uskoks?
Muute semmone jut jos naisel o voimakas ja raskas hajuvere tuaksu mää tykkä,huano on se et sit tuaksu itekki.
Koht o pihamaat sulana ei tart lunt lykät,velipoja firma tarttis men pihoi puhristama harjakoneel .
Mää ole varma hullu ko mää en kaippa eläkkel,minust o kiva ol töis joskus orotellukki kosk rauhottu ei ainaka viäl.
AA ol must ja mink värine sun pääs on?
Eile ko ol aikka nii katteli noit palstoi ja siel on paljo kovi naiste miähi.
Mää ole ain kadettunu noit ammattilaissi,pitäs varma men oikke oppi nii sit ossais itekki naisil puhel ja ol niitte mieliks.
Sitä vaan et olis kiva jos joskus sais omast ansiost,eikä ain säälist vaik mitä se sit merkka ku vaa saa.
Muist sanno aal tervessi etkä kiussa sitä,kosk saat kolmanne kirjottaja porukka?
hampaat irvis oon yrittäny ol positiivine mut ei onnist.
Aamul istuskeli yksi hiljases tuvas ja keinutteli hilja ,ajatukse men vuasie taa sinne ko talo valmiks sai.
Mä näi kauni aurinkose päivä likka ol patiol ,ot
aurinkko ja ol nii onnellise näköne sitä ei sattunu minnekkä.
Näky ol nii elävä ja toreline mul tul vere silmi ko mää sitä katteli,oli pakko lähti kaupunkil ihmiste joukko.
Mää ole ny huano seura,ei tämmössi märinöi kukka viit lukki
Tääl tule ny roppakaupal halei, sisko oh lankapääs.
Kysel taas kui sää voi, mää sanoi et kyl sää jaksa ainaski vähä kirjotta. Oleks kurkan postlooraas?
Aurink kurkki jo pilve raost. Mialuust alkkais su nahka kärventämä. Poja kyttä viäres, isomp koitta korjat mu virhei. Mää sanoi: et antta ol ku, tää oh tois kiält, mitä ny puhuta. Kauniist puhuva noi piäne. Kyl määki puhu heil yleiskiält. Tänäpä ole saanu kukki, ja kaunei viästei. Meil on simmone rosk post rinki. Kaik hauska kiartokirje ym. lähetetä. Niil mä äkki voisi sunki lootas täyttä.
Isoi halei taas siskolt ja märkki pusui.
Oleks iha varm, et ruutti riitäis vastat viäl kolmannel. Eiks kaks riitä. Vastauksi ainaski tartte orotta kaua sult. Oliks ruakatauol vaa, ku heti katosi.
hai lika kotti ,mä laiti jo loora vähä tiatoi,piän kiirut ku pitäs ruvet ruakka laittama.
Ei kerk ku normali mandariini kana tekemä.
Kannatta syär tervelisest arvo ova kohrallas jatketa ehtost.
Ei väli kummal osastol olla,oikkias ole ei ruvet ahneks em mää kolmel kerk vastama jos ne ova kaik kovi puhuma