homeesta johtuvia kaikki "sairauteni".
Saako verikokeella selville jos on altistunut kosteusvauriolle?
Olen kaksi vuotta asunut rivitalossa ja nyt kun mietin niin oireeni on alkanut tänä aikana.
Luin tuota listaa tuossa alempana ja hyvin samoja oireita minulle on ilmaantunut.
Lääkärissä olen käynyt ja paljon verikokeita on otettu mutta niissä ei ole mitään.
Siksi uusin kysymyksen,saako verikokeella selville jos on altistunut kosteusvauriolle?
Vai miten se selvitetään?
Saako verikokeella selville jos on altistunut kosteusvauriolle?
Olen kaksi vuotta asunut rivitalossa ja nyt kun mietin niin oireeni on alkanut tänä aikana.
Luin tuota listaa tuossa alempana ja hyvin samoja oireita minulle on ilmaantunut.
Lääkärissä olen käynyt ja paljon verikokeita on otettu mutta niissä ei ole mitään.
Siksi uusin kysymyksen,saako verikokeella selville jos on altistunut kosteusvauriolle?
Vai miten se selvitetään?
Vastaukset 16
Vanhimmat
selvittävät. Jos lääkäri ne suostuu ottamaan. Muuten mitään "hometestiä" ei kai olekaan. Paras on se, jos oireet katoaa kun olet muualla.
sieltä voi löytyä myös altistumisen syy.'
IgG vasta-aineet eivät merkitse sitä että olisit altistunut juuri ko. asunnossa.
Pitää tietää lajit asunnosta jos haluat varmuuden
syy-yhteyteen.
Monilla on IgG vasta-aineet koholla vaikka eivät ole altistuneet kotona tai töissä.
Siis pyydä tuo IgE homeille ja ..
Vaikea juttu, sillä oireet eivät katoa muualla, jos on jo ehtinyt sairastua homeista kyllin pahasti.
Minä tein aikoinaan niin, että otatin ensin sen vasta-ainetestin. Sen perusteella teetätin sisäilmamittauksen kotona, ja homeítiöitä löytyi yllin kyllin. Olin siinä vaiheessa kuumeillut ja flunssaillut jo neljä vuotta, eivätkä oireeni kadonneet edes parin viikon matkoilla.
Ihmekös tuo? Keuhkoni ja silmäni ovat yhä tulehtuneet, vaikka olen asunut puhtaassa asunnossa jo neljä tai viisi vuotta.
Melkoista salapoliisityötä tämä on teettänyt. Olen esimerkiksi etsinyt sellaista lääkäriasemaa, jossa saisin otatettua sieniviljelyn silmistäni. Viimeksi kun kävin silmälääkärissä, lääkäri ei osannut sanoa, otetaanko niitä testejä tällä kyseisellä lääkäriasemalla. Ei viitsinyt kysyä laboratoriosta, ja koska oli epäileväinen koko asiaa kohtaan, en saanut lähetettö. Soitin äskettäin suoraan kyseisen paikan laboratorioon, ja kas kummaa - ottavat he niitä.
Millään laboratorio- tai muullakaan tutkimuksella ei voida selvittää johtuvatko oireesi kosteusvauriohomeista. IgG-vasta-aineet voidaan toki mitata, mutta ne eivät kerro käytännössä mitään: kertovat vain että olet joskus jossakin ollut homeen kanssa tekemisissä. Noita vasta-aineita löytyy täysin oireettomiltakin myös.
Ainoa tapa testata asiaa on se että kokeilet tuleeko oireita epäilemässäsi paikassa ja jos tulee ja oireet loppuvat kun et epäilemässäsi paikassa ole muutamaan vuorokauteen ja jos paikasta purettaessa löytyy hometta, niin voidaan epäillä että oireet johtuivat tuosta homeesta.
Hesari su 11.2.07 otsikoi (Päivi Repo): Pitkäkestoinen kipu ja ALLERGIAT SAAVAT KEVÄÄLLÄ TAKUUHOIDON.
Arkittkelissa mainitaan, että ALLERGIOIDEN HOIDOSSA YRITETÄÄN PUUTTUA ALLERGIATESTAUKSIIN, kertoo lääkintäneuvos Jouko Isolauri SOSIAALI- ja TERVEYSMINISTERIÖSTÄ. Mainitaan myös, että ASIANTUNTIJOIDEN MUKAAN kenttä on ollut VILLI ja hoitotakuun myötä luodaan yhtenäisiä linjoja.
No VILLIÄhän KENTTÄ on ollut ALLERGIATUTKIMIUSTEN OSALTA, ja tuota VILLIYTTÄ lääkärikuntamme on pitänyt yllä kosteusvauriomikrobien aiheuttamien allergioiden osalta jo reilut nelisenkymmentä vuotta erilaisine maamme kansalaisille tarjottuine väittämineen, joille väittämille ei löydy tieteellistä pohjaa.
Eli väittämäsi, että millään lab.- tai muullakaan tutkimuksella ei voida selvittää johtuvatko oireesi kosteusvaurioHOMEISTA on tuulesta temmattu.
Kosteusvauriohomeista oireita saavilla vain 5%:lla on ajateltu olevan allergian syy oireisiin. Joidenkin homelajien kohdalla voidaan testata prick-testein esim. että onko juuri sille homeelle allergisoitunut.
Mitä selvimmin oireilu ei ole tavallista allergiaa. Oireilu on aivan erilaista kuin vaikkapa koivuallergikon oireilu koivun siitepölylle.
Heinänuha (dg J30 kansainvälisessä tautiluokituksessa) on erittäin yleinen sairaus. Siltikään kesäisin kaikki heinien siitepölylle allergiset eivät oireile siten, kuten homeista oireita saavat oireilevat. Vai tiedätkö ketään heinänuhaa sairastavaa, jolla olisi ollut samanlaiset oireet kuin vaikkapa f123ly on kuvaillut itselleen tulevan. Taustalla ei ole allergia kuin osassa tapauksia, jotkut saavat allergisiakin oireita, melkein kaikellehan voi toki allergisoitua, osa saa epäspesifejä ärsytysoireita, ja osa saa aivan käsittämättömiä oireita, joiden syytä ja tasutalla olevia mekanismeja ei tiedä kukaan. Kuten f123ly:n kohdalla tuntuu tapahtuneen.
missä tehdään tietylle lajille perustuva prick-testi.
Prick-testissä (siinä tavallisessa) on vain yksi homelaji.
Kerrohan missä ja miten onnistuu muiden lajien testaus prickin avulla?
Totesit, että kosteusvauriomikrobeille oireilu ei ole tavallista allergiaa.
No onhan se kirjoitteluistasi käynyt selville, että sinä miellät allergiaksi ainoastaan ja vain immunologisen reaktiotyyppi I:sen allergeenille tuottaman HEKTISEN reaktion.
Mainitset myös, että osa saa aivan käsittämättömiä oireita, kuten esim. f123ly, JOIDEN SYYTÄ JA TAUSTALLA OLEVIA MEKANISMEJA EI TIEDÄ KUKAAN. No voihan sitä noinkin sanoa mikäli TIETOISESTI jättää huomioonottamatta immunologiset reaktiotyypit II, III ja IV, jotka reaktiotyypit, niiden mekanismit ja niiden tuottamat sairaudet on selvitetty (Coombs/Gell) jo 1960-luvulla.
Sinunkin pitäisi jo tietää, että viivästyneiden reaktiotyyppien nostattama tulehdusreaktio saattaa aiheuttaa kudosvaurioita.
Eli jos sinusta f123ly:n ammattiastman toteaminen (TTL) ja tuohon ammattiastmaan johtaneet immunologiset reaktiot ovat outoja ja tuntemattomia, niin se ei tarkoita sitä, että ne olisivat meille homeallergikoille outoja ja tuntemattomia.
No joka tapauksessa Hesarin artikkelissa on kyse siitä, että lääketiedettä edustavien henkilöiden on pystyttävä todentamaan kaikki ne antigeenit/allergeenit joista henkilö saa allergisen reaktion ennenkuin noista reaktioista aiheutuu pysyviä kudosvaurioita.
Ruoka-aineet, elintarviketeollisuuden käyttämät lisä-, väri- ja säilöntäaineet, teollisuuden käyttämät kemikaalit ja hajusteet, kuin myös lääkeaineet aiheuttavat allergisia reaktioita ja niiden saurauksena jopa kudosvaurioita.
Mikäli jonkun valmistajan tuote aiheuttaa allergisen reaktion, joka vaatii lääkärissäkäyntiä ja jopa sairaslomaa, niin valmistajalla on vahongorvauslain mukainen vastuu korvata aiheuttamansa vahinko.
Ja korvaustahan ei tipu, mikäli syy-yhteyttä lääkärikuntamme ei pysty toteamaan.
Kun minäkin saan esim. penisilliinin käytöstä kolmen päivän kuluttua liki 40 C:n kuumeen, niin se on penisilliinistä johtuva allerginen reaktio, joka tulee lääketieteellisesti todeta.
Tai jos saan makkaran syönnistä, kyynärpäähän käytetystä voiteesta, kortisonisalvan muutaman päivän vetelystä jalkapohjeen jne. naamaturvotuksen, niin se on allerginen reaktio joka tulee todeta.
Minunkaan kohdallani yhtäkään allergista reaktiota ei pystytä toteamaan prick-testeillä kuten varsin hyvin tiedät.
Kyllä. Tiedän, että allergisia reaktioita on olemassa neljää tyyppiä luokittelun mukaan. Allergiset reaktiot voidaan jakaa välittömiin (I tyypin ns. atooppinen, IgE-välitteinen reaktio (ja lisäksi anafylaksinen reaktio erikseen mainittuna, on myös välitön reaktio)ja viivästyneisiin (tyypit II, sytotoksinen, III immuunikompleksivälitteinen ja IV T-soluvälitteinen).
Eli on olemassa tyypit I, II, III ja IV ja vielä erityistapauksena anafylaktinen reaktio.
Kaikki nuo ovat allergisia reaktiotapoja.
Lisäksi vielä erikseen mainitaan usein "ei-allerginen" yliherkkyys, esim. keuhkoputkien reaktio kylmälle ilmalle tai metakoliinialtistusreaktio. Näiden kohdalla määritelmä alkaa olla erilainen jopa esim. Skandinavian, muun Euroopan ja USA:n kohdalla, ovatko nuo reaktiot "allergiaa", allergia ei ole Skandinaviassa ihan sama asia kuin yliherkkyys, kuten taas usein esim. USA:ssa katsotaan olevan, että kaikki yliherkkyys on allergiaa, eli synonyymin katsotaan olevan kysymyksessä. Suomessa yleensä katsotaan olevan olemassa muunkinlaista yliherkkyyttä kuin allergiaa. Hyvänä esimerkkinä juuri hajusteyliherkkyys esim. muuten.
MUTTA:
Onko homeoireilussa mielestäsi todella kysymys nimenomaan allergiasta? Ja nimenomaan hiukkaskoko on niin pieni kosteusvauriohomeilla, että siksi homeiden aiheuttama allerginen oireilu on jotenkin hankalampaa tai erilaista kuin vaikkapa pujon aiheuttama allergia tai koivun tai kissan?
Perusteles nyt.
Ja tiedätkö muka hyvän tavan mitata ja testata muita kuin tyypin I allergiaa?
Millä perusteella homeiden aiheuttamissa oireissa on kyse nimenomaan allergiasta, eikä jostakin muusta?
Saivarreellanko Suomessa sanoilla?
Kerroit, että USA:ssa kaikki yliherkkyys on allergiaa ja Suomessa yleensä katsotaan olevan olemassa muunkinlaista yliherkkyyttä kuin allergiaa esim. hajusteyliherkkyys.
Kysynpä vain miksei teollisuuden valmistamille synteettisille hajumolekyyleille voisi allergisoitua siinä missä lääketeollisuuden valmistamille synteettisille lääkeainemolekyyleille ja kemian teollisuuden valmistamille synteettisille kemikaaleillekin?
Lääkeaine- ja kemikaaliallergiaahan ei Suomessa kiistetä.
Otit esimerkkinä ei-allergisista reaktioista keuhkoputkien supistumisherkkyyden kylmälle ilmalle ja metakoliinille. No ehkä myös histamiinikin sopisi kuvioon.
Jos keuhkoputket reagoivat YLIHERKÄSTI kohdatessaan kylmää ilmaa, metakoliinia ja histamiinia, niin miksei tuosta reaktiosta voisi käyttää sanaa allergia sanan hyperaktiivisuus sijasta?
MUTTA, MUTTA:
Kysyit: "Onko homeoireilussa mielestäsi todella kysymys nimenomaan allergiasta? Ja nimenomaan HIUKKASKOKO on niin pieni kosteusvauriohomeilla, että siksi homeiden aiheuttama allerginen oireilu on jotenkin hankalampaa tai erilaista kuin vaikkapa pujon aiheuttama allergia tai koivun tai kissan."
No pujon tai koivun siitepölyprotiineille reagoiva voi pysytellä sisätiloissa, eli välttää ulkoilma-altistusta kukinta-aikana.
Kissan epiteeleille (proteiinit) reagoivaa yhteiskuntamme ei pakota olemaan kissan kanssa tekemisissä.
Ns. kosteusvauriomikrobeja joutuu jok`ikinen suomalainen pakkohengittämään ja kaiken aikaa.
Kysyit MINULTA, että millä perusteella homeiden aiheuttamissa oireissa on kysymys allergiasta eikä jostain muusta?
No sinunhan, LÄÄKETIETEEN EDUSTAJANA, pitäisi pystyä näyttämään toteen, että ns. kosteusvauriomikrobien geenit tuottavat ainoastaan sellaisia proteiineja, jotka eivät allergisoi pakkohengittäjiään.
Kysyit myös, että tiedätkö muka hyvän tavan mitata ja testata MUITA KUIN TYYPIN I ALLERGIAA (prick-testi)?
Niin sinä kuin minäkin tiedämme, että reaktiotyyppiä IV mitataan laputtamalla.
Ja niin sinä, minä, kuin lukemattomat muutkin maamme kansalaiset tietävät, että noilla testeillä ei pystytä mittaamaan reaktiotyyppien II ja III tuottamia allergioita.
Ja vielä tuosta mainitsemastasi anafylaktisesta reaktiosta. Toinen nimi sille on histamiinimyrkytys, jota reaktiotyyppi I:nen (IgE-VASTA-AINEVÄLITTEISYYS) tuottaa.
Onko sinulle täysin tuntematon ANAFYLAKTOIDINEN reaktio?
Allergiasta ja sen määritelmistä ja luokittelusta tässä tiivistettynä:
Allergiaan liittyvät käsitteet antavat usein aihetta väittelyyn. Määritelmien ja käsitteiden eroja on esimerkiksi anglosaksisten maiden ja Pohjoismaiden välillä. Myös kansanomainen käsitys allergiasta poikkeaa usein lääketieteen määritelmästä. Konsensuslausuma perustuu seuraaviin keskeisten käsitteiden määritelmiin.
Yliherkkyyttä käytetäänç çPohjoismaissa yläkäsitteenä haitallisille reaktioille, joilla joko on todettavissa oleva immunologinen mekanismi (allergia) tai joilla ei voida todeta sellaista immunologista mekanismia.
Allergialla tarkoitetaan yleisesti immunologisten mekanismien välittämää haitallista fysiologista tapahtumaa. Edellytyksenä on, että yksilö on aikaisemmin altistunut aineille, joita vastaan hän on muodostanut vasta-aineita tai immunologisesti aktiivisia soluja (lymfosyyttejä). Altistuessaan uudelleen immunijärjestelmä käynnistää monenlaisia biokemiallisia reaktioita, jotka laukaisevat oireita.
Atopialla tarkoitetaan periytyvää ominaisuutta muodostaa herkästi allergeenispesifejä IgE-luokan vasta-aineita tavanomaisia ympäristöallergeenejä, kuten siitepölyä, kohtaan. Pohjoismaisen terminologian mukaan çatoopikkoç on yksilö, jolla on sekä allergeenispesifisiä IgE-vasta-aineita tavallisille ympäristöallergeeneille ja/tai jokin atooppinen sairaus (esim. allerginen nuha ja silmätulehdus, astma, maitorupi/taiveihottuma eli ns. atooppinen ekseema). Oireettomalla yksilöllä, jolla on allergeenispesifisiä IgE-vasta-aineita sanotaan olevan çatooppinen taipumusç.
Anafylaksia tarkoittaa äkillistä IgE-vasta-aineiden välittämää voimakasta allergista reaktiota, johon liittyy yleisoireita, kuten hengitysvaikeus ja verenpaineen lasku. Anafylaksia on hengenvaarallinen tila.
Antigeeni ja allergeeni. Yhdistettä, joka aiheuttaa immunivasteen, sanotaan antigeeniksi ja allergisen reaktion aiheuttavaa antigeenia allergeeniksiç. çAllergeeni on yleensä valkuaisaine.
Hapteeni on pienimolekyylinen yhdiste, joka ei sellaisenaan aiheuta immunivastetta. Kun se kiinnittyy johonkin elimistön ns. çkantajavalkuaisçaineeseen, esim. veren albumiiniinç,ç se muuttuu antigeeniksi ja saa aikaan immuunivasteen.
Herkistymisellä tarkoitetaan immuunivastetta allergeenille. Immuunivaste voi ilmetä vasta-aineiden muodostumisena tai erilaisten solujen aktivoitumisena. Herkistymiseen sinänsä ei liity oireita tai sairastumista. Riittävän voimakas uudelleen altistuminen kyseiselle allergeenille voi laukaista oireisen allergian.
Hyperreaktiivisuus on lisääntynyt herkkyys reagoida jollekin altisteelle. Se kuvaa kohde-elinten reagointitapaa. Yleensä hyperreaktiivisuudella tarkoitetaan çepäspesifistä reaktiivisuuttaç, kuten keuhkoputkien supistumisalttiutta histamiinille, metakoliinille tai kylmälle ilmalleç.ç
Allergiset sairaudet
Allergeenit pääsevät limakalvojen, ihon ja suoliston kautta elimistöön, jonka ne herkistävät. Herkistyminen jollekin ympäristön aineelle tallentuu elimistön immunologiseen muistiin. Altistuminen uudelleen kyseiselle aineelle laukaisee immunologisen reaktion. Siksi allergiat ovat pitkäaikaissairauksia.
Käytännön kannalta allergiset oireet voidaan jakaa çnopeisiinç ç(välittömät)ç ja çhitaisiin (viivästyneet)ç. Nopeat reaktiot ilmenevät minuuttien sisällä altistumisesta. Ne ovat IgE-välitteisiä ja niitä kutsutaan siksi atooppisiksi reaktioiksi (esim. heinänuha). Hitaat reaktiot ilmenevät tuntien tai vuorokausien kuluttua. Yleisimmin esiintyvä hidas allerginen reaktio on kosketusihottuma (esim. nikkeliallergia). Hitaisiin reaktioihin kuuluu myös keuhkorakkuloiden allerginen tulehdus, allerginen alveoliitti, jonka tavallisin muoto Suomessa on maanviljelijöillä esiintyvä homepölykeuhko.
Allergiset sairaudet ovat eräs teollisuusmaiden nopeimmin lisääntyvistä kansantaudeista. Lukuisat tutkimukset osoittavat niiden lisääntyneen voimakkaasti varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa. Suomessa ne ovat lasten yleisimpiä pitkäaikaissairauksia.
Tänään tiedetään, että perintötekijöilla ja ympäristötekijöillä on molemmilla lähes yhtä suuri merkitys allergioiden aiheuttajina. Astman ja atooppisen allergian n.s. "çkandidaattigeenejäç" on löytynyt useita ainakin viidestä eri kromosomista. Se viittaa siihen, ettei ole odotettavissa, että yksittäinen geeni tulee selittämään riskiä.
Allergisten sairauksien lisääntyessä katseet ovat kääntyneet länsimaisiin elintapoihin ja niihin liittyviin ympäristötekijöihin. Tiedetään myös, että suurten lapsikatraiden keskuudessa esiintyy allergioita vähemmän kuin yksi- tai kaksilapsisissa perheissä ja, että sisarussarjan ensimmäisillä lapsilla on enemmän allergioita kuin viimeisillä. Tämä arvellaan johtuvan juuri varhaisinfektioiden esiintymisestä yleisemmin suurissa perheissä kuin pienissä. Varhaislapsuuden infektioiden vähenemiseen löytyy monta muitakin syitä, kuten parempi henkilöhygienia, rokotusohjelmat, elintarvikkeiden mikrobipitoisuuksien jatkuva kontrolli ja niiden steriilipakkaaminen, juomaveden käsittely ja antibioottien käyttö.
Ympäristötekijöistä myös väestön lisääntyvä kemikaalikuormitus lisää riskiä herkistyä. Allergisoivia kemikaaleja tulee sisä- ja ulkoilmasta, elintarvikkeista ja kulutustavaroista. Myös lääkkeet voivat aiheuttaa allergiaa. Lisäksi tupakansavu tai lemmikkieläimet, kuten koirat ja kissat voivat myötävaikuttaa allergian puhkeamiseen.
Mainitut tekijät vaikuttavat kaikki omalla tavallaan ja yhteisvaikutuksessa allergioiden yleistymiseen. Viime vuosien havainnot avaavat myös uusia ehkäisyn mahdollisuuksia. Lähivuosina uudet tekniikat mahdollistavat täsmähoitoja, joista aiemmin ei ole voitu uneksia.
"Viime vuosien havainnot avaavat myös uusia ehkäisyn mahdollisuuksia. Lähivuosina uudet tekniikat mahdollistavat täsmähoitoja, joista aiemmin ei ole voitu uneksia. "
Jos ei, en ikinä raahaa mukanani mitään laitetta letkujen kanssa. Hitto miten ne lämmittivät huoneen, suhisivat ja paukkuivat. Aivan järkyttävää katseltavaa, vaikka ihmiset niiden letkujen päässä olivat positiivisia. Ei ole minun elämääni.
Toisaalta en usko mihinkään täsmähoitoon, kun tutkimus jähnää vuosikymmeniä paikallaan... ei oikein vakuuta ... ei
Kosteusvauriomikrobiperheeseen kuuluu kymmenittäin erilajisia home-, hiiva- ja sädesieniä (bakteereita), joiden proteiineille voi allergisoitua siinä missä mille tahansa muullekin proteiinille.
Tiettyjen homelajien (esim. Stachylobotrus) tai varastopunkkien löytyminen rakennuksesta osoittaa rakennuksen olevan pahoin kosteusvaurioitunut.
Myös varastopunkkeille voi allergisoitua.
Varastopunkkiallergiaa testataan prick-testillä (ihokoe) ja veren IgE-vasta-ainetesteillä.
Kun varastopunkit ovat osoituksena pahoin kosteusvaurioituneesta rakennuksesta, niin periaatteessa allergisoitumisen noille punkeille pitäisi riittää näytöksi kosteusvaurion olemassaolosta.
Immuunijärjestelmän B-lymfosyytit kehittelevät allergeeneille IgE:n lisäksi vasta-ainetuotantonaan myös IgA:ta, IgM:ää ja IgG:tä.
Lääkäri2:nen, maamme lääkärikunnan edustajana, kertoilee toistuvasti tällä palstalla, että kaikkien ihmisten verestä löytyy HOMEILLE IgG:tä, ja koska löytyy, niin niiden löytyminen ei ole osoitus HOMEallergiasta. Ja samaa teoriaa toistavat lääkärimme vastaanotoillaan ympäri maata.
Mikäli tuo teoria olisi paikkansapitävä, niin kaikilta ihmisiltä tällä planeetalla löytyisi eri homelajeille (noin satatuhatta) verestään IgG:tä, koska homeita on kaiken aikaa kaikkialla. Siitä vaan lääkärikuntamme esittelemään TIETEELLISIÄ tutkimustuloksia.
Eli pyydäppä lääkäriäsi otattamaan IgE vasta-ainetesti varastopunkeille ja IgG-vasta-ainetestit yleisimmille home-, hiiva- ja sädesienilajeille.
Yleisimmät sädesiennet (bakteerit) aiheuttavat myös IgE-vastetta, joten niiden osalta pitäisti otattaa IgG:n lisäksi myös IgE-vasta-ainetestit.
Kerroit, että olet rampannut lääkärissä useita kertoja ja PALJON VERIKOKEITA ON OTETTU, MUTTA NIISSÄ EI OLE MITÄÄN.
No jostain syystä lääkärimme määräävät pilvin pimein homeallergikkojen kohdalla NOITA kansantaloutta rasittavia MUUN SAIRAUDEN POISSULKEVIA lab.- ja rtg-kokeita toistuvina putkina, jopa TTL:ää myöten, kuten Lääkäri2:semme tällä palstalla kertoilee. Vahingossakaan ei määrätä tutkimuksia, jotka mittaavat kosteusvauriomikrobialtistuksen käynnistämän immuunijärjestelmän yliaktiivisuutta.
Kerropas nyt sitten, että mitkä kokeet sinun mielestäsi pitäisi ottaa ja mitä hyötyä noita kokeita on ottaa ja mitä sitten tulisi tehdä seuraavaksi koetulosten tultua?
Kun kerran ei koko maassa missään osata ottaa oikeita kokeita ja toimia oikein koetulosten pohjalta. Ilmeisesti muuten vaan ja "huvikseen" ei viitsitä määrätä oikeita kokeita ja toimia oikein ja järkevästi tulosten valmistuttua. Sattumalta huvikseen ja muutenvaan juuri homeiden kohdalla. Esim. angiinan ollessa kyseesä sitten otetaan oikea koe ja määrätään oikea antibiootti ja parannetaan potilas, ihan noin niin kuin vaihtelun vuoksi aina joissakin taudeissa on tapana ottaa oikeat kokeet ja määrätä oikea hoito, mutta joissakin taudeissa ei toimita noin, ihan että olisi vähän vaihteluakin. Homesairaudet ovat sattumalta juuri niitä, joita ei diagnosoida eikä hoideta oikein.
Niinkö?
kyse ei ole huvista vaan sisäpiirisopimuksesta jossa ovat mukana vakuutusyhtiöt ja poliitikkoja.
Moi!
Jos jakaa lääkkeitä paljain käsin, voiko altistua ja saada ns. väsymys"kohtauksen" sen jälkeen? Olen nyt kaksi kertaa kokeeksi jakanut lääkkeitä (epilepsia, sydän, kipu,dementia ym.lääkkeitä) paljain käsin ja molempien kertojen jälkeen on tullut voimakas väsymis"kohtaus. Koko ilta työvuoron jälkeen mennyt kuin unessa. Toivoisin terveydenhoidon ammattilaisen vastaavan tähän.