Satunnaisena lukijana huomasin, että monessa kirjoituksessa tuskaillaan koiran huonoa käytöstä kohtaamistilanteissa. Tai toivotaan, että koira käyttäytyisi kauniisti lapsia, naapureita, toisia koiria, narttuja jne. kohtaan.
Lähes kaikkien meidän mielestämme ongelmallisten käytösten pohjalla on loppujen lopuksi pelko.
1. Älkää saattako koiraanne sellaiseen tilanteeseen, että sen tarvitsee pelätä. Pelkääminen ilmenee haukkumisena, yli-innokkaana toisen koiran luokse pyrkimisenä, murinana tai esim. väistelevänä käytöksenä.
2. Ohittakaa vastaantulijat niin kaukaa, että koiran ei tarvitse alkaa osoittaa pelkoansa eli haukkua jne. Menkää tien toiselle puolelle, metsän tai nurmikon puolelle, poiketkaa omakotitalon pihaan. Sama miten menettelette kunhan välimatka on riittävä. Koira itse päättää, mikä matka on riittävä.
3. Ilmoittakaa vastaantulijoille HYVISSÄ AJOIN sekä omalla käytöksellänne (väistämällä syrjään) että tarvittaessa myös suusanallisesti, että koiranne ei voi tutustua vastaantulijaan. Erityisen innokkaille vastaantulijoille voitte ilmoittaa koiralla olevan tarttuvan taudin...
4. Koiran ei tarvitse tavata vastaantulevia koiria tai olla kenenkään kaveri. Jos kuitenkin koirasi haluaa kontaktiin toisten koirien kanssa, anna sen itse päättää ketä se lähestyy. Totta kai voit ja sinun pitääkin monesti päättää, että ette tapaa koiria, mutta koirasi puolesta et voi päättää, kenen kanssa sen pitää leikkiä. Kysy aina ensin toisen koiran omistajalta, saako koirasi tulla tutustumaan hänen koiraansa. Tutustu itse ensin ko koiraan. Kävelytä omaa koiraasi toisen koiran rinnalla tai perässä, jos näyttää siltä, että koirat vieläkin suhtautuvat toisiinsa positiivisen uteliaasti, voitte siirtyä lähemmäksi ja lopulta päästää koirat nenäkkäin.
5. Keskeytä heti liian rajut otteet. Jos toinen koira on liian innokas ja omasi väistää sen tieltä, pidä huolta siitä, että koirasi pääsee väistämään pois tilanteesta toisen koiran ulottumattomiin. Suojele koiraasi ja se luottaa, ettet vie sitä liian vaaralliseen tilanteeseen. Lähietäisyydelle toista koiraa viety pentu saattaa näyttää olevan innoissaan toisesta koirasta. Todellisuudessa se saattaa lepytellä nuoleskelulla aikuista koiraa henkensä hädässä. Opettele lukemaan koirasi elekieltä. Hyvä mittari sille, onko leikki oikeasti koirasi mielestä kivaa, on se että otat koirasi pois tilanteesta, menet 5-10 metrin päähän ja päästät koirasi vapaasti lähtemään takaisin tai pois päin toisesta koirasta.
6. Jos koirasi ei halua toisten koirien ( tai yhtä hyvin esim. lasten, suurten möreäänisten miesten jne.) kanssa kontaktiin, ÄLÄ VIE SITÄ TILANTEISIIN, JOSSA SE JOUTUU TURVAUTUMAAN MURINAAN, HAUKKUUN, VÄISTÄVÄÄN KÄYTÖKSEEN. Kun koirasi huomaa, että ymmärrät sen pelon, etkä vie sitä liian lähelle pelkoa aiheuttavaa kohdetta, sen ei tarvitse ilmaista pelkoaan ( lue: murista / haukkua ) niin nopeasti ja selvästi.
7. Vahvista makupaloilla koiran reipasta mielialaa. Varo edelleen viemästä makupalojenkaan avulla koiraa liian lähelle pelon kohdetta. Koira itse päättää, mikä on liian lähelle. Jos koiraa ei enää koskaan viedä liian lähelle pelon aiheuttajia, vaan sen rauhallista käytöstä palkitaan makupaloilla, oppii koira luottamaan tilanteeseen ja pelko pienenee.
8. Sinulla ei välttämättä koskaan ole koiraa, joka tykkäisi leikkiä toisten koirien kanssa, mutta aikaa myöten sinulla voi olla koira, joka luottaa siihen, että sen ei tarvitse mennä liian lähelle vastaantulijaa, ja voitte ohittaa vastaantulijat jopa hyvinkin läheltä ilman haukkumisia tai murinoita. Koirasi päättää edelleenkin mikä etäisyys on sen mielestä sopiva.
9. Jos pelon kohteena ovat lapset ( tai vastaavat kohteet), voitte harjoitella samalla tavalla: vahvistakaa makupalojen avulla koiran oikeanlaista käytöstä. Älkää päästäkö lapsia liian lähelle koiraa. Koira päättää mikä on liian lähelle. Pysytelkää aina mieluummin liian kaukana, kuin että ahnehtisitte lähestymisharjoituksia liian nopeasti, jolloin koiran ei-toivottu käytös eli pelkotila ja siitä johtuva haukkuminen laukeavat. Joka kerta kun koira ehtii aloittaa pelkäämisen ja pääsee siitä eroon omin voimin eli haukkumalla/murisemalla jne. kasvaa koiran usko siihen, että vain haukkumalla/murisemalla on mahdollista karkoittaa pelottava asia tiehensä. Opetus ottaa siis takapakkia.
10. Muista, että haukkuminen/murina on oire, ei itse ongelma. Ongelma on pelko. Vahvista siis koiran luottamusta tilanteen hallinnassaoloon ja saat koiran, jonka ei tarvitse pelätä eli haukkua / murista. Jos estät koiran haukkumisen esim. pelottelemalla sen hiljaiseksi, ei pelko katoa vaan kasvaa ja saat koiran, joka sen sijaan, että varoittaisi, puree varoittamatta.
Lähes kaikkien meidän mielestämme ongelmallisten käytösten pohjalla on loppujen lopuksi pelko.
1. Älkää saattako koiraanne sellaiseen tilanteeseen, että sen tarvitsee pelätä. Pelkääminen ilmenee haukkumisena, yli-innokkaana toisen koiran luokse pyrkimisenä, murinana tai esim. väistelevänä käytöksenä.
2. Ohittakaa vastaantulijat niin kaukaa, että koiran ei tarvitse alkaa osoittaa pelkoansa eli haukkua jne. Menkää tien toiselle puolelle, metsän tai nurmikon puolelle, poiketkaa omakotitalon pihaan. Sama miten menettelette kunhan välimatka on riittävä. Koira itse päättää, mikä matka on riittävä.
3. Ilmoittakaa vastaantulijoille HYVISSÄ AJOIN sekä omalla käytöksellänne (väistämällä syrjään) että tarvittaessa myös suusanallisesti, että koiranne ei voi tutustua vastaantulijaan. Erityisen innokkaille vastaantulijoille voitte ilmoittaa koiralla olevan tarttuvan taudin...
4. Koiran ei tarvitse tavata vastaantulevia koiria tai olla kenenkään kaveri. Jos kuitenkin koirasi haluaa kontaktiin toisten koirien kanssa, anna sen itse päättää ketä se lähestyy. Totta kai voit ja sinun pitääkin monesti päättää, että ette tapaa koiria, mutta koirasi puolesta et voi päättää, kenen kanssa sen pitää leikkiä. Kysy aina ensin toisen koiran omistajalta, saako koirasi tulla tutustumaan hänen koiraansa. Tutustu itse ensin ko koiraan. Kävelytä omaa koiraasi toisen koiran rinnalla tai perässä, jos näyttää siltä, että koirat vieläkin suhtautuvat toisiinsa positiivisen uteliaasti, voitte siirtyä lähemmäksi ja lopulta päästää koirat nenäkkäin.
5. Keskeytä heti liian rajut otteet. Jos toinen koira on liian innokas ja omasi väistää sen tieltä, pidä huolta siitä, että koirasi pääsee väistämään pois tilanteesta toisen koiran ulottumattomiin. Suojele koiraasi ja se luottaa, ettet vie sitä liian vaaralliseen tilanteeseen. Lähietäisyydelle toista koiraa viety pentu saattaa näyttää olevan innoissaan toisesta koirasta. Todellisuudessa se saattaa lepytellä nuoleskelulla aikuista koiraa henkensä hädässä. Opettele lukemaan koirasi elekieltä. Hyvä mittari sille, onko leikki oikeasti koirasi mielestä kivaa, on se että otat koirasi pois tilanteesta, menet 5-10 metrin päähän ja päästät koirasi vapaasti lähtemään takaisin tai pois päin toisesta koirasta.
6. Jos koirasi ei halua toisten koirien ( tai yhtä hyvin esim. lasten, suurten möreäänisten miesten jne.) kanssa kontaktiin, ÄLÄ VIE SITÄ TILANTEISIIN, JOSSA SE JOUTUU TURVAUTUMAAN MURINAAN, HAUKKUUN, VÄISTÄVÄÄN KÄYTÖKSEEN. Kun koirasi huomaa, että ymmärrät sen pelon, etkä vie sitä liian lähelle pelkoa aiheuttavaa kohdetta, sen ei tarvitse ilmaista pelkoaan ( lue: murista / haukkua ) niin nopeasti ja selvästi.
7. Vahvista makupaloilla koiran reipasta mielialaa. Varo edelleen viemästä makupalojenkaan avulla koiraa liian lähelle pelon kohdetta. Koira itse päättää, mikä on liian lähelle. Jos koiraa ei enää koskaan viedä liian lähelle pelon aiheuttajia, vaan sen rauhallista käytöstä palkitaan makupaloilla, oppii koira luottamaan tilanteeseen ja pelko pienenee.
8. Sinulla ei välttämättä koskaan ole koiraa, joka tykkäisi leikkiä toisten koirien kanssa, mutta aikaa myöten sinulla voi olla koira, joka luottaa siihen, että sen ei tarvitse mennä liian lähelle vastaantulijaa, ja voitte ohittaa vastaantulijat jopa hyvinkin läheltä ilman haukkumisia tai murinoita. Koirasi päättää edelleenkin mikä etäisyys on sen mielestä sopiva.
9. Jos pelon kohteena ovat lapset ( tai vastaavat kohteet), voitte harjoitella samalla tavalla: vahvistakaa makupalojen avulla koiran oikeanlaista käytöstä. Älkää päästäkö lapsia liian lähelle koiraa. Koira päättää mikä on liian lähelle. Pysytelkää aina mieluummin liian kaukana, kuin että ahnehtisitte lähestymisharjoituksia liian nopeasti, jolloin koiran ei-toivottu käytös eli pelkotila ja siitä johtuva haukkuminen laukeavat. Joka kerta kun koira ehtii aloittaa pelkäämisen ja pääsee siitä eroon omin voimin eli haukkumalla/murisemalla jne. kasvaa koiran usko siihen, että vain haukkumalla/murisemalla on mahdollista karkoittaa pelottava asia tiehensä. Opetus ottaa siis takapakkia.
10. Muista, että haukkuminen/murina on oire, ei itse ongelma. Ongelma on pelko. Vahvista siis koiran luottamusta tilanteen hallinnassaoloon ja saat koiran, jonka ei tarvitse pelätä eli haukkua / murista. Jos estät koiran haukkumisen esim. pelottelemalla sen hiljaiseksi, ei pelko katoa vaan kasvaa ja saat koiran, joka sen sijaan, että varoittaisi, puree varoittamatta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuohon lisäisin vielä, että muistaa myös itse käyttäytyä rauhallisesti näissä tilanteissa. Usein jännittää näissä tilanteissa kun tietää että koira alkaa rähjäämään. Koira huomaa pienetkin hermostumisen merkit, kuten hengityksen kiihtymisen, mikä kertoo koiralle että olet hermostunut, koirahan itsekkin läähättää pelottavissa tilanteissa. Samoin lihasten jännittäminen on yksi koiraa kiihdyttävä ele, monesti kyllä hyvin tarpeellinen, jos koira on iso ja on vaarana että se yrittää hyökätä vastaantulijaa päin. Myös se mihin katseensa ja mihin suuntaan keho osoittaa kertoo koiralle paljon, jos seuraa tiiviisti ohikulkijoita niin koirakin seuraa niitä, ja vaikka katse olisi käännetty pois, mutta rintamalinja osoittaa vastaantulijaan, kertoo sekin koiralle että nyt tapahtuu jotain. Monesti auttaa että selkeästi kääntää katseen ja kyljen vastaantulijaan päin.
Koira ei päätä asioista elämässään. Jos koira saa päättää, siitä tulee hyvinkin epävarma remmirähjä. Omistaja päättää, minne mennään ja kuinka lähelle. Omistaja suhtautuu arkipäiväisesti vaikeisiin tilanteisiin eikä ole näkevinäänkään koiran pelkoa.
neuvoja.
Nyt kun kaikki vielä opettaisi lapsilleen että jos omistaja kieltää, koiran lähelle ei silloin mennä.
Ja toisille koiranomistajille voisi myös joskus olla pieni puhuttelu paikallaan, kun eivät millään usko että emme halua (eli voi) tutustua heihin! Vaikka kuinka yrittää paeta kauemmaksi niin silti pusketaan väkisin iholle eikä uskota, että koira pelkää ennenkuin se sitten kunnolla ärähtää toiselle koiralle.
Tähän voisi kyllä lisätä se että on iso kasa koiranomistajia joiden pitäisi RENTOUTUA ja lakata höösäämästä niitä koiria.
Ohituksiin tämä pätee ja ihan muutenkin.
Jos nyt joskus sattuu ikävä tilanne ja koirat ottavat yhteen niin se että omistaja kiljuu kurkku suorana ei auta yhtään mitään. koira vain alkaa pelkäämään ja kuvittelee että nyt varmasti kävi joo tosi pahasti vaikka sen itsensä kannalta tilanne on saattanut olla ohi jo muutaman sekunnin jälkeen.
Hyviä ohjeita pitkä lista, mutta halutessasi muiden huomioivan koirasi tarpeet muista myös itse huomioida muut koirat. Jätä riittävästi tilaa edellä kulkevaan koiraan, tai ohita hitaampi reippaasti. Lähelle kiilautuva "varjostaja-koira" saattaa edellä kulkevasta tuntua pelottavalta hyökkääjältä, vaikka kulkisikin kiltisti isäntänsä/emäntänsä askelten tahdissa namipaloja mutustellen.