Sinä taivaalla, kuuletko???

I hearing your feelings kirjoitti:

Kuunnelkaa klassista kun luette tätä.

Tämä tarina pohjautuu erilaisuuteen ja ystävyyteen, kuinka hyvin erilainen olento voi olla tavallisen maantallaajan ystävä.

Katselin ikkunasta sinua ja sinä minua taivaalta. Tuntui vain ettet huomannut minua vaikka kuinka halusin sinut huomaavan minut. Kiitos siitä sinulle että näyttäydyit minulle. Toivottavasti muistat minut katsoneen sinua ikkunasta. Ihmettelin ja ajattelin että miltä tuntuisi itse olla siellä. Tuntui kuin minua ei olisi ollut olemassakaan kun en saa sinuun yhteyttä sinne, koska minun ei sallita sitä tehdä. He kutsuvat teitä nimillä ja heidän ymmärrysten kautta he eivät hyväksi sinunlaisiasi. He pelkäävät teitä paljon.

Joskus olen ajattelut että emmekö voisi olla ystäviä keskenämme vaikka olemme paljolti erilaisia toisistamme. Näytämme erilaisilta ja kuulostamme erilaisilta. Kummallista se on elää tälläisessä maailmassa missä ei sallita ottaa teidänkaltaisiin yhteyttä. Väärin se on niin väärin. Toivoisin pian parempaa. Taivaalla lentäisin ja katselisin muita planeettoja, ajaisin kanssasi maailman ääriin ja katselisin miltä kaikki näyttävät, niin taivaalliselta kaikki näyttäisivät kun menisimme läpi maailmojen ja ihmeiden yli ja läpi ja olisimme hyviä ystäviä keskenämme.

Mutta ei, ei meitä hyväksyttäisi, meidät karkotettaisiin, he karkottaisivat meidät, ajaisivat meidän maanpakoon. Minkäs teemme, emme tee mitään, he ajaisivat meidän perässä kuin metsästäjät. He metsästäisivät meitä, kova melu kuuluu takaa, yritämme pakoon mutta he yrittävät tarttua jaloistamme, hädin tuskin pääsemme karkuun heidän mieliään ja mielipiteitä sinunlaisista olennoista. Kun olemme vanhempia ja vahvempia, näyttäisimme heille että olemme arvokkaita olentoja ja sinunlaistesi kanssa pystyy olemaan ystäviä.

Nousemme kohti portaita ylöspäin, huudamme isoon ääneen että emme enää alennu teidän käytökseenne. Nousemme ylös ja ylös ja lopulta valo kajahtaa meihin päin. Sinun äitisi ja isäsi vilkuttavat ja onnittelevat saavutuksestasi. Emme olekaan enää niin erilaisia toisistamme, tunnemme kuin kättä puristaisi ystävyyden tunteeksi ja tunteemme ovat nyt ystävyyttä. Silti joukosta löytyy niitä jotka eivät hyväksy sinunlaisiasi. He suunnittelevat tuhoanne, he suunnittelevat tappoanne, he suunnittelevat ilkeää tilallenne, he suunnittelevat että teitä ei saisi olla.

Kirvein ja keihäin he hyökkäävät, jopa hampain ja kynsin he purevat ja rääpivät meitä, he käyvät kimppuun kuin hullut. He yrittävät syökseä meitä tuliin, he yrittävät saada meidät palamaan kuin keitossa keitto kiehuaa.

Emme kuitenkaan suostu, voimme ikuisesti taistella siihen asti kunnes kaikki muuttuvat paremmaksi. Patsas pystytetään viimeiseksi meistä kahdesta, patsaan alla lukee meistä näin, tässä lepää minä ja minun kaverini tuolta taivaista. Kuka kaverini oli tuolta taivaista, oli hänellä erikoisia laitteita, oli hän mukava toisille mutta häntä eivät ihmiset hyväksyneet koska hän liian erilainen oli.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä