on, että retkahtaa juuri tiettyhin ihmisiin? Miksei voi ihastua sellaisiin, joihin haluaisi? Jotka vastaa omaa käsitystä ns. parisuhde-/avioliittotyypistä? Miksi jostain kävelee nenän eteen ihminen, joka vie jalat alta?
mikä
siinä
91288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ihmismieli on siitä inhottava, että se tekee välillä mitä itse huvittaa. Olen itsekin monta kertaa toivonut, että pystyisi hallitsemaan tunteitaan niin hyvin että saisi itse päättää keneen ihastuu ja keneen ei.
tyypistä on vienyt minut kaksi kertaa rankasti kiville.
Olisiko asia niin että pitäisi tarkistaa omia käsityksiään. Se ihminen joka heti vie jalat alta, ehkä hänessä olisi kuitenkin jotain.
Sisin on se joka on tärkein, ei ulkoinen olemus.
ainakin tuntuisi kauheelta tiedostaa ajatus että joku olis mun kanssa vaan sen takia kun olen niin 'sisäisesti kaunis' hänen silmissään. Kyllä mulle ainakin merkkaa sekin, että viehätän toista myös ulkoisesti, kasvoiltani ja noin niinkuin muutenkin
Jos ihastus vie jalat alta ja seuraa rakastuminen niin tämän rakastamansa ihmisen näkee maailman kauneimpana oli hän millainen rupikonna tahansa. Sitäpaitsi rakastuminen saa ihmisen hehkumaan ihan uudella tavalla ja sillä tavalla sisäinen hyvä olo näkyy myös ulospäin.
on, että sellaisen ihmisen näkee kauniina joka selvästi itse arvostaa itseään ja on ylpeä omasta ulkoisesta olemuksestaan.
Epävarmuus omasta ulkonäöstä on total turn-off.
Miksi sinun täytyy tietää ehdottomasti, että kumppanisi pitää sinua kauniina? Opettele itse pitämään itseäsi kauniina ja huomaat ettei toisten mielipiteillä enää olekaan väliä.
Kyllä jokainen haluaa olla haluttava, mutta se ei lähde muiden mielipiteistä vaan itsestäsi.
ihan tyytyväinen.
Ja olen samaa mieltä siitä että rakastunut ihminen näkee(pitäisi nähdä) toisen ihmisen maailman kauneimpana, mutta tarkoitin että jos joku olisi joskus minun kanssani vain luonteeni takia. Jos joku siis rakastuisi vain luonteeseeni. On siitäkin kumma kyllä kokemusta.
Vaikka järjen käyttö ihmissuhdeviidakossa voi viedä pidemmälle yhdellä tapaa, tuoda perheen ja kodin, niin se ei täytä sitä tyhjiötä joka jää jos järkiliitosta puuttuu tosirakkaus. Voihan sitä yrittää ihan kylmästi valita tyypin joka järjen mukaan täyttää käsitykset hyvästä kumppanista, jättää epätoivoiset retkahdukset taakseen ja tosiaan muuttaa suuntaa, muttamutta kylmä yrityselämä tosiaan jättää kylmäksi -ja muuttaa katkeraksikin ajanoloon. Eikä siitä voi syyttää kuin itseään. Joillakin käy tuuri ja toisilla ei. Kokemuksen kolauttamana en suosittelisi pakotettua ihastumista.
Minä olen samaa mieltä että voisipa sitä itse valita kehen ihastuu/rakastuu!
Tuntuu että itse rakastun renttuihin.
Miten voi olla mahdollista että semmoinen kunnon kiltti laiha silmälasipäinen insinööri joka syö joka aamu puuroa ja käy lauantaisin sitimarketissa, ei vaan kiinnosta minua?
:D tuo esimerkki vaan pompahti päähäni, jostain ns hyvästä miehestä, vaikka niitäkin on niin monenlaisia.
Minua kiehtoo elämänkokemus ja hyvä ulkonäkö, luonteesta viis, ja sen olen saanut katkerasti huomata :(
vielä niin nuori! Huomaat myöhemmin, että juuri kiltteihin kannattaa satsata.