iv-kanavien läpivientien

käytit tiivistyksiin?

tiivistys kirjoitti:

käytit tiivistyksiin?

käsittääkseni esim. Wurth tiivistemassa sopii tarkoitukseen.

mutta kirjoitti:

käsittääkseni esim. Wurth tiivistemassa sopii tarkoitukseen.

tarkkaanottaen, eli täydellinen nimi?

tiivistys kirjoitti:

tarkkaanottaen, eli täydellinen nimi?

Ks. oheisesta linkistä.

http://www.sika.fi/ind_te_sikaflex_221.pdf

mutta kirjoitti:

käsittääkseni esim. Wurth tiivistemassa sopii tarkoitukseen.

Emme tiivistäneet makuuhuoneesta ja muualtakin höyrynsulun läpi meneviä IV-kanavia mitenkään erityisesti eli leikkasin ristiviillon höyrynsulkumuoviin ja muovi putkee vaan. Johonkin taisi tulla hiukan laitettua teipiä ympärille, mutta sehän ei siellä pysy kaun. IV-koneen päällä on sellainen läpivientilevy laitettu liimamassalla muoviin kiinni, josta putket menevät tiiviisti.

Miksi niiden höyrynsulkujen tiivistys on tärkeätä. Tekeehän monet talonsa täysin ilman höyrynsulkumuoviakin eli vain sellaisella lähes vanhanmallisella paperilla. Luuletteko, että sinne tulee jotakin kosteutta jos on 1-2 sentin rako putken ympärillä. Siitä pääsee niin vähän vesihöyryä menemään, että se leviää sinne villoihin mennen tulleen.

Takan peltipiippua ei voinut laittaa tiiviiksi muovin kanssa kun piipun turvaohjeessa sanottiin, että muovi ei saa tulla 10 cm lähemmäksi piipun pintaa. Eli se siitä tiivistyksestä. En ainakaan taloani aio polttaa! Siellä on vaan se palovilla höyrynsulun kohdalla läpiviennissä. Piipun aluskateläpivienti on tehty liimamassalla ja sellaisella kumiläpyskällä, johon leikattu reikä ja vedetty piipun läpi aluskatteen päälle, siihen väliin liimamassaa. Ei tosin pitänyt sadevettä siinä kohtaa kun ei ollut juuripellitysvielä kunnossa (kumiläpyskä ei laskeutunut ahtaassa raossa kunnolla aluskatteeseen kiinni. Uskoisin, että sen pienen mahdollisen kondenssiveden aluskatteen päältä kyllä ohjaa sivuun.

Muut aluskateläpiviennit tehtiin läpivientipaketeissa olleiden tarvikkeiden avulla.

Että tämmöistä. Ei näistä kannata niin säikky olla, kyllä se talo ihan ok on vaikka ei ihan prikulleen kaikkien satojen varmuusohjeiden mukaan tekisikään.

onko tarpeenkaan kirjoitti:

Emme tiivistäneet makuuhuoneesta ja muualtakin höyrynsulun läpi meneviä IV-kanavia mitenkään erityisesti eli leikkasin ristiviillon höyrynsulkumuoviin ja muovi putkee vaan. Johonkin taisi tulla hiukan laitettua teipiä ympärille, mutta sehän ei siellä pysy kaun. IV-koneen päällä on sellainen läpivientilevy laitettu liimamassalla muoviin kiinni, josta putket menevät tiiviisti.

Miksi niiden höyrynsulkujen tiivistys on tärkeätä. Tekeehän monet talonsa täysin ilman höyrynsulkumuoviakin eli vain sellaisella lähes vanhanmallisella paperilla. Luuletteko, että sinne tulee jotakin kosteutta jos on 1-2 sentin rako putken ympärillä. Siitä pääsee niin vähän vesihöyryä menemään, että se leviää sinne villoihin mennen tulleen.

Takan peltipiippua ei voinut laittaa tiiviiksi muovin kanssa kun piipun turvaohjeessa sanottiin, että muovi ei saa tulla 10 cm lähemmäksi piipun pintaa. Eli se siitä tiivistyksestä. En ainakaan taloani aio polttaa! Siellä on vaan se palovilla höyrynsulun kohdalla läpiviennissä. Piipun aluskateläpivienti on tehty liimamassalla ja sellaisella kumiläpyskällä, johon leikattu reikä ja vedetty piipun läpi aluskatteen päälle, siihen väliin liimamassaa. Ei tosin pitänyt sadevettä siinä kohtaa kun ei ollut juuripellitysvielä kunnossa (kumiläpyskä ei laskeutunut ahtaassa raossa kunnolla aluskatteeseen kiinni. Uskoisin, että sen pienen mahdollisen kondenssiveden aluskatteen päältä kyllä ohjaa sivuun.

Muut aluskateläpiviennit tehtiin läpivientipaketeissa olleiden tarvikkeiden avulla.

Että tämmöistä. Ei näistä kannata niin säikky olla, kyllä se talo ihan ok on vaikka ei ihan prikulleen kaikkien satojen varmuusohjeiden mukaan tekisikään.

Lue lisää

"Miksi niiden höyrynsulkujen tiivistys on tärkeätä. Tekeehän monet talonsa täysin ilman höyrynsulkumuoviakin eli vain sellaisella lähes vanhanmallisella paperilla. Luuletteko, että sinne tulee jotakin kosteutta jos on 1-2 sentin rako putken ympärillä. Siitä pääsee niin vähän vesihöyryä menemään, että se leviää sinne villoihin mennen tulleen."

Muovi sinänsä ei ole se tärkein juttu, vaan ilmavuotojen ehkäisy. Ilmansulkupaperi ajaa saman asian. Jos rakenteessa on höyrynsulussa reikä mutta se on muuten tiivis esim. kipsilevypinta niin hörynvuoto on hyvin hidasta ja sitä vartenhan ulkopuolella on tuuletusvälit. Rakennukset rakennetaan nykyisin triplavarmistuksilla ja yhden pettäminen tuskin aiheuttaa mitään ongelmia.

Suurempi ongelma voi syntyä jos on pahoja ilmavuotoja, erityisesti yläpohjassa. Kun kosteata sisäilmaa menee eristeeseen niin sinne voi pakkasella kerääntyä melkoinen jääköntti joka sulaa ja valuu minne valuu. (Kun talossa on 2 kerrosta niin ilmanvaihto ei saa aikaan mitenkään sellaista alipainetta että yläpohjassakin olisi pakkasella alipaine. 1krs talossa voi vielä olla juuri ja juuri alipaineen puolella pakkasella.)

Yksi seikka on että energian kulutus lisääntyy kun lämmin ilma pääsee pakoon tai kylmä sisään. Villan eristävyys ei ole kummoinen jos ilma ei pysy paikallaan. Tunnetusti villa ei myöskään pitättele ilmaa yhtään.

Minä tiivistin kaikki läpiviennit niin hyvin kuin mahdolllista. Iv-putkien läpiviennit tehtiin tiukoiksi jotta jäi sellainen reuna jonka pystyi teippaamaan putken ympäri kiinni. Piippu on elementtihormi johon pystyi niittaamaan muovin kiinni. Muovin reunat jäivät slammauksen alle, joten pitäisi olla tiivis. Jos on pelkoa että piippu kuumenee niin voi käyttää alumiinipaperia piipun ympärillä.

Taloni on 1,5krs niin välipohjavasat läpäisevät muovin. Tässä kohdassa moni oikaisee ja saa aikaan pahoja ilmavuotoja. Homma oli melko työläs kun piti niitata ja teipata jokainen palkki ympäriinsä. Tuolle kohdalle tähdättiin muovien limitys joten palkkeihin tuli kaksi muovin reunaa päällekäin. n.15tuntia, 7500 niittiä ja 150m teippiä tuhlattuani uskoisiin tuon olevan niin hyvä kuin voi olla.

tiedä häntä kirjoitti:

"Miksi niiden höyrynsulkujen tiivistys on tärkeätä. Tekeehän monet talonsa täysin ilman höyrynsulkumuoviakin eli vain sellaisella lähes vanhanmallisella paperilla. Luuletteko, että sinne tulee jotakin kosteutta jos on 1-2 sentin rako putken ympärillä. Siitä pääsee niin vähän vesihöyryä menemään, että se leviää sinne villoihin mennen tulleen."

Muovi sinänsä ei ole se tärkein juttu, vaan ilmavuotojen ehkäisy. Ilmansulkupaperi ajaa saman asian. Jos rakenteessa on höyrynsulussa reikä mutta se on muuten tiivis esim. kipsilevypinta niin hörynvuoto on hyvin hidasta ja sitä vartenhan ulkopuolella on tuuletusvälit. Rakennukset rakennetaan nykyisin triplavarmistuksilla ja yhden pettäminen tuskin aiheuttaa mitään ongelmia.

Suurempi ongelma voi syntyä jos on pahoja ilmavuotoja, erityisesti yläpohjassa. Kun kosteata sisäilmaa menee eristeeseen niin sinne voi pakkasella kerääntyä melkoinen jääköntti joka sulaa ja valuu minne valuu. (Kun talossa on 2 kerrosta niin ilmanvaihto ei saa aikaan mitenkään sellaista alipainetta että yläpohjassakin olisi pakkasella alipaine. 1krs talossa voi vielä olla juuri ja juuri alipaineen puolella pakkasella.)

Yksi seikka on että energian kulutus lisääntyy kun lämmin ilma pääsee pakoon tai kylmä sisään. Villan eristävyys ei ole kummoinen jos ilma ei pysy paikallaan. Tunnetusti villa ei myöskään pitättele ilmaa yhtään.

Minä tiivistin kaikki läpiviennit niin hyvin kuin mahdolllista. Iv-putkien läpiviennit tehtiin tiukoiksi jotta jäi sellainen reuna jonka pystyi teippaamaan putken ympäri kiinni. Piippu on elementtihormi johon pystyi niittaamaan muovin kiinni. Muovin reunat jäivät slammauksen alle, joten pitäisi olla tiivis. Jos on pelkoa että piippu kuumenee niin voi käyttää alumiinipaperia piipun ympärillä.

Taloni on 1,5krs niin välipohjavasat läpäisevät muovin. Tässä kohdassa moni oikaisee ja saa aikaan pahoja ilmavuotoja. Homma oli melko työläs kun piti niitata ja teipata jokainen palkki ympäriinsä. Tuolle kohdalle tähdättiin muovien limitys joten palkkeihin tuli kaksi muovin reunaa päällekäin. n.15tuntia, 7500 niittiä ja 150m teippiä tuhlattuani uskoisiin tuon olevan niin hyvä kuin voi olla.

Lue lisää

"Kun talossa on 2 kerrosta niin ilmanvaihto ei saa aikaan mitenkään sellaista alipainetta että yläpohjassakin olisi pakkasella alipaine. 1krs talossa voi vielä olla juuri ja juuri alipaineen puolella pakkasella."
Mitä ne kerrokset siihen vaikuttaa? Kai se on sentään kuutiot vs. poiston ilmamäärä, mikä tekee alipaineen?
Miten pakkasella asia olisi huonompi? Eikös silloin yleensä ole korkeapaine raskas kylmä ilma talon ympärillä, eli se alipaine taloon vielä helpommin tehtävissä? Luulisi, että ilma pyrkisi tuolloin virtaamaan herkemmin sisälle, eikä siis ulospäin h-sulun raoista...
Missä ajatukseni menee pieleen (jos menee)?

amateur kirjoitti:

"Kun talossa on 2 kerrosta niin ilmanvaihto ei saa aikaan mitenkään sellaista alipainetta että yläpohjassakin olisi pakkasella alipaine. 1krs talossa voi vielä olla juuri ja juuri alipaineen puolella pakkasella."
Mitä ne kerrokset siihen vaikuttaa? Kai se on sentään kuutiot vs. poiston ilmamäärä, mikä tekee alipaineen?
Miten pakkasella asia olisi huonompi? Eikös silloin yleensä ole korkeapaine raskas kylmä ilma talon ympärillä, eli se alipaine taloon vielä helpommin tehtävissä? Luulisi, että ilma pyrkisi tuolloin virtaamaan herkemmin sisälle, eikä siis ulospäin h-sulun raoista...
Missä ajatukseni menee pieleen (jos menee)?

Lue lisää

painovoimainenkin talo eli vanhat rintsikat ilman mitään konetta.

Koneellisessa talossa varsinkin korkeassa vaikuttaa molemmat voimat, painovoima ja koneen voima ja tappelevat toisiaan vastaan. Ja ulkoilmassa on kolmas voima.