Oletko elämäntilanteessasi koskaan tuntenut, että sinua kohdellaan jatkuvasti väärin ja kuinka ehkä sitten olet selviytynyt siitä.
Itselläni kävi melkein kolmekymppiseksi asti, että jatkuvasti joku hakkasi taikka muuten vain käytti hyvää luonnettani hyväksi, kunnes sain tarpeekseni ja rupesin pistämään hanttiin. Nyt elämäni on aika seesteistä.
Itselläni kävi melkein kolmekymppiseksi asti, että jatkuvasti joku hakkasi taikka muuten vain käytti hyvää luonnettani hyväksi, kunnes sain tarpeekseni ja rupesin pistämään hanttiin. Nyt elämäni on aika seesteistä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
..tämä palsta on juuri sinunlaisiasi pullollaan.. :)
kumma että niin on ja sinuakin kiinnostaa nämä jutut. :)
muita niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan
voi mennä. Jos nuorempana oli alistuva ja kaikkeen mukautuva niin huonosti vain kohdeltiin. Nyt jos pistätä hanttiin niin sinua jopa kuunnellaan.
ja muuten kaltoin kohdelluista on sitä läpi elämän, se on muuttanut persoonallisuutta siis. Kun olet ollut astinlautana lapsena, saanut antaa periksi ja jäädä paitsi, annat toisten ratsastaa työsi saavutuksilla ja jättävät sinulle lomaksi loka-marraskuun, ja olet tyytyväinen, kun eivät sentään loma-aikana tule elämääsi rajoittamaan ja kiusaamaan kotiin asti.
ihminen ei nouse kapinaan. Ei kait se ole pakko olla koko elämäänsä mikään kynnysmatto.
Persoonallisuus on kynnysmaton persoonallisuus, kestää mukisematta kaiken hyväksi käyttämisen ja nollaamisen, ei muuhun ole omalla kohdallaan tottunut. Ei siitä pääse irti, kun ihminen ei voi itseään liioin tukasta nostaa, vaikka kaivoon putoaisi.
Kynnysmatto on se alati kaikille ystävällinen ja ymmärtäväinen ihminen, jonka tunteita ei kukaan ota huomioon, kun luulevat sen kestävän kaiken. Minkäs sille voi, kun kynnysmatossa lukee tervetuloa ja kuitenkin kaikki vain kävelevät sen yli ja pyyhkivät jalkansa mennessään.
Sitten yhä edelleen: Täälläkin vaan korostetaan loputtomasti ystävällisen käytöksen ja suorastaan uhrautumisen hyvyyttä... Ei kynnysmatto sellaista ohjetta tarvitse - sehän on jo sellainen luonnostaan. Ja että joku palkinto olisi muka viimeistään taivaan portilla odottamassa - ja pah! Maan matoset ja muut eliöt siellä mullan alla vain odottavat.
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Kynnysmaton kapina: Huudetaan sitten takaisin kaikki, mitä on itsellekin huudettu ja katotaan, pyyhkiikö kukaan enää jalkojaan tai käveleekö yli...
Olisi niin mukavaa, kun ihmiset olisivat kilttejä toisilleen, mutta kun ne eivät ole...ajattelee se "kynnysmatto"... Eivät edes optimisteja, niinkuin se kynnysmatto on luonnostaan.
mieltä, oikealla asenteella jokainen voi nousta siitä kaivosta ylös. Tai ainakin valitsemalla sellaiset ystävät jotka voisivat auttaa.
Lähtökohtahan on se että itsestä se riippuu ensikohtaisesti. Sinun se pitää tehdä jotain asioitten eteen, eikä odottaa että muut tekevät sen puolestasi.
sitten jo sinunkin korkea aika ottaa ohjat käsiisi...:)
Vaikka monenlaista on elämän varrella sattunut,olen onneksi säästynyt tuollaiselta...
onnellisempi nykyiseen olotilaani kun verrataan sitä aikaisempaan. Tuntui että olin jatkuvasti masentunut ja poikki jatkuvasta pahoinvoinnista.
Miten olinkin antanut toisten kohdella itseäni kaltoin. Onneksi tapasin nykyisen mieheni joka nosti itsetuntoni oikealle tasolle. :)
Hyvä että on vielä voimia lähteä sellaisesta,mistä tulee vain kurja olo.Jokaisen ihmisen pitäisi tajuta olevansa arvokas niin,ettei suostu kenenkään alistettavaksi...
muutama kuukausi sitten toiselle palstalle että miehesi oli hakannut sinut ja olet ihan mustelmilla. Sait paljon sympatiaa siellä. Oliko kaikki vain sympatiapisteiden kerjäämistä?
Terv:ihmisten muisti on pitkä
hakkaamisesta vaan että meillä oli käsirysy tai jotain sinnepäin ja sain siitä mustelmia.
Toisekseen ukkoni kanssa olemme aloittaneet yhdessä olon jo noin 17 vuotta sitten. Ja silloin hän nosti minun itsekunnioitustani ylös.
Terkkuja vaan ihmiselle jolla muisti taitaakin olla lyhyt
otit vastaan sympatiat pahoinpideltynä osapuolena, monet kehoittivat sinua hakemaan eroa, et kyllä lainkaan käynyt miestäsi puolustamaan silloin :) Palstakirjoittelusi on välillä kovin ristiriitaista.
Olenkohan ainut nainen joka antaa kuitenkin anteeksi miehelleen. Hetkellinen viha voi saada ihmisessä paljonkin aikaan. Hyvä jos et itse koskaan syyllisty ristiriitaisuuteen.
jos miehelläsi välillä pinna palaa kanssasi ;)
et sitten keksinyt muuta loukkaavaa perään. Toivottavasti olet itse täydellinen.
Olen jäävi koska milloinkaan ei ole tuntunut että kukaan olisi edes yrittänyt.
( Paitsi 60-luvulla kerran katutappelussa ).
Johtuisikonhan potkittu tunne miellyttämistarpeesta?
Ajattelitko turhaan mitä luulit kanssaihmisten ajattelevan sinusta?
Sorruitko turhiin hankintoihin ollaksesi muiden veroinen?
TARVITSEEKO HENKILÖKONTAKTIT KOKEA KAMPPAILUNA?
MIKSI PITÄÄ TOISTEN KUVITELTUJA MIELIPITEITÄ TÄRKEINÄ?
Mikään noista ei sovi "aitoon" kynnysmattoon. Kynnysmatolta puuttuu vain kyky pitää puoliaan. Siksi se hankkiutuu liiankin puolustuskykyisten ihmisten seuraan ja huonostihan siinä käy.
eivät nyt oikein sovi aloituksen aiheeseen.
Päähän potkimisellakin voidaan tarkoittaa monta eri asiaa niinkuin sitaatit kertovat.
Huulena heitetty "tappelu" lienee ollut liian vaikeaselkoinen?
Tosikkojen maailma on mustavalkoinen!
Ehkä yksi suurinmmista ja koskettavimmista oli minuun kohdistunut työpaikka kiusaaminen. Vaikka olin mies jonka pitäis tuollaiset kestää niin minä meinasin siihen lopulta sortua ja menettää mielenrauhani. Sen syyt olivat minulle hyvin selvillä ja sitä jatkui vuosikausia. Työpaikan työsuojeluvaltuutettu tiesi siitä mutta oli täysin välinpitämätön ja siten siinä mukana. Työsuojelu päällikkö ei ollut näkevinään mitään. Tiesin hänen olevan tietoinen, enkä häneen luottanut niinpaljon että olisin siitä suoraan hänelle puhunut. Tunsin pitkiä aikoja olevani täydellisessä umpikujassa. Työssäkäynti oli suurta kärsimystä aika-ajoin. Lopulta työnantajan edustaja otti pääkiusaajan puhutteluun ja kiusaaminen loppui siihen, aivan kerralla kuin veitsellä leikaten. Tulin siitä lähtien kuin uuteen työpaikkaan.
Miksi et puhunut hänelle, jos kerran et luottanut työsuokelupäällikköön. Ei työsuojeluvaltuutettu voi tietää kaikkea eikä hän sotkeudu oma-aloitteisesti ihmisten väleihin, mutta hänen velvollisuutensa on ottaa asia käsittelyyn, jos siitä tehdään ilmoitus. Sinun olisi pitänyt tehdä se. Hän ei voi kieltäytyä millään tekosyyllä.
Itse jouduin ratkomaan esim. toimitusjohtajan ja hänen sihteerinsä välistä epäluottamusta. Haastattelin molempia erikseen ja sitten yhdessä. Ongelma ratkesi sopuun.
En tunne kaikenlaisia yrityksia, mutta ainakin meillä työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja ja työsuojeluvaltuutettu henkilöstön edustaja.
Olen päässyt eroon ikävästä asemastani jankutettuani vuosikausia, etten enää halua jatkaa. Ei ole mitään herkkua ratkoa omien työtovereittensa välisiä ongelmia. Ei ole myöskään mitään herkkua yrittää ratkaista esim. sellaista, että yksi ja vain yksi yrityksen työntekijä valittaa ilmastoinnista suuressa talokompleksissa, jossa yritys on vuokralaisena. Siinä asiassa onnistuin tekemään vain sen, että sain ohjeet ilmastoinnin vähäisestä mahdollisuudesta huonekohtaiseen säätämiseen.
Olin tietysti iloinen siitä, että minua pidettiin puolueettomana tahona ja että minuun luotettiin.
Ts-valtuutettu oli itse keskeisimpänä ringissä kyykyttämässä. Sitten vasta naurunremakka olis alkanut jos valituksia olisin hänenlaiselleen yrittänyt. En luotanut häneen edellenkään.
Kun sain tietää että työnantajani ei ollut maksanut eläkemaksujani täysimääräisesti.
Elikkä vain puolesta palkastani,kävi ilmi eläkeyhtiön papereista.
selvisit siitä kun sait asian tietoon. Rupesitko vaatimaan saataviasi takaisin.
Poliisin ja asianajajan kanssa oikeuteen viemään.Työnantajalta vaadittiin selvitys yhteistyössä kelan kanssa.
Vetkutteli juupeli asian kanssa niin kauan kun asia vanheni.
Kannattaa olla tosi tarkkana näissä asioissa,on nykyäänkin"muotia" pihistää palkkatuloja eläke yhtiöiltä.
Vahinko kun ei heillä ole mitään yhteistä rekisteriä tai ilmoitus velvollisuutta verottajan kanssa,muusta kuin pidätys prosenteista.
Nuorena olin töissä korjaamolla. olin ainoa vierastyöntekijä. Joustin työajoissa ja palkanmaksussa. Hyvä uskoisena yritin auttaa yrittäjää ongelmissaan. Lopulta oli puolenvoden palkka saamatta. Yrittäjä teki konkurssin ja häipäsi ulkomaille. Jätti minulle palkat maksamatta.
no jo on kaikenmaailman yrittäjiä liikkeellä vuosikymmenistä toiseen. :(
Sehän on tosiaan päähän potkimista tai toisen yli kävelyä sekin, kun palkka tms. jää tehdystä työstä saamatta. Olen ollut sellaisessa tilanteessa pari kertaa ja täytyy sanoa, että periksi en ole antanut ennenkuin olen saanut sen palkan omasta työstäni, mikä minulle kuuluu.
Toisessa tapauksessa sain saataviani takaisin ulosoton kautta vuosikausia vähän kerrassaan ja korkojen kera. Toisessa tapauksessa pelkkä uhka riitti, vaikka velallinen oli suunnitellut vedättävänsä minua. Olin ovelampi ja jo aiemmasta tapauksesta jotain oppinut...
Kerran olin etsimässä asuntoa ja jouduin vuokraushuijauksen kohteeksi. Siitäkin tein rikosilmoituksen, vaikka rahallinen menetys ei ollutkaan suuri. Asuntoa ei ollut olemassakaan. Taivasalle joutumisen uhka oli suurempi siinä vaiheessa, mutta onneksi oli hyvää tuuria.
Ei näihin tosin mitään riehumista tarvinnut käyttää. Eikä ketään tarvinnut haukkua. Laki oli puolellani ja selkeästi.
Riehuminen ja alentava käytös sopii minulle kuin sinappi kermakakun päälle. Oikeat sanat löytyy kyllä, mutta mitään niin epäuskottavaa ei ole olemassakaan. Vastapuoli vaikenee jo pelkästä hämmästyksestä - että mitähän tuo nyt sitten on... Huonoja teatteriesityksiä, mutta yleisö, jolle esitys on suunnattu, voi sitten löytää itsensä sieltä esityksen takaa ja toivottavasti todeta, ettei kannata käyttäytyä niin. Kynnysmatothan pakenevat yleensä paikalta tai ovat hiljaa niellen kaiken kunnes eivät jaksa enää.
sinua on yritetty potkia päähän, mutta on ollut hyvä että olet tietoinen omasta oikeusturvastasi ja lähtenyt ajamaan oikeuksiasi. Monihan ei tähän pysty tai ei edes tiedä miten toimia.