siporex seinän halkeilu

tuleva rakentaja

Käsittääkeni kaikki kiviseinät tuppaavat halkeilemaan, mutta siporexissa ongelma olisi isompi? Onko ongelma vakava? Jos on oikein rakennettu niin johtuuko seinien lämpötilavaihtelusta? Minulla on myös käsitys että pahimmin näitä tulisi sispintaan, mutta eihän siellä ole edes lämpötilanvaihteluita. Kosteus kyllä vaihtelee. Sisäpintaan jämerä suosittelee lasikuituverkkoa joka tämän estää. Estääkö tämä vain halkemien tulemisen pintaan ja halkeimat jää pinnan alle? Ulottuvatko halkeamat koskaan läpi saakka. Eihän myöskään ulkopinnoille koskaan laiteta tätä varten mitään vahvistusverkkoa?

38

36183

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ei vielä ainakaan taivas alla

      Tuossa noita sipo kiviä on ollu pihalla kasalla jo pari vuotta läpi vuoden, osassa rakennus telineitäkin päällä aivan taivas alla läpimärkinä eikä vielä oo halkeillu. Empä usko, että halkeaa ainakaan läpi asti ellei perustukset anna myöten ja aiheuta kallistumista tai muuta liikettä.

    • Urakoisija___

      Mikä siellä seinässä halkeaa? Ei se harkko tai väliseinälaatta mihinkään halkea. Jos harkko pamahtaa seinästä halki, että päivänvalo näkyy, niin silloin on esim perustukset antaneet periksi tai yläpohjaelementti liikkunut ja kunnon suunnitteluvirhe.

      Rappaus ja tasoitteet halkeilevat koska kutistuvat kuivuessaan. Kutistumahalkeamat ovat normaaleja ilmiöitä kivitaloissa.

      Verkottaa täytyy kaikki kivitalot. Sillä ei estetä kutistumahalkeilua mutta halkeamat voivat jäädä verkonalle. Eli eivät välttämättä tulee näkyviin.

      • syyt

        Ei kai tasoitteet tai rappaus itsessään kovinkaan usein halkeile. Kyllä se halkeilun syy löytyy sieltä tasoitteen alta, eli harkot (tai siis ne muuraussaumat) halkeavat ja samalla halkeaa myös tasoite. Mutta kuten mainittu: verkot ehdottomasti sipotaloon ulos ja sisälle jotta ainakin osa halkeamista ei tule pintaan.


      • raksaaja--sh

        "Verkottaa täytyy kaikki kivitalot."

        Siinäpä tyuypillinen propaganda joka ei pidä paikkaansa.


      • verkko
        syyt kirjoitti:

        Ei kai tasoitteet tai rappaus itsessään kovinkaan usein halkeile. Kyllä se halkeilun syy löytyy sieltä tasoitteen alta, eli harkot (tai siis ne muuraussaumat) halkeavat ja samalla halkeaa myös tasoite. Mutta kuten mainittu: verkot ehdottomasti sipotaloon ulos ja sisälle jotta ainakin osa halkeamista ei tule pintaan.

        Eihän ulos tule verrkoa muutakuin kolmikerrosrappauksessa? vai tuleeko myös kaksikerrosrappauksessa?

        Mikä nämä halkeamat eli muodonmuutokset saa aikaan. Lämpötilavaihtelu, kosteusvaihtelu vaiko viruminen?


      • satoja kivitaloja läpikäynyt
        raksaaja--sh kirjoitti:

        "Verkottaa täytyy kaikki kivitalot."

        Siinäpä tyuypillinen propaganda joka ei pidä paikkaansa.

        joskus puhut asiaakin mutta kyllä tuokin kommentti taas on alkeellinen..jos siis viittaat siihen että Lammin sandwitch-seinät ei halkeaisi.

        Näkemistäni kivitaloista pahiten hämähäkinseitillä on ollut nimenomaan Lammi jossa ei ollut pintavahvistuskangasta tasoitteiden välissä.

        Yleisesti voisin sanoa että kankaita käytettäessä kaikki ovat lähes kokonaan ilman hiushalkeamia ja ilman kankaita tehdyistä siporexissa ongelma on kaikkein pienin.

        Useimmiten hiushalkeamat johtuvat esim. siitä että välipohjat (tai tuulettuvat alapohjat) taipuvat pintavaluja tehdessä ja jos niitten päältä on jo tehty kevyet seinät niin ne elävät.
        Tai esim. Lammissa ja muissa vastaavissa harkon sisään kaadetaan tuhansia litroja vettä joka aiheuttaa rakenteeseen isoja kuivumisesta johtuvia voimia.

        Eri asia ovat isot halkeamat jotka johtuvat isoista rakennusvirheistä, esim. perustusten painumisesta.


      • raksaaja--sh
        satoja kivitaloja läpikäynyt kirjoitti:

        joskus puhut asiaakin mutta kyllä tuokin kommentti taas on alkeellinen..jos siis viittaat siihen että Lammin sandwitch-seinät ei halkeaisi.

        Näkemistäni kivitaloista pahiten hämähäkinseitillä on ollut nimenomaan Lammi jossa ei ollut pintavahvistuskangasta tasoitteiden välissä.

        Yleisesti voisin sanoa että kankaita käytettäessä kaikki ovat lähes kokonaan ilman hiushalkeamia ja ilman kankaita tehdyistä siporexissa ongelma on kaikkein pienin.

        Useimmiten hiushalkeamat johtuvat esim. siitä että välipohjat (tai tuulettuvat alapohjat) taipuvat pintavaluja tehdessä ja jos niitten päältä on jo tehty kevyet seinät niin ne elävät.
        Tai esim. Lammissa ja muissa vastaavissa harkon sisään kaadetaan tuhansia litroja vettä joka aiheuttaa rakenteeseen isoja kuivumisesta johtuvia voimia.

        Eri asia ovat isot halkeamat jotka johtuvat isoista rakennusvirheistä, esim. perustusten painumisesta.

        "Tai esim. Lammissa ja muissa vastaavissa harkon sisään kaadetaan tuhansia litroja vettä joka aiheuttaa rakenteeseen isoja kuivumisesta johtuvia voimia. "

        Lisää tyypillistä siporex propagandaa jota ainakin oulun sipomyyjät paasaavat taloesittelyissään.

        Kun siporex harkot toimitetaan rakennukselle ja niistä tehdään talo on talossa kutakuinkin täsmälleen saman verran vettä kuin valuharkkojen valubetonissa!

        Erona se että:
        * valuharkoissa vesi ei ole lämmöneristeessä
        * valuharkoissa puolet vedestä on lämmöneristeen ulkopuolella ja puolet sisäpuolella eli haihtumisenergiasta vain noin puolet otetaan sisäilmasta
        * valuharkkojen betonin vedestä useita kymmeniä prosentteja sitoutuu sementtiin eikä sitä haihduteta pois
        * siporexissa kosteus pitää haihduttaa pois

        Valuharkkotalojen hieman suuremma kutistumispyrkimykset kompensoidaan kaksikertaa siporexia taajemmalla raudoituksella.

        Molempiin tulee kutistumahalkeamia mikäli pinnoitus tehdään liian aikaisin. Tällöin molemmat on verkoitettava. Muutoin vain siporex pinnan vahvistamiseksi, kuten jämerän ohjeet sanoo.

        (valuharkkotaloissa on järkevää verkottaa anyway ikkunoiden ympärykset)


      • Taidat jauhaa paskaa
        raksaaja--sh kirjoitti:

        "Tai esim. Lammissa ja muissa vastaavissa harkon sisään kaadetaan tuhansia litroja vettä joka aiheuttaa rakenteeseen isoja kuivumisesta johtuvia voimia. "

        Lisää tyypillistä siporex propagandaa jota ainakin oulun sipomyyjät paasaavat taloesittelyissään.

        Kun siporex harkot toimitetaan rakennukselle ja niistä tehdään talo on talossa kutakuinkin täsmälleen saman verran vettä kuin valuharkkojen valubetonissa!

        Erona se että:
        * valuharkoissa vesi ei ole lämmöneristeessä
        * valuharkoissa puolet vedestä on lämmöneristeen ulkopuolella ja puolet sisäpuolella eli haihtumisenergiasta vain noin puolet otetaan sisäilmasta
        * valuharkkojen betonin vedestä useita kymmeniä prosentteja sitoutuu sementtiin eikä sitä haihduteta pois
        * siporexissa kosteus pitää haihduttaa pois

        Valuharkkotalojen hieman suuremma kutistumispyrkimykset kompensoidaan kaksikertaa siporexia taajemmalla raudoituksella.

        Molempiin tulee kutistumahalkeamia mikäli pinnoitus tehdään liian aikaisin. Tällöin molemmat on verkoitettava. Muutoin vain siporex pinnan vahvistamiseksi, kuten jämerän ohjeet sanoo.

        (valuharkkotaloissa on järkevää verkottaa anyway ikkunoiden ympärykset)

        Oletko sanojesi takana jos Oulusta otetaan sinuun yhteyttä?


      • syyt
        verkko kirjoitti:

        Eihän ulos tule verrkoa muutakuin kolmikerrosrappauksessa? vai tuleeko myös kaksikerrosrappauksessa?

        Mikä nämä halkeamat eli muodonmuutokset saa aikaan. Lämpötilavaihtelu, kosteusvaihtelu vaiko viruminen?

        Käsitykseni on, että tuo ulos laitettava verkko kaksikerrosrappauksen yhteydessä vähän riippuu rappausjärjestelmästä ja rappaajasta. Osalla valmistajia (esim alsecco ja sto) on käytössä lasikuituverkko ulkopinnan vahvistamiseksi kaksikerrosrappauksen yhteydessä. Osaan sipo-rappauksista ilmeisesti tehdään pohjat vain kuitulaastilla, joka toisaalta tietysti jonkun verran tuota pintaa sitoo.

        Toisaalta en kyllä tiedä, miten paljon sipo-seinässä ("samaa puuta" koko seinä) noita halkeamia tulee ulkoseinään. Valuharkkoseinässä, jossa ulkokuori ja sisäkuori ovat toisistaan erillään, halkeamat vaikuttaisivat tulevan miltei poikkeuksetta seinän sisäkuoreen.


      • Juupajuuuu
        raksaaja--sh kirjoitti:

        "Tai esim. Lammissa ja muissa vastaavissa harkon sisään kaadetaan tuhansia litroja vettä joka aiheuttaa rakenteeseen isoja kuivumisesta johtuvia voimia. "

        Lisää tyypillistä siporex propagandaa jota ainakin oulun sipomyyjät paasaavat taloesittelyissään.

        Kun siporex harkot toimitetaan rakennukselle ja niistä tehdään talo on talossa kutakuinkin täsmälleen saman verran vettä kuin valuharkkojen valubetonissa!

        Erona se että:
        * valuharkoissa vesi ei ole lämmöneristeessä
        * valuharkoissa puolet vedestä on lämmöneristeen ulkopuolella ja puolet sisäpuolella eli haihtumisenergiasta vain noin puolet otetaan sisäilmasta
        * valuharkkojen betonin vedestä useita kymmeniä prosentteja sitoutuu sementtiin eikä sitä haihduteta pois
        * siporexissa kosteus pitää haihduttaa pois

        Valuharkkotalojen hieman suuremma kutistumispyrkimykset kompensoidaan kaksikertaa siporexia taajemmalla raudoituksella.

        Molempiin tulee kutistumahalkeamia mikäli pinnoitus tehdään liian aikaisin. Tällöin molemmat on verkoitettava. Muutoin vain siporex pinnan vahvistamiseksi, kuten jämerän ohjeet sanoo.

        (valuharkkotaloissa on järkevää verkottaa anyway ikkunoiden ympärykset)

        Tietääkseni Lammin työohjeisiinkin on tullut maininta, että täytyy verkoittaa ja käyttää pintavahvikekangasta. Ei se niin hyvä tuote ollutkaan=)Kutistumahalkeamia tulee valuharkkoon. Rappauslaastien toimittajien tuotteisiin suosittelisin sinun tutustuvan. Siellä ehkä, jopa on mainintaa verkottamisesta.

        Lammissa on vettä rakenteissa helvetin paljon ja pitkään. Todella vaikea ja pitkään saa kuivattaa valuharkkoa. Paljon palaa energiaa.


      • raksaaja--sh
        Taidat jauhaa paskaa kirjoitti:

        Oletko sanojesi takana jos Oulusta otetaan sinuun yhteyttä?

        Totta kai.

        Jos tätä tarkoitit:

        RE:
        >"harkon sisään kaadetaan tuhansia litroja vettä joka aiheuttaa..."
        >Lisää tyypillistä siporex propagandaa jota ainakin oulun sipomyyjät paasaavat taloesittelyissään.

        Eli tuo on ihan henk koht livenä kuultua.
        (erään jäälinjärven takana olevan talon esittely jossa olin tsiikailemassa, myyjä haukkui koulukaverilleni Lammiharkot)

        Mutta kyllä valuharkkovalmistajat saavat käydä oikeudenkäntinsä Jämerää vastaan ilman minua.


      • raksaaja--sh
        Juupajuuuu kirjoitti:

        Tietääkseni Lammin työohjeisiinkin on tullut maininta, että täytyy verkoittaa ja käyttää pintavahvikekangasta. Ei se niin hyvä tuote ollutkaan=)Kutistumahalkeamia tulee valuharkkoon. Rappauslaastien toimittajien tuotteisiin suosittelisin sinun tutustuvan. Siellä ehkä, jopa on mainintaa verkottamisesta.

        Lammissa on vettä rakenteissa helvetin paljon ja pitkään. Todella vaikea ja pitkään saa kuivattaa valuharkkoa. Paljon palaa energiaa.

        >Tietääkseni Lammin työohjeisiinkin on tullut maininta, että täytyy verkoittaa ja käyttää pintavahvikekangasta.

        Pari viikkoa sitten latasin uudet ohjeet. Silloin ei ainakaan mainintaa ollut.

        Jämerällä on. Seinät pitää ohjeen mukaan lujittaa verkottamalla kauttaaltaan.

        >Ei se niin hyvä tuote ollutkaan=)Kutistumahalkeamia tulee valuharkkoon.

        Tottakai tulee. Ei se immuuni niille ole. Kutistumahalkeamia tulee kaikkiin harkkoihin. Enemmän tai vähemmän.

        >Rappauslaastien toimittajien tuotteisiin suosittelisin sinun tutustuvan. Siellä ehkä, jopa on mainintaa verkottamisesta.

        Olen ohjeet lukenut.

        Olen joapa tilannut Kiviralta ohjeet lammikivitalon pinnoittamisesta. Verkotusta ei käsketä käyttää.

        >Lammissa on vettä rakenteissa helvetin paljon ja pitkään. Todella vaikea ja pitkään saa kuivattaa valuharkkoa. Paljon palaa energiaa.

        Ota faktoista selvää.
        Siporexissa on yhtä paljon vettä kuin valuharkkojen valubetonissa.


      • lammin verkoituksesta
        raksaaja--sh kirjoitti:

        >Tietääkseni Lammin työohjeisiinkin on tullut maininta, että täytyy verkoittaa ja käyttää pintavahvikekangasta.

        Pari viikkoa sitten latasin uudet ohjeet. Silloin ei ainakaan mainintaa ollut.

        Jämerällä on. Seinät pitää ohjeen mukaan lujittaa verkottamalla kauttaaltaan.

        >Ei se niin hyvä tuote ollutkaan=)Kutistumahalkeamia tulee valuharkkoon.

        Tottakai tulee. Ei se immuuni niille ole. Kutistumahalkeamia tulee kaikkiin harkkoihin. Enemmän tai vähemmän.

        >Rappauslaastien toimittajien tuotteisiin suosittelisin sinun tutustuvan. Siellä ehkä, jopa on mainintaa verkottamisesta.

        Olen ohjeet lukenut.

        Olen joapa tilannut Kiviralta ohjeet lammikivitalon pinnoittamisesta. Verkotusta ei käsketä käyttää.

        >Lammissa on vettä rakenteissa helvetin paljon ja pitkään. Todella vaikea ja pitkään saa kuivattaa valuharkkoa. Paljon palaa energiaa.

        Ota faktoista selvää.
        Siporexissa on yhtä paljon vettä kuin valuharkkojen valubetonissa.

        Ikkunanympärykset tulisi ehdottomasti verkottaa myös lammissa.

        Samaa mieltä on olleet kaikki haastattelemani tasoitemiehet.

        Muuten lammin seinien verkottamista eivät pitäneet tarpeellisena.


      • jälkitoimituksena
        lammin verkoituksesta kirjoitti:

        Ikkunanympärykset tulisi ehdottomasti verkottaa myös lammissa.

        Samaa mieltä on olleet kaikki haastattelemani tasoitemiehet.

        Muuten lammin seinien verkottamista eivät pitäneet tarpeellisena.

        tarveiset


      • cko

        Kivitalot aina verkotetaan jos haluaa hyvän ja kestävän pinnan joka ei halkeile.
        Kun verkotus tehdään oikein on halkeilu minimaalista.
        Kuitulaasti, verkko ja kuitulaasti. Sen yli rappauslaastilla oikaisu ja väri hiertäen päälle. Röpelö pintaan ja se on siinä.
        Kuitulaasti joustaa hieman ja verkon kanssa muodostaa joustavan ja kestävän pohjan.
        Jos rappari osaa edes hiukan liipata osaa hän myös jättää sitä tavaraa seinälle eikä liippaa luilleen. Luilleen liipatun näkee jos verkon kuvio selkeesti paistaa läpi.

        Jokin työvaihe kun jätetään (säästösyistä) pois niin on varma että on ikuisessa korjauskierteessä ja on ikäviä halkeamia. Värilaastia kun on paha korjailla, vaikka oisikin röpelöpinnalla. Vaikka väri olisi samasta erästä tulee sävyeroja kun aika, aurinko ym on haalistanut / tummentanut väriä. Siinä saa pigmenttien kanssa pelata tosissaan. Aikaa ja rahaa kuluu.

        Noita "säästörapattuja" taloja näkee liian usein. Kattelin espoossa yhtä taloa joka oli 4vuotta sitten rapattu. Harkon saumakohdat kuulsi selkeästi läpi. Rappaus halkeili ja lohkeili. Joku kait käsittää kuultorappauksen noinkin :)


      • ade
        lammin verkoituksesta kirjoitti:

        Ikkunanympärykset tulisi ehdottomasti verkottaa myös lammissa.

        Samaa mieltä on olleet kaikki haastattelemani tasoitemiehet.

        Muuten lammin seinien verkottamista eivät pitäneet tarpeellisena.

        on se vaan niin mukavaa kun on tainnu oma sipo pirtti onnistua kun on ehjät seinät jo viidettä vuotta ,sisällä vahvike kangas ulkona kuitulaasti kaks kertaa ilman kangasta ja pinta, toista se on naapurin valu papu talo ps on vielä tarjennutkin vaikka papu talo miehet huutaa ettei muilla kuin heillä riitä u arvot , mutta kun se ilma vuoto luku unohtuu voi vaikuttaa energian kulutukseen jopa 30%


    • vai verkolla

      Käsityksesi saattaa olla väärä, Mikäli kokoat talosi ohjeista poiketen, taitaa seiniin tulla kuivumisen myötä kutistimasta johtuen hiushalkeamia. Tämä vältetään esim. sipo-talossa joka neljänteen saumaan laitettavilla vaakaraudoilla. Ainakin me saatiin suoraan tehtaalta valmiiksi uritettuja harkkoja tähän tarkoitukseen (joka neljäs varvi). Muista tehdä kulma kuitenkin täydellä harkolla, jonka uritat itse, niin ei tule vähääkään kylmäsiltaa, kun ura ei mene ulkopintaan asti. opit varmasti. Muista jatkaa vaakateräksiä myös talon päädyissä, jos teet korkeita tiloja, hyvää liimauskesää!
      Ainakin mulla on eri tarkoitus verkoille, menenkin tästä kalastuspalstalle seuraavaksi,

      • oli oikea

        neropatin vastaus. Siporex-talothan muurataan kaikki joka neljännen sauman raudoituksilla, ja silti ei-niin-toivottuja halkemia tulee ennemmin tai myöhemmin. Varmaan tulee, vaikka raudoittaisi jokaisen sauman. Halkeamiin suhtautuminen on kuitenkin asennekysymys; voihan halkeamat ottaa vaikka tervetulleina ennenaikaistetun "patinan" merkkeinä. Nehän voivat vain lisätä eloisuutta muuten niin kuolleeseen kivipintaan.


      • sittenkin
        oli oikea kirjoitti:

        neropatin vastaus. Siporex-talothan muurataan kaikki joka neljännen sauman raudoituksilla, ja silti ei-niin-toivottuja halkemia tulee ennemmin tai myöhemmin. Varmaan tulee, vaikka raudoittaisi jokaisen sauman. Halkeamiin suhtautuminen on kuitenkin asennekysymys; voihan halkeamat ottaa vaikka tervetulleina ennenaikaistetun "patinan" merkkeinä. Nehän voivat vain lisätä eloisuutta muuten niin kuolleeseen kivipintaan.

        unohtanut jostain neljännestä saumasta raudat, jos sait talosi halkeamaan. varsinkin saattaapi unohtua, jos et ole itse paikalla niitä asentelemassa ja teetät homman urakalla.


      • joko hitsattava toisiinsa
        sittenkin kirjoitti:

        unohtanut jostain neljännestä saumasta raudat, jos sait talosi halkeamaan. varsinkin saattaapi unohtua, jos et ole itse paikalla niitä asentelemassa ja teetät homman urakalla.

        vanteeksi tai käytettävä riittävää päällekkäisyyttä jatkopaikoissa (80senttiä)


      • Ei ikinä enää sipoa
        oli oikea kirjoitti:

        neropatin vastaus. Siporex-talothan muurataan kaikki joka neljännen sauman raudoituksilla, ja silti ei-niin-toivottuja halkemia tulee ennemmin tai myöhemmin. Varmaan tulee, vaikka raudoittaisi jokaisen sauman. Halkeamiin suhtautuminen on kuitenkin asennekysymys; voihan halkeamat ottaa vaikka tervetulleina ennenaikaistetun "patinan" merkkeinä. Nehän voivat vain lisätä eloisuutta muuten niin kuolleeseen kivipintaan.

        Kyllä ne vaan ovat rumia! Koivuset rappasivat sisäpinnat ja olivat ulkona heti jutusta kun seiniin alkoi muodostua seittejä - nekö muka kauniita. Selitä siinä tuttaville ja muille kutsuvieraille kuinka kivitaloon kuuluu epäesteettiset halkeamat 7 metriä korkeissa seinissä keskellä oleskeluaulaa ja olohuonetta. Kyllä rappareille se maine kuuluu! En suosittele!


    • jiii

      Seinärakenne kutistuu kuivuessaan ja lisäksi elää aina ulkolämpötilan muuttuessa. Ulkopuolen rappaus taidetaan yleisimmin tehdä kuitulaasteilla, joissa kuidut vähentävät halkeilua. Mielestäni parempi rappaus ulos on kolmikerrosrappaus johon siporex-seinälle tulee rappausverkko (sinkittyä terästä). Ulkopinnat myös rapataan yleensä vasta yhden lämmityskauden jälkeen jolloin suurin osa kuivumiskutistumisesta on jo tapahtunut.

      Minä en laittanut siporex-seinäni sisäpintaan verkkoa ja halkeamia tuli. Jos nyt rakentaisin niin laittaisin verkon kattaaltaan sisäpinnalle.

      • talo tehty

        Siposeinät olleet pystyssä syksystä 2005asuttu alkukeväästä 2006. Ei yhtään halkeamaa missään. pinnanvahvistuskangas siäpuolelle maalilla tai liimalla kiinni ja ylitasooitus. Ulkopuolelle rappaus Eli pohjakuitulaasti rappausverkko nailonia ja sama kuitulaasti päälle ja hiertopinnoite. Ei ongelmaa. 1. talven jälkeen halkeamat tulee jos tulee. Ulkorappauksesa kannattaa aina käyttää verkkoa oli pohjamateriaali mikä harkkotahansa.


      • juppee

        Minä en laittanut Lammi-seinäni sisäpintaan verkkoa ja halkeamia tuli. Jos nyt rakentaisin niin laittaisin verkon kauttaaltaan sisäpinnalle.

        Ulkopuolen rappaus tehty kuitulaasteilla, rappaus ulos on kolmikerrosrappaus ei rappausverkkoa yksi pieni 50cm hiushalkeama.


      • Jussi K

        Lakan betonin kevytbetoniharkko. vastaava kuin maxitin, mut halvempi (ja varmaan ei niin laadukas??)

        Rapparit veti kaksikerrosrappauksen Maxitin kuitulaastilla. Serpo 410 tai jotain vastaavaa. Ei verkkoa missään. Ei yhtään halkeamaa kolmen vuoden jälkeen.

        Sisäpinnoissa Lakan betonin tasoitteet. Pohja ja pinta (x2 muistaakseni). Halkeamia aina kun harkko vaihtuu kipsilevyyn (muutamat oven ylitykset tehty kipsilevyillä - en tekisi enää niin - silloin duunarit ehdottivat näin).

        Ikävimmän näköinen on halkeama ja kupruilu portaikossa harkkoseinän ja lattiavalun rajakohdassa. Olen hionut sen pariin kertaan, nyt ajattelin poistaa (lasikuitu?)-nauhoituksen ja laittaa tilalle paperinauhan. Mitä muuta pitäisi tehdä? Mulla Kiillon LF "hienoa, kevyttäytteistä valmistasoitetta". Mitä muuta sen lisäksi pitää mahdollisesti käyttää (pohjalle?) Mm. saneerauslaastia löytyisi, ehkä myös Lakan pohjatasoitetta ja pintatasoitetta säkkitavarana.

        Jussi


    • Jussi the 2nd

      meillä ei laitettu verkkoa "pannuhuoneeseen", eli tasoite ja pelkkä maalaus ja siellä näkyy kyllä hiushalkeamia väliseinäharkoissa ja ulkoseinän ikkunapalkin päissä. Tein myös erillisen tallin siporexista ja se sai seisoa kylmillään ilman sisäpinnoitetta melkein 2 vuotta. Sitten valoin lattian ja laitoin lämmöt. Seinillä on nyt pelkkä tasoite (kaikki loput pussit mitä löytyi käyttökelpoista tasoitetta) ja pintamaalaus ja ei yhtään hiushalkeamaa, eli taitanee halkeilu johtua seinän liian aikaisesta tasoittamisesta. No ei varmaan monellakaan ole tuohta seisottaa taloa keskeneräisenä paria vuotta ja siksi seinät verkotetaan. Ulkorappaus tehdään sitten vasta yhden lämmityskauden jälkeen.

      • sipporex

        2004 rakennettu, sisällä pinnanvahvistuskangas pohja ja pintatasoitteen välissä, ulkona kuitulaasti ja ruiskupinta ei verkkoja. Ei halkeamia, ei missään. Ihmettelen tätäkin juttua, onko tuo kankaan laittaminen nyt niin iso asia että harkkovalmistaja valitaan sen mukaan mitä kenenkin työohjeessa sanotaan. Vain muutama tunti näytti mun rappari jätkillä menevän kun laittovat kankaan.


      • raksaaja--sh
        sipporex kirjoitti:

        2004 rakennettu, sisällä pinnanvahvistuskangas pohja ja pintatasoitteen välissä, ulkona kuitulaasti ja ruiskupinta ei verkkoja. Ei halkeamia, ei missään. Ihmettelen tätäkin juttua, onko tuo kankaan laittaminen nyt niin iso asia että harkkovalmistaja valitaan sen mukaan mitä kenenkin työohjeessa sanotaan. Vain muutama tunti näytti mun rappari jätkillä menevän kun laittovat kankaan.

        "mitä kenenkin työohjeessa sanotaan"

        Onhan sillä merkitystä. Esim Jämerän yksi hyviä puolia on se että sillä on kattavimmat ohjeet. Uusilla valuharkkofirmoilla on huonoimmat ohjeet.

        Kun talo tehdään ilman ohjeita on tulos mitä sattuu.

        Siitä verkosta...
        Se verkko on aika tyyristä ja rapparit pyytävät kovemman hinna per seinä m2 mikäli vahvikekangas laitetaan.


      • sipporex
        raksaaja--sh kirjoitti:

        "mitä kenenkin työohjeessa sanotaan"

        Onhan sillä merkitystä. Esim Jämerän yksi hyviä puolia on se että sillä on kattavimmat ohjeet. Uusilla valuharkkofirmoilla on huonoimmat ohjeet.

        Kun talo tehdään ilman ohjeita on tulos mitä sattuu.

        Siitä verkosta...
        Se verkko on aika tyyristä ja rapparit pyytävät kovemman hinna per seinä m2 mikäli vahvikekangas laitetaan.

        "Siitä verkosta...
        Se verkko on aika tyyristä ja rapparit pyytävät kovemman hinna per seinä m2 mikäli vahvikekangas laitetaan."

        Jos rappari pyytää vahvikekankaan laitosta oleellisesti enemmän kuin ilman niin kannattaa sivuuttaa se kaveri(t)... se ei osaa hommiansa silloin muutenkaan. Osaava kaveri tietää että kankaan laitto ei ole hommana kummonen, matskut muutama satanen euroissa. Minä tiedän tämän asian kun mulla on kankaat seinissä ja maksoin sen laittamisen.


      • ................
        sipporex kirjoitti:

        "Siitä verkosta...
        Se verkko on aika tyyristä ja rapparit pyytävät kovemman hinna per seinä m2 mikäli vahvikekangas laitetaan."

        Jos rappari pyytää vahvikekankaan laitosta oleellisesti enemmän kuin ilman niin kannattaa sivuuttaa se kaveri(t)... se ei osaa hommiansa silloin muutenkaan. Osaava kaveri tietää että kankaan laitto ei ole hommana kummonen, matskut muutama satanen euroissa. Minä tiedän tämän asian kun mulla on kankaat seinissä ja maksoin sen laittamisen.

        kun rappari laittoi vahvikekankaat. Olisiko hommaan mennyt 1/2 päivää.

        Toinen missä pihdataan on smyykien, ovenpielien ja muiden kulmien raudat. Sitten ihmetellään kun pölyimuri koloaa kulmat.


      • raksaaja--sh
        sipporex kirjoitti:

        "Siitä verkosta...
        Se verkko on aika tyyristä ja rapparit pyytävät kovemman hinna per seinä m2 mikäli vahvikekangas laitetaan."

        Jos rappari pyytää vahvikekankaan laitosta oleellisesti enemmän kuin ilman niin kannattaa sivuuttaa se kaveri(t)... se ei osaa hommiansa silloin muutenkaan. Osaava kaveri tietää että kankaan laitto ei ole hommana kummonen, matskut muutama satanen euroissa. Minä tiedän tämän asian kun mulla on kankaat seinissä ja maksoin sen laittamisen.

        Mutta turha on laittaa jos rakenne on sellainen että se ei kangasta kaipaa.


      • raksaaja--sh
        ................ kirjoitti:

        kun rappari laittoi vahvikekankaat. Olisiko hommaan mennyt 1/2 päivää.

        Toinen missä pihdataan on smyykien, ovenpielien ja muiden kulmien raudat. Sitten ihmetellään kun pölyimuri koloaa kulmat.

        Laitettiin lammitalossa sisäseinien ulkonurkkiin tukiraudat rappaukseen.

        Mielestäni niistä ei suurta iloa ole koska maali anyway lohkeaa siitä päältä ja kulma näyttää sitten rumalta.

        Nyt tuntuu että fiksumpaa ois ollut jälkeenpäin asentaa kulmien päälle muoviset suojalistat, jotka joudun nyt kuitenkin asentamaan.



        (myöskin kulmarautojen asennuttaminen maksaa ekstraa)


      • ......................
        raksaaja--sh kirjoitti:

        Laitettiin lammitalossa sisäseinien ulkonurkkiin tukiraudat rappaukseen.

        Mielestäni niistä ei suurta iloa ole koska maali anyway lohkeaa siitä päältä ja kulma näyttää sitten rumalta.

        Nyt tuntuu että fiksumpaa ois ollut jälkeenpäin asentaa kulmien päälle muoviset suojalistat, jotka joudun nyt kuitenkin asentamaan.



        (myöskin kulmarautojen asennuttaminen maksaa ekstraa)

        Meillä rappapri käski hioa tasoitteet pois kulmasta rautaan saakka. Raudan päältä ei maali niin helpolla irtoa. Itsellä on maalit ainakin pysyneet.


      • raksaaja--sh
        ...................... kirjoitti:

        Meillä rappapri käski hioa tasoitteet pois kulmasta rautaan saakka. Raudan päältä ei maali niin helpolla irtoa. Itsellä on maalit ainakin pysyneet.

        Ilmeisesti kulma olisi ensin pitänyt oikaista, sitten laittaa rauta ja sitten tasoittaa lisää. Silloin ois ollut tuo juttu mahdollinen mikä teillä on tehty.

        Meillä oli kokonaisurakka tasoituksineen ja maalauksineen. (minä hioin vain patit pois ennen tasoitusta ja laitoin smyykiohjurit yms.)


      • uusi juttu
        ................ kirjoitti:

        kun rappari laittoi vahvikekankaat. Olisiko hommaan mennyt 1/2 päivää.

        Toinen missä pihdataan on smyykien, ovenpielien ja muiden kulmien raudat. Sitten ihmetellään kun pölyimuri koloaa kulmat.

        En ole kuullut vielä moisista raudoista, mutta vielähän en ole kiveäkään osatanut myöskään. Onko nuo raudan ihan ohutta n.1mm tavaraa ja niille tarvitse työstää uria?


    • mitään järkee

      teettää runko halvasti urakalla valvomatta, että varmasti kaikki vaakateräkset on paikoillaan joka neljännessä saumassa ja limitykset jatkopaikoissa kohdallaan - siis tämä jätetään valvomatta - ja
      myöhemmin itketään joistain verkoista ynnä vempeleistä, joita pitäisi ripustella sisään ja ulos.
      Tehkää ja teettäkää alusta alkaen kunnolla, niin ei tarvitse paikkailla myöhemmin.

      • Tosi on!

        Jes, näin!

        Eli itse tehtynä ohjeet huolellisesti mielessä unohtamatta maalaisjärkeä:

        Lammitalo pystyssä, ollut ilman rappausta 1½ vuotta. Raudoitus on kellarissa pystyyn ja vaakaan 40cm välein, yläkerrassa jokatoisessa rivissä vaakarauta. Kaikkien aukkojen pielet on pystyyn ja vaakaan tuplaraudoitettu.

        Saldo: VAIN 2 hiushalkeamaa molemmat ulkokuoressa eteläpuolella (nopea kuivuminen valun jälkeen).

        Olen nähnyt myös lammi viritelmän jossa seinät täynnä hiushalkeamia ennen rappausta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      236
      4600
    2. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      76
      3035
    3. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      47
      2463
    4. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      45
      1767
    5. Laitetaas nyt kirjaimet tänne

      kuka kaipaa ja ketä ?
      Ikävä
      25
      1613
    6. Koska näit kaivattusi viimeksi

      Milloin tapasit rakkaasi? Ja etenikö suhde yhtään?
      Ikävä
      78
      1439
    7. Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle

      Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘
      Ikävä
      85
      1285
    8. PS uusimman gallupin rakettimainen nousija

      https://yle.fi/a/74-20170641 Aivan ylivoimaisesti suurin kannatuksen nousu PS:lle. Nousu on alkanut ja jatkuu 2 vuoden
      Maailman menoa
      143
      965
    9. Tekiskö nainen mieli tavata...

      Viikonloppuna ja...?
      Ikävä
      69
      938
    10. Sellainen tunne sydämessä

      Että nainen olet kaivannut minua. Tai sanonko että oikeastaan koet sitä samaa nostalgiaa, kaipuuta ja mukavia muistoja,
      Ikävä
      86
      894
    Aihe