Toivottavasti joku jaksaa edes lukea ja antaa asiallisia kommentteja.En ole tullut tänne itsesäälissä märisemään,enkä kaipaa sääliä keneltäkään.Haluan vain tietää,onko tämä minun syyni? Olen seurustellut 5kk(eli aika vähän).Välillä menee paremmin ja olen onnellinen ja iloinen..Mutta heti kun seurustelukumppanillani on huono päivä ja hän osoittaa sen minulle ajattelen heti että syy on minussa,ja hän ei halua enää olla kanssani ja pian jättää minut..Tiedän että aiemmat kokemukseni vaikuttavat ajattelutapaani,mutta onko tämä luottamuksen puutetta?Vai teenkö omalla mielikuvituksellani hallaa itselleni ja suhteellemme?Vai enkö vain osaa luottaa itseeni?En tiedä onko tässä mitään järkeä,mutta sanokaa te...
Mitä mieltä olette?
-DownWithTheSickness-
3790
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuulostaa enemmän itseluottamuksen puutteelta, kuin luottamuksen puutteelta toiseen ihmiseen.
Kaikilla meillä on hyviä ja pahoja päiviä. Yleensähän sanotaan, että pahaaoloa puretaan läheisiin, sellaisiin joihin voi luottaa. Rajansa tietenkin kaikella:)
Sitä et kerro, kuinka hän purkaa oloaan sinuun.
Se taas teetkö itse hallaa suhteellenne riippuu kuinka suhtaudut häneen silloin, mutta varmasti teet hallaa itsellesi, jos otat asian liian henkilökohtaisesti ja ajattelet heti pahinta.
Ehkä olisi parempi, että kerrot hänelle noista ajatuksistasi.
Kyllä se siitä - hyvin ja huonoina päivinä:)
Huonoina hetkinä hän on vain äärettömän kylmä minua kohtaan.Kiitos kun jaksoit vastat :) samanlaisia ajatuksia on itsellänikin pyörinyt mielessä :)
Jos sinusta tuntuu, että hän on välillä kylmä sinua kohtaan, kerro se hänelle. Ja jos kylmyys ei johdu sinusta sanot kaverille ettei viitsisi purkaa pahaa oloaan sinuun.Kysymys "mikä painaa mieltä?" auttaa jo kummasti.Ja osoittaa sen että välität.=)