WB:n mukaan rake ei vaikuta peräsintasapainoon. onko puppua vai totta? Itse pidän osatakilaan aika pystyssä n.3% P-mitasta.
Jostain Dennis Connerin nimellä markkinoidusta kirjasta muistan lukeneeni, että nimenomaan rakella säädetään peräsintasapainoa. Olisiko ollut Sail like a Champion. Nimestään huolimatta ihan hyvä kirja.
Mitä esim. North Sailsin trimmikirjat tästä sanovat?
Jostain Dennis Connerin nimellä markkinoidusta kirjasta muistan lukeneeni, että nimenomaan rakella säädetään peräsintasapainoa. Olisiko ollut Sail like a Champion. Nimestään huolimatta ihan hyvä kirja.
Mitä esim. North Sailsin trimmikirjat tästä sanovat?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oman kokemukseni mukaan monirunkoveneessä ainakin raken lisäys saa veneen nousukärkkäämmäksi.
Purjelautaa ohjataan yksinomaan "rakella".
Kumpaan suuntaan tarkoittaa raken lisäys?
Purjelaudassa onkin vain yksi purje, joten tilanne on hyvin erilainen.
Kaksipurjeisissa tilanne riippuunee myös siitä, onko kyse osatakilasta vai ei.
Luovilla osatakilaisessa raken kasvattaminen parantaa takilan "hyötysuhdetta" eli eteenpäinvievän ja kallistavan voiman suhde paranee. Optimi on jossain yli 10 asteessa eli paljon enemmän kuin missään matkapurressa käytetään. Tämä hyötysuhteen paraminen johtaa siihen, että luovikärkkyys saattaa hyvinkin vähetä raken kasvaessa. Esimerkkinä tästä 470: http://www.northsails.co.jp/products/470/pdf/470_tuning_guide_e.pdf
Lisäksi kaksipurjeisilla tasapaino säädetään isopurjeen trimmillä. Sillä saa suuria muutoksia aikaan ellei isopurje ole aivan venynyt, mikä tekee veneestä luovikärkkään.
"Luovilla osatakilaisessa raken kasvattaminen parantaa takilan "hyötysuhdetta" eli eteenpäinvievän ja kallistavan voiman suhde paranee."
Osaakohan ne tehdä purjeitakaan, no kyllä varmaan.
Voit aivan itse laskea mihinpäin purjetasapaino siirtyy jos kallistat mastoa taaksepäin. et tarvitse siihen kummempaa tietoa kun yläasteen matematiikan geometrian kurssilla opetetut asiat.
aavistuksen verran peräsintasapainoon.
Miten se vaikuttaa venevauhtiin (mikä on se oleellinen asia) on toinen juttu. Se ei selviä muuta kuin testaamalla.
Syy on hyvin yksinkertainen: Kaikki idiotit katsovat tilannetta sivustapäin. On rungon projisoitu painopiste (sivuttaisvastus) ja purjepinnan painopiste (vetovoima). Nämä pitäisi olla tasapainossa (niin kuin se matematiikkakirja-idiotti sanoi).
Uutuutena teille voin kertoa että purjevene ei kulje pystyssä. Kallistuminen tekee sen että molemmat nämä projisoituneet pinnat muuttuvat. Jotta tämä ei menisi liian helpoksi, suurin osa purjeen vetovoimasta sijoittuu takaliikkiin (ei purjeen keskipisteeseen!).
Ellei ajatteleminen ole vielä aiheuttanut teille päänsärkyä, jatketaan: Katsotaan tilannetta ylhäältäpäin.
Kun vene kallistuu vetovoima siirtyy pisteeseen joka on n. 5 m korkeudella ja 2 m suojan puolella (lähes riippumatta veneen koosta, tuulen nopeus on paljon suuremi 5 m korkeudessa. Tämän takia purjeessa on twistiä). Samoin rungon vastus siirtyy vastakkaiselle puolelle (kölikin kallistuu). Eli ollaan tilanteessa mikä "teoreettisesti" merkitsee että vene on ohjaamaton.
Miksi näin ei käy? Venesuunnittelija on huomioinut nämä asiat, vene ohjaa aina itseensä vähän "alaspäin".
Tiukalla kryssillä (tai kolmioratapurjehduksissa joissa ratkaisut tehdään luoviosuudella) rakella voi olla hyötyä. Saadaan peräsimen vaikutuksesta aavistuksen parempi nousukulma.
Myötä- tai avotuuliosuuksilla rakella on pelkkää haittaa. Tästä syystä jotkut kilpailuluokat (esim. Soling) kippaavat koko takilan n. 20' baanan eri osuuksilla.
Rake aiheutta myös sen että kevyellä tuulella puomi hakeutuu veneen keskipisteeseen. Mutta tällöin ajat koneella?
"Uutuutena teille voin kertoa että purjevene ei kulje pystyssä"
Minun ja monen muunkin katamaraani kulee kyllä pystyssä.
"Tiukalla kryssillä (tai kolmioratapurjehduksissa joissa ratkaisut tehdään luoviosuudella) rakella voi olla hyötyä. Saadaan peräsimen vaikutuksesta aavistuksen parempi nousukulma."
Tämän ymmärrän hyvin, koska kun rakea lisätään,vene tulee luovikärkkäämmäksi ja peräsintä joutuu kääntämään luuvarttiin, joka aiheuttaa peräsimessä nostovoimaa, aiheuttaen paremman nousukulman. Connerin kirjan mukaan optimikulma on 1-4 astetta, kelistä riippuen, muuten alkaa peräsin jarruttamaan.