Olen kiinnostunut solubiologiasta jne, ja ymmärsin että biokemia liittyisi näihin aiheisiin. Mulla on kemia 8 (liian huono?) ja bilsa ysi. Erityiseseti oon hyvä hiffamaan bilsasta nää solu/kromosomi/DNA jutut.
Mitä töitä käytännössä ja työllistyminen?
Mitä töitä käytännössä ja työllistyminen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
saako niitä täällä?
työllistyminen nimittäin. Näin ainakin väitetään. Aika iso osa sob, mob ja biokem. tyyppi jatkaa jatko-opintoihin. Tosin ulkomailta kyllä löytää tämän alan ihmiset paremmin töitä.
Bio-alojen kupla puhkesi jo, mutta silti sitä samaa mantraa jotkut vielä jaksaa vääntää. Ei tämä ala tule työllistämään tulevaisuudessa kaikkia tällä alalla nykyisin opiskelevia. Moni opiskelukavereista on vaihtanut vuosien varrella lääkikseen, kemian/biologian/matematiikanopettajaksi jne. Suurin osa kavereista, jotka ovatkin alan työtä löytäneet, niin ovat määräaikaisilla sopimuksilla yliopistolla tutkimusavustajina tai jatko-opiskelijoina.
Kannattaa tietysti muistaa myös se, että jos keksii riittävän hyvän liikeidean, niin voihan sitä aina pistää oman firman pystyyn. Tämä ei tällä alalla sitten vaadikkaan kuin muutamien miljoonien eurojen alkupääomaa, mutta jos olet voittanut jo pari kertaa lotossa tai olet "hyvästä suvusta", niin silloin sinulla ei ole mitään hätää.
Alan työtehtäviin - bioalojen tutkijaksi - voit siirtyä myös lääkiksen kautta, mutta jos jossain vaiheessa huomaat ettei tämä vaihtoehto ole sinua varten, niin voit aina jatkaa terveyskeskuksessa kohtuullisella palkalla (mikä lähtökohtaisesti on n. 2x se mitä saisit tutkijana).
en voi lukea lääkäriksi koska en ole lukenut fysiikkaa, muuten kyllä voisi kiinnostaa. Ja toisekseen mulla on ollu lyhyt matikka --> lääkärihaave kuopattu.
Miten käytännössä onnistuisi vaihto biokemiasta lääkikseen, jos ei ole esim. annettu mahdollisuutta lukea fysiikkaa lukiossa. Voi, olisin niin halunnut! Pitääkö ensin jättää biokemia kokonaan taakseen, opiskella iltalukiossa fysiikat ja jatkaa lääkiksen pääsykokeista? Siis välivuosi?
Heippa hei!
Ei tuolla kemialla ole mitään merkitystä siinä itse pääsykoevaiheessa, mutta kemia tosin on pakollisena sivuaineena, joten jos pääsee sisään niin sitten siitä pitäisi hiukan olla käryä. Itse olen opiskellut biokemiaa nyt vuoden ja tämä eka vuosi on pääsääntöisesti ollut kemiaa, muutamia biokemian peruskursseja on ollut, mutta tietyt kurssit ovat olleet tod. iso pettymys. Asia niin vaikeaselkoista ja ihmeellistä että ei ikinä uskoisi. Toki asiaan tulee heti jo ensi vuonna hiukan parannusta, mutta esim. solubiologiaa on suurimmaksi osaksi vain biologian sivuaineopinnoissa, jos siis sen sivuaineekseen ottaa. Molekyylibiologiaa ja geenien ilmenemistä/toimintaa/säätelyä sen puolen käsitellään sitten oikein olan takaa. Mutta myös esim. elintarvikejuttuja pakko käydä, itselleni ne tuottivat aika paljon tuskaa kun ei aihe jaksa kiinnostaa yhtään... Joten jos tuo solubilsa oikein erityisesti kiinnostaa, niin silloin kannattaa hakea lukemaan bilsaa, ja suuntautua solu- ja molekyylibiologiaan!:)